M
"Mä vain"
Vieras
Tuo vammaisen "onnellisuus" nyt on ihan siitä kiinni kuinka paljon vanhemmat/tukiverkko antaa virikkeitä sekä siitä, että äidit nyt aina tulkitsevat lapsiaan väärin yms. hössöttävät. Mutta olen vaan sitä mieltä, että, jos on kokemusta vammaisista ja kokenut heidät vastenmielisinä tai hankalasti hoidettavina tms. niin silloin ei pidä mennä hankkimaan lapsia. Aborttikaan ei ole ratkaisu. Joillain on jo kolme ja ylikin lapsia ja silti mietitään, että tuleeko seuraavaksi minkälainen lapsi. Ja, jos on kehitysvammainen, teen heti abortin, koska eihän nyt meille voi sellaista ottaa, kun ei se ole onnellinen tms. Eikö tuossa lastenhankinnassakin pitäisi olla jokin moraali?