**Piinailijoista ekaan ultraan.. ja ehkä ylikin**

Ilmoittaudunpa minäkin tähän ekan ultran odottajiin!
Viikko sitten tein positiivisen testin ja siitä lähtien on olo ollut iloinen, sekava, odottava, hämmentynyt..! Voiko tätä uskoa todeksi? Meillä oli hoitona OI eli puregon yms. Seuraavaan kiertoon olisi tullut inssi, mutta sitä ei näillä näkymin tarvittu. Ikää 38 ja esikoista tässä toivotaan. Olen menossa omalle klinikalle varhaisultraan 13.12. Siihen on ikuisuus! En oikein tiedä missä vaiheessa neuvolaan pitäisi soittaa, joten taidanpa soittaa tänään ja kysellä...

Toivottavasti toivorikkaan ultrassa on kaikki kunnossa! Ja miksipä ei olisi... Hyvää vointia ja mieltä kaikille!

Salina 5+0 :heart:

 

Tervetuloa Salina!
ON: ultrassa Hermannilla kaikki hyvin =), pääperämitta 11,3 mm ja :heart: sykki hienosti, nyt minäkin sen ihan selvästi erotin. Seuraava ultra vasta 15.12. np-ultra 4Dnä Felicitaksessa. Kamalan pitkä odotus taas.....

Toivis ja Hermanni 7+2

 

Ninea ja Toivorikas, ihania ultrakuulumisia, ihan mahtavaa! Näin ne viikot vaan kuluu, pikku hiljaa.
Mulla oli tänään eka neuvola ja nevolan täti osoittautui oikeaksi hedelmöityshoitoekspertiksi! Tiesi tän kunnan sekä yksityisen että julkisen lapsettomuuslääkärit nimeltä ja kaikki hoitojen vaiheet, onnistumisprosessit, alkioluokitukset, lääkkeet, kaiken! Olin tosi onnellinen ja käynti oli oikein mukava. Tiistaina meillä onkin sit samassa paikassa ultra ja siellä ilmoitetaan, halutaanko seulontaultriin. Ihan hyvällä mielellä olen, vaikka tietenkin jännittää nähdä, onko alkio jatkanut kehitystä. oireet on ainakin vahvistuneet.

Viu ja Elmeri 8+1

 

Ihanaa, että täällä oli muilla hyviä uutisia. Hetki sitten tuli isku vyön alle, nyt on viikko plussan jälkeen ja havaitsin tuhruttelevani. Tietysti fiilikset laskivat ja pelko nostaa heti päätään. Ei kai tässä voi kun seurata tilannetta yltyykö, vai rauhottuuko se tuhruttelu. *syvä huokaus*

 

Pimpam ja Jenna toivottavasti teidän tuhruilut ovat vain normaaleja raskausraitoja! Niinkuin joku tuola jo valisti, taitaa tuhruilu olla kovin yleistä alkuraskaudessa.

Toivorikas ja viu ihanan onnellisia kuulumisia!

ON: Meillä on töissä hirveä noroepidemia ja minä sitten tietenkin yövuorossa olen joutunut peetä ja oksua siivoamaan oikeen urakalla! Ja arvatkaa kuinka kova paniikki iski kun menin vapaapäivien jälkeen sinne kakkaluolaan töihin ja sain kuulla norosta! Meinasi heti päästä itku, varsinkin kun en haluaisi töissä työtovereiden tietävän raskaudesta vielä, mutta koska en tiennyt miten päin töissä olla. No soitin tietenkin kotiin miehelle ja käski googlata noro+alkuraskaus ja vastauksena oli: turvallista. Soitin vielä seuraavana päivänä klinikalle ja varmistin asian! Mutta kyllä meinasi paniikki iskeä!
Oireet ovat ehkä hieman lievittyneet ja nyt alkaa huolestuttamaan, että onko sielä vielä elämää. Varhaisultra vasta 10.12 ja neuvola heti perään 14.12. Hirveä odotus, jännitys ja huoli päällänsä!

Tiinu 5+2

 

Viulla kävi hyvä säkä neuvolan tädin kanssa. On ihan mukavaa, että neuvolassakin tiedetään minkälainen taival on takana, että tähän on päästy.
Toivottavasti Tiinu ei nyt kuitenkaan saa sitä noroa itselleen. Varmasti oli halju tunne kun kuulit epidemiasta.
Täällä eilinen tuhruttelu on pysynyt kurissa. Tänään päivällä oli vain hieman havaittavissa jotain sen suuntaista, mutta jos se nyt jää tähän niin hyvä. Nyt tuntuu, että sinne varhaisultraan on aikaa vielä pieni ikuisuus. Piinapäivistä pystyi varkain nipistään pari päivää pois testailemalla ennen aikojaan. Toi ultra se vain ei tule minuuttiakaan aikaisemmin vaikka mitä tekis. Se on ja pysyy siellä 10.12. puolessapäivää.

Hyvää viikonloppua ja hyvää vointia kaikille.

 

On tää sitten outoa ja harmillista, nimittäin aiemmin olin hirveä liikuntahullu ja söin terveellisesti ku mikä. No nyt kun on raskaana ja pitäis elää just sillain, niin nyt ei tee yhtään mieli puuroja tai kasviksia. Kaikki pullamössö, vaalea leipä ja rasvaset einekset ne vaan maistuis! Ja tietenkin suklaa! Ja vielä kun on joulunaika tulossa ni voin vaan kuvitella kuinka paljon lihon!opcorn:
Ja liikunnasta, nyt ei oikein huvita, mutta toisaalta ei oikein uskallakkaan! Vaikka oma lääkäri sanoikin, että liikunta on täysin turvallista, olen palstoilta lukenut, että joidenkin tohtorit ovat käskeneet välttämään muuta urheilua kuin kävelyä. Niin, että ketä nyt uskoa, kellä on "paras" lääkäri?
Harmittaa koska poden todella pahaa omatuntoa epäterveellisestä ruokailustani ja liikkumattomuudestani, mutta en tunnu voivan asialle yhtään mitään!

Ja jotenkin harmittaa tuo meikkaus/kemikaalitutkimuskin joka nyt tuli ilmi. Olisin ollut täysin onnellinen tietämättömänä! Varsinkin kun juurikasvuni on juuri ylittämässä kipukynnykseni!
Ja sitten tietenkin miettii että voiko sitä joulusiivoakaan nyt tehdä niillä pesuaineilla (ei haittais yhtään, vaikkei voiskaan)

Mulla muuten pientä pahoinvointia esiintyy, mutta se tulee yleensä kyllä iltaisin... :x Mites muilla onko oireita?

 

Onpas täällä hiljaista..

Pimpam ja Jenna: Miten jakselette? Toivottavasti tuhrut on pysyneet poissa.

Tiinu: Mulla ei yleensä oo mitenkään kauhean terveelliset elämäntavat, työaika on sellainen, että lähden yleensä kotoa aamuyhdeksältä ja olen kotona vasta puoli seitsemän illalla, niin en vaan jaksa sen jälkeen lähteä salille tai kävelylle. Enkä yleensä kauheasti katso mitä syön, syön ihan tavallista kotiruokaa, suklaata jos tekee mieli yms.

Mutta nyt raskausaikana mun ei kauheesti tee mieli mitään suklaata tai karkkia, vaan hedelmiä ja kaikkea raikasta! Oon ihan tyytyväinen tähän muutokseen. Toki ostin eilenkin vanhasta tottumuksesta viikonlopun karkkipussin, mutta ei se vaan maistu yhtä hyvälle kuin ennen. Liikuntaa en kyllä harrasta edelleenkään, vaikka pitäisi. Oon vaan niin väsyny töiden jälkeen etten jaksa millään raahautua enää liikkeelle. Tiedän kyllä että vaavillekin tekis hyvää jos jaksais käydä edes muutaman kerran viikossa haukkaamassa happea..

Oireita mulla ei oikeestaan oo. Viimeeksikin oli melko oireetonta se alku, jossain vaiheessa oli lievää pahaa oloa iltaisin. Tissit on ehkä vähän arat painellessa, ja öisin herään pissalle, mutta siinäpä se. Ultraan on vielä kaksi viikkoa aikaa... : / Huomenna eka neuvola.

T. Hugsy rv 6+6

 

Kiitos kysymästä Hygsy. Valitettavasti vointi on jotain aivan karmeeta. Tänään aamulla alkoi aivan mahdoton vuoto, sitä ei pitele mikään. Oksu meinaa tulla väkisin vessareissulla ja siellä pitää ravata kokoajan. Harmittaa ja surettaa ja ottaa päähän ja masentaa ja ja ja....
Viikon siitä rakkaasta plussasta ehdin nauttia. Ei tuon vuodon seurauksena voi olla mitään elossa, sieltä tulee aivan kaikki ulos. Kyllä tämä oli tässä.
Toivon sydämestäni, että teillä muilla menisi paremmin, eikä kukaan joutuisi kokemaan samaa.

 

Voi Jenna! Oon tosi pahoillani. On varmasti ihan kamalaa kun noin käy. Voimia oikein paljon sulle! :hug:

 

Voi Jenna. Niin epäreilua. Tiedän täysin miltä tuntuu, sama tilanne täällä. Viikko meilläkin plussaonnea kunnes hcg kääntyi alkuviikosta laskuun ja nyt valuu valtoimenaan. Voimia sinne. Toivottavasti päästään vielä plussiin kiinni. Olotila oli maailman ihanin.

 

Voi ei Jenna. Niin epäreulua, niin julmaa :'( En halua turhia toiveita herättää, mutta minun tutulla kävi keväällä ihan vastaava juttu. Yllätys oli mitä suurin, kun toisen sydän kuitenkin jumputti ultrassa. Toinen oli mennyt kesken. Pieni toivo on kuitenkin olemassa, teillähän siirrettiin myös 2 alkiota. Pidän niin peukkuja, että vastaavasta oli kyse.

Mulla on kait kaikki ihan hyvin. Vuotoa ei ole nyt ollut. Tokihan oon tietoinen kaikista tuulimunan ja keskeytyneen keskenmenon mahdollisuuksista ja ne vaivaa suuresti mieltä. Perjantain ultran peruin. Torstaihin siis odotellaan ja nähdään missä mennään. Pelko ehkä kuvaa parhaiten tunnetta.

Muuten oireet pysyneet lievinä ja vähäisinä, mutta huomaan lievää kuvotusta jos syömisväli venyy yli 4 tuntiin. Syömällä helpottaa. Voisko aatella kaikenolevan hyvin kun oiretakin kuitenkin on ja uusiakin tulee. En tiedä, kamalaa tämä epävarmuus :|

 

Kiitos tuesta ja kiitos Pimpamille kommentista. Meille tosiaan siirrettiin kaksi alkiota. Tuntuu vaan aika mahdottomalta, että toinen olisi vielä elossa. Vuodon määrä on niin runsas... Mutta menen jokatapauksessa nyt sinne jo varaamaani ultraan, noh tässä tapauksessa se on kai "lopputarkastus" että kaikki on kunnossa. Sen jälkeen sitten uutta hoitoa suunnittelemaan.

 

Suuret pahoittelut keskemenon kohdanneille.

Täällä ajatus keskenmenosta pelottaa ja tänään onkin vatsaa supistellut koko päivän. Toivottavasti on vain jotain normaalia. Luulen, että jännitän keskiviikon ultraakin jo niin paljon, että oirehdin senkin takia.

Oireina täällä on rintojen herkkyys ja vaihteleva huono-olo. Välillä on enemmän ja välillä ei juuri lainkaan. Syödä pitää muistaa. Ja tietty tämä väsymys.

Hyvää viikon alkua kaikille!

apsu ja allu 7+1

 

plastex ja jenna: iso :hug: teille, kyllä elämä on todella julmaa välillä. Tiinu: mulla kans tekee enemmän mieli esim. jätskiä ja pullaa kuin aikaisemmin, yleensä en ole hirveästi välittänyt mut nyt kyllä varsinkin jätskiä menee melkein joka päivä. Eilen laitoin suklaajätskiin sekä kinuski- että suklaakastiketta, kermavaahtoa ja mariannerouhetta. Pari kaloria vai, häh? Ja liikunta, voi morjes, en tosiaan ole liikkunut muuta kuin koirien kanssa ollut ulkona lähinnä aamuisin mikä on se lyhempi lenkki, mies on hoitanut iltalenkit. Mulla on niin pirun huono olo ja väsy kun tulen töistä että on tosi vaikea saada itteensä liikkeelle. Ja muutenkin on motivaatio ollut kyllä hukassa jo kauemminkin, ostin sellasen anytime-jutun keho&mieli jumppiin nyt syksyllä enkä ole siis YHTÄÄN KERTAA käynyt. Että silleen. Ja pyöräilykin oli pakko lopettaa, en mä nyt sitä riskiä ota että kaadun tuolla liukkaalla ja sitäpäitsi nyt on kyllä liian kylmä. Elän toivossa että keskiraskaus (jos siihen päästään) on sitä energistä aikaa ja sitten menen zumbaan jne. :saint: Ihan varmasti menen. Meillä on tänään eka neuvola, olen ihan varma että painosta sanotaan jotain, olen 178 cm pitkä ja painan 79 kg. Ja tämä paino on siis ollut ennen raskautta, olen hiljalleen kerännyt tuota elopainoa muutaman vuoden, osa varmasti tullut hoitojen ja hormonien myötä, osa vaan ihan laiskuutta. Tavoite on että raskauden jälkeen pudotan painoa siten että painan 75 kg puolen vuoden päästä synnytyksestä. Ja siitä sitten vielä lisää jos tuo eka tavoite täyttyy. 70 kg olis ihan ihanne.

 

Plastex olen pahoillani sinua kohdanneesta surusta!
Jenna vielä on toivoa sillä nyt kuulet todellisen kauhukertomuksen

Eli siis lauantaina juhlittiin tyttöporukalla pikkujouluja täällä meillä kotona ja tietenkin tytöt saivat kuulla ilouutiset koska en voinut skumppaa kilistellä. Yhtäkkiä ilman mitään ennakko-oireita aloin vuotamaan kuin seula! Menin pissalle kun huomasin, pikkuhousun suoja on täynnä kirkasta verta! Ja vessan pönttö näytti ihan teurastamolta! Hysteerisenä tulin ulos vessasta, kerroin ystävilleni ja hetkenkuluttua jouduin takaisin pöntölle, koska tunsin että juuri laittamani side tulvii yli. Siinä kun istuin pöntöllä alapäästäni tuli peukalon kokoinen hyytymä ja verta norona. Pyysin ystäviäni lähtemään kotiin, sillähalusin, että mieheni tulee kotiin ja saadaan sitten itkeä yhdessä! Vuoto lakkasi tämän kertakohtauksen jälkeen ja vaikka olin aivan varma,että peli on menetetty, laitoin silti lugesteronit. Sunnuntaina en vuotanut päivällä yhtään. Soitin tyksiin, jossa päivystävä gynekologi kehoitti tulemaan maanantaina aamulla päivystys polille, sanoi myös, että saan tulla myös samana päivänä jos vuotoa vielä tulee. Ja tulihan sitä, klo 16 alkoi samallainen teurastus kuin edellisenä iltana, suurine hyytymäklippeineen kaikkineen. En kuitenkaan jaksanut surultani enää lähteä tyksiin, vaan sovittiin miehen kanssa, että lähdetään heti aamulla yhdessä käymään. Kummallakin oli ajatuksena, että mennään nyt toteamaan se alkion kuolema, niin voin rauhassa lopettaa tukihormonit. Ette usko kuinka suuri oli hämmästys kun gynekologi ilmoitti, että raskaus sujuu hyvin ja sykekkin jo näkyy! Että mitä!? Olenko mä vieläkin raskaana? Kyllä olen! Ihanaa! Lääkäri ei osannut sanoa miksi vuodan, jotkut vaan kuulema vuotavat raskaana ollessa!
Niin ja mulle siirrettiin vaan yks alkio, että älä anna JENNA periksi vielä!

Toivottavasti tästä tositarinasta on jotain hyötyä jollekkin epätoivoiselle!

Tiinu ja Onni-ponni (joka peläytti äitinsä pahanpäiväisesti) 5+6

 

Niin vaan, että on tää odostusaika yhtä piinaa!!!

 

Onneksi Tiinu oli vain säikähdys! Toivottavasti muilla käy yhtä hyvä tuuri vuotojen kanssa!

Ku noista mielihaluista ja liikkumisista juttelitte, niin täälläkin on kyllä herkut maistuneet. Liikkua olen onneksi jaksanut kävellen ja jumpassakin olen käynyt. Mun tekee aivan älyttömästi mieli nakkeja ja kurkkusalaattia

 

Uskomatonta Tiinu, onneksi kaikki oli kuitenkin kunnossa. Sanon kerran vielä.. Uskomaton ja niin hienoa! Mekin ollaan muuten Tyksissä hoidossa.. Niin samaan aikaan oltiin hoidossa, että mahdettiinko olla odotustilassa joskus samaan aikaan.

Mulla tuli tänään taas aamulla pyyhkiessä ruskeaa paperiin. Soitin sitten yksityiselle ja sain ultran huomiselle. Vatsaakin vähän jomotteli ja soitin Tyksiinkin, kuin huolissaan pitää olla esim. kohdunulkoisesn raskauden suhteen.. Pyysivät huomenna jo ultraan. Eli huomenna sitten näkee. Minut on kyllä täyttänyt ihan hirvittävä epäusko, pelottaa ja tunnekkin on vahva.. Ei ole masussa elämää :'(

 

Tiinu kertomasi antoi hieman toivoa. Ainoa ero, että eilisen lorottamalla vuotamisen jälkeen mulla se on jatkunut tämän päivän määrällisesti normaalina. Samoissa mennään muutenkin, mulla olis nyt maanantaina kasassa 5+3. Ainakin olen todella iloinen sinun puolestasi, että selvisit säikähdyksellä. Toivottavasti kaikki menee nyt hyvin loppuun asti.
Kerrohan Pimpam samoin apsu ultrakuulumisia heti sitten pikimmiten. Kyllä siellä varmasti pienellä on kaikki hyvin.

 

Minä täällä myös pidän peukkuja Pimpamille ja Jennalle, että kaikki olisi hyvin. :hug:

(.) Kävin tänään neuvolassa, jossa ei mitään ihmeitä tapahtunut. Mitattiin verenpaine yms. Hoitaja kyllä kokeili että tuntuuko kohtu ja sanoi että kyllä täällä jotain kovaa tuntuu, eli ilmeisesti kohtu on ainakin kasvanut. =) Sykettä ei edes yritetty kuunnella kun heillä on kuulemma niin huonot laitteet ettei niillä kuulu vielä tässä vaiheessa. Ensi viikon perjantaina olis meillä sitten ultra, nyt jo alkaa jännittää...

 

Hui kamala Tiinu, luojan kiitos että kaikki oli kuitenkin kunnossa, uskomaton tarina. Kovasti voimia Jennalle ja Pimpamille myös, miksi ihmeessä pitää olla niin paljon huolta ja surua...

Täällä eletään kans jatkuvassa epärationaalisessa pelossa, vaikkei vuotoja ole. Tänään meillä oli kuitenkin toinen ultra, ja siellä köllötteli 7 millimetristä mittaan 22mm kasvaa hurahtanut elmeri, jolla oli kädet ja jalan tyngätkin, uskomatonta! Kyljellään ja pää alaspäin toinen siellä kölli ja kaikki näytti hyvältä. Koko vastasi viikkoja 9+0, vaikka meillä on 8+5, mutta se on kuulemma aika mittaajakohtaista. Kyllä meillä oli miehen kanssa aika herkät tunnelmat. Yritetään nyt iloita ja rauhoittua taas, minä siis Kohtahan meillä on jo nt-ultrakin, ensi viikolla menen verikokeeseen. On tää vaan niin uskomatonta.

Viu ja elmeri 8+5

 

Ihanaa Viu :heart:

 

Ihania uutisia Viu!

 

Ihnat uutiset Viu :heart:

Täälläkin muutamat onnenkyyneleet vetistelty. Masussa kaikki hyvin. Pienellä oli 9,1mm mittaa ja vastas hyvin viikkoja. Sydän jumputti vimmatusti :heart: Olo on onnellinen ja helpottunut. Tuhrut tulee limakalvoilta, kun missään ei muuta syytä niille näkynyt.
Ensi viikolla sitten neuvolaan