petin ja kadun sitä syvästi...

[rehellisyys maan perii]

Kerrot, että oma miehesi toimi seuraavasti:

Vertaa: minun mieheni petti, valehteli, solmi treffejä naisten kanssa, tekstaili lemmenviestejä eikä meinannut myöntää vaikka jäi kiinni.

Olen siitä huolimatta hänen kanssaan. Olisin edes kuullutkin jotain niin runollista kuin sinä olet tyttökaverillesi puhunut, mutta ei: jopa pettäminenkin on kuulemma minun syyni.

Oma miehesihän nimen omaan petti ja valehteli, tämä on tosiaan hieman toista kuin joku kännisuudelma ohimennen, tarkoittamatta, suunnittelematta ja sitä sen pidemmälle viemättä jonkun ventovieraan kanssa.

 

[womans got to do]

Niin, eli mieluummin ottaisin sellaisen miehen joka kertoo minulle kaiken oma aloitteisesti, kuin sellaisen joka salaa mitään asioita- pieniäkään- perherauhan takaamiseksi.
Mielestäni rehellisyys kannattaa, vaikka se toista loukkaisikin.

Enkä oikeastaan käsitä aloittajan tyttöystävän reaktiota.
Varmasti todella nuori ja kokematon, eikä tiedä miehistä mitään. Jos tietäisi, niin iloitsisi että mies pitää jo pelkkää suutelemista pettämisenä ja haluaa kertoa, kun suurin osa miehistä menee kännissä vielä pidemmälle ja jättää sopivasti mainitsematta, ettei vain järkyttäisi pikkuvaimon mielenrauhaa. Valehtelu on toisen aliarvioimista.

Pettämisen saralla on niin paljon pahempaakin kuin joku kännisuudelma.

 

[womans got to do]

Oikeasti ketjun aloittaja olisi ihanteellinen mies sellaiselle tytölle, joka on tullut oikeasti petetyksi ja osaa arvostaa sitä että toinen yrittää olla rehellinen.

 

[xuup]

Petin miestäni enkä kadu!
Jotain aivan uskomatonta sain kokee toisen miehen kans,
aijon jatkossaki pettää.

 

[onneton...]

xuup
Petin miestäni enkä kadu!
Jotain aivan uskomatonta sain kokee toisen miehen kans,
aijon jatkossaki pettää.

tuollaista suunnitelmallista tekoa minä en ymmärrä ja jos ei kadu sitä ja aikoo jatkaa pettämistä niin mitä järkeä on edes olla yhdessä?!? voihan sitä sinkkunakin tehdä mitä lystää mut mun mielestä jatkuva tietoinen pettäminen ei oo hyväksyttävää. toivottavasti sinun kaltaista naista ei satu ikinä minun kohdalleni! kerta kännisekoilun voisin minäkin ymmärtää vaikka kyllä se minutkin pistäis vähän miettimään asioita... että onko suhteessa kaikki asiat hyvin...

 

[rehellisyys palkitaan?]

Sanoit että olet 17v. ja sen juomisen voisi jättää vähemmälle. Sen juomisen olisi voinut jättää kokonaan pois ennenkuin täytät 18. Ehkä voisit senkin tästä oppia...

Rehellisyyttäsi kyllä arvostan. Tiedän että oma poikaystäväni ei kertoisi minulle jos suutelisi jotain vaikka minä todellakin haluaisin tietää. On minun asiani sitten päättää mitä mieltä siitä olen ja annanko poikaystävälleni anteeksi.

 

[Jämäkkää]

Minusta on hienoa, jos nuori mies on rehellinen, avoin ja seisoo mielipiteittensä takana. Toivottavasti AP tajuaa, että viinan kanssa ei kannata liikaa leikkiä. Liian moni pelleilee kännissä ja siitä seuraa joka ikinen vuosi hukkumisia, murhia, tappoja, mustasukkaisuusväkivaltaa, tappeluita, kännissä ajamista autolla puhumattakaan pienemmistä kiistoista ja riidoista.

Kannattaa myös miettiä sitä puolta itsessä, että jos vaikka vain hetkellisesti tekee mieli jotakuta muuta, niin miten sitä tilannetta lähtee selvittämään. Jos seurustelee, pettäminen ei kuulu seurusteluun. Jos ei kykene olemaan uskollinen, sitten on parempi olla sinkkuna niin kauan, että oppii olemaan pettämättä.

Eräs miesystäväni ei oppinut luottamaan minuun koskaan. Hän kertoi lopulta, että hänen ensirakkautensa petti häntä niin pahasti, että hän päätti, ettei koskaan luota yhteenkään naiseen enää. Toivottavasti sinä et tee samoin ja satuta rakastasi liikaa.

 

[-K-...]

Minä ap:n tyttöystävänä käyttäytyisin näin: ensin loukkaantuisin, koska ajattelisin ettei poikaystäväni enää pidäkään minusta. Sitten olisin tyytyväinen, että hän rehellisesti kertoi asiasta. Sitten haluaisin miettiä onko kännipusu niin vakava asia, että haluaisin erota ja katuuko poikaystävä ja haluaako hän jatkaa. Koska luottamus olisi mennyt sitten ihmettelisin miksi poikaystävälleni oli niin tärkeää, että tämä outo nainen ei loukkaantuisi, mutta minun loukkaaminen pussaamalla toista oli ok. Sitten seuraisin haluaako poikaystävä edelleen tavata tätä naista esim. ystävänä ja jos haluaa tietäisin, että valehteli naisesta hätäpäissään ja miettisin uudelleen eroa. Jos taas osoittaa ettei ole eikä halua olla missään tekemisissä sen naisen kanssa luottamus palautuisi ja olisin onnellinen siitä, että jatkossakin voin luottaa siihen, että jos mies jotain törttöilee hän kertoo siitä minulle ja selvitämme asian yhdessä.

 

[rehellisyys maan perii]

Niin, eli mieluummin ottaisin sellaisen miehen joka kertoo minulle kaiken oma aloitteisesti, kuin sellaisen joka salaa mitään asioita- pieniäkään- perherauhan takaamiseksi.
Mielestäni rehellisyys kannattaa, vaikka se toista loukkaisikin.

Jos mies "pettää vahingossa" - esim. pussaa kännissä pikaisesti toista - kerran ja katuu sitä vilpittömästi, tämän voi ns. antaa anteeksi, mutta jos oma mieheni kertoisi minulle pitkän ajan päästä tehneensä samaa kuin mitä kerroit oman miehesi tehneen pitkään (lemmenviestit, jatkuva ja "määrätietoinen" pettäminen), en usko, että voisin antaa sellaista anteeksi. Kokisin silloin, että en ole ollut riittävä miehelleni, enkä voisi jatkaa liitossa, jossa miehellä olisi myös toinen nainen. Tiedän, että sellaisiakin pariskuntia on, jotka hyväsyvät liiton ulkopuoliset suhteet, mutta itsesäni ei olisi siihen.

Pettämisen saralla on niin paljon pahempaakin kuin joku kännisuudelma.

Tästä olen samaa mieltä! En pitäisi siitä, että mieheni edes humalassa pussaisi toista ja moisesta kovasti hämmästyisin, mutta joku kertaluontoinen kännipusu on kuitenkin loppupeleissä aika pieni juttu, jota sen sijaan pitkäkestoinen ja määrätietoinen liiton ulkopuolinen suhde ei ole.

 

[brunetteX]

minä ainakin loukkaantuisin jos mieheni suutelisi toista naista. ajattelisin vain että eikö hän välitä minun tunteistani ja muuta vastaavaa. en pystyisi luottamaan häneen ja haluaisin ehkä jopa erota. Niin meillä sitten kävikin kun mieheni suuteli toista naista, ihan samalla perusteella kuin ketjun aloittajakin: kännissä. en sietänyt sitä vaan mietin pitkään eroa ja viimein kun se tapahtui; olin jopa onnellinen etten jatkanut stressaamista miehestäni että mitä hän aikoo seuraavaksi tehdä kun hän on kavereidensa luona kännissä. ja nykyään olen tyytyväinen itseeni, mutta en ole vielä alkanut seurustelemaan uudestaan.

 

[fäö.l,flö]

vapaa suhde on niin hienoo.ei ole pettämistä ja elämä on paljon jännittävämpää.saa nussii vapaasti muitakin ja kaikilla on kivaa.

 

[Höh]

kUUKAAHAN NYT.Ei yhden pusun takia todellakaan erota.Vanhempana olette viisaampia.

 

[***tu]

Perseestä tollanen pettäminen, eikä ketjun alottajakaa oo ees pitäny lupauksiaan! Vaa vittuillu kunnolla, eikä sit sais olla oma ittesä ja sano et oon iha ku kaks eri ihmistä ku vertaa sitä ku oon ilonen ja sitä ku oon vihanen. Saa ees olla vihanen.!

 

[lirularuloru]

"en olisi jaksanut sitä tuskaa minkä valehtelu minulle olisi tuonut"

Niinpä, mutta halusit silti tuottaa tyttöystävällesi vielä suuremman tuskan rehellisyydelläsi

Okei, ymmärrän halusi olla rehellinen ja onhan se tavallaan reilua tätä petettyä osapuoltakin kohtaan. Itsekin haluaisin tietää vastaavassa tilanteessa pelin hengen. Mutta turha on itkeä menetetyn luottamuksen perään. Se tuli, oli ja meni. Jos tyttöystäväsi on niin joviaali, että antaa sinulle vielä mahdollisuuden, niin pidä visusti huoli siitä, että olet luottamuksen arvoinen. Ja jos ei muu auta, älä liiku enää missään bileissä ilman tyttöystävääsi ;P

Toisaalta sulla ei ole muuta mahdollisuutta kuin pyytää anteeksi ja hyvittää tekoasi kerta toisensa jälkeen. Todennäköisesti tyttösi voi jopa antaa anteeksi, mutta turha kuvitella hänen koskaan voivan unohtaa. Olkoon kyse pususta tai seksistä, petetty loukkaantuu ja haavoittuu aina. Ja petetty itse päättää missä HÄNEN rajansa menevät pettämisessä eli sitä pusuakin on ihan turha vähätellä - edes vanhempana ja viisaampana

 

[Kiakiia]

Olen juuri eronnut miehestäni hänen kännäämisensä vuoksi, ja siksi että luottamus on mennyt. Kirjoituksestasi tulee mieleeni suhteemme alkuajat. Olimme 17-vuotiaita kun aloimme seurustelemaan.

Alkuaikoina biletimme molemmat, joimme siis hyvin nuorina paljon alkoholia. Petimme paljon rankemminkin kuin pusutellen. Mieheni kertoi rehellisesti mitä oli tehnyt, minä jostain syystä en. Rakastuinkin toiseen, mutta mieheni sai aneltua minut jäämään.

No, juominen vielä jatkui, hän alkoi olemaan reissuillaan koko öitä(asuimme jo yhdessä). Jos olimme yhdessä liikenteessä, sehän meni ihan tappeluksi. Itse lopetin juomisen parikymppisenä, ja aluksi hänen parinkin päivän ryyppyreissunsa tuntuivat kamalilta. Vähitellen siihen tottui, toivoi vain että ei tarvitsisi yöllä herätä tappelemaan tai maksamaan taksia.

Miehen luonne alkoi muuttua aggressiivisemmaksi. Hän alkoi myös valehdella juomisestaan kirkkain silmin. Alkoi tulla mieleen että mistä muusta hän valehtelee. Hän alkoikin jäädä kiinni pienistä valheista liittyen juopporeissuihin, esim. ei muka muistanut missä oli ollut yötä ja parin vuoden päästä tunnusti että oli ollut jossain naisen luona.


Näiden valheiden johdosta aloin ruveta lukemaan hänen tekstiviestejään aina kun hän sammui kotiin reissuilta palatessaan. Löysin asioita joihin vaadin selitystä, ja joita hän ei olisi minulle kertonut ellen olisi kysynyt.

Viimeinen niitti oli kun hän oli suudellut toista, ja joidenkin viikkojen jälkeen kännissä tekstaili ikävä-viestejä tämän naisen kans. Oli vielä niin humalassa että jätti kännykän
pöydälle ja tämän viestin auki, muuten en olisi koko hommasta saanut tietää mitään. Ja vielä löytyi yksi yhteydenpito ulkomaille. Tässä vaiheessa olin jo päättänyt erota, enkä vaatinut tästä miestä enää tilille.

16-vuotta olimme yhdessä, nyt erosta on vasta muutama päivä, siksi tilitän tuntojani(sori jos joku kyllästyy jo eri viestiketjuissa, hypätköön yli). Mies ei hyväksy eroamme, katuu, anelee ja rukoilee anteeksi. On todellakin valmis vaikka antamaan sen kuun sieltä taivaalta. Myöntää virheensä, mutta ei esim. myönnä että on pitänyt tuohon ulkomaalaiseen yhteyttä vaikka minulla on todiste mustaa valkealla(en ole kertonut että minulla on todiste). Hän uskoo että kun tarpeeksi sinnikkäästi yrittää, niin hän saa minut takaisin. Hän ei ymmärrä että ei voi pakottaa minua.

Eli haluan sanoa sinulle ap, että hienoa että olet rehellinen. Mutta anna tyttöystäväsi päättää rauhassa, älä pakota jatkamaan jos hän ei halua. Rikoksesi ei todellakaan ollut pettämistä pahimmasta päästä, mutta sellainen ei sovi seurustelusuhteeseen. Ennen kaikkea, mieti juomistasi. Tuossa on kaikki mahdollisuudet siihen että vuosien myötä juomisesti lisääntyy ja kaikki siihen liittyvä tyhmä käyttäytyminen myös, mikä haittaa parisuhdettasi.

 

[Viisastuu, kun elää vanhaksi]

Kyllä tommoset pusut unohtuu ja lievenee ajan myötä jos on kysymus OIKEASTA rakkaudesta!!Mutta jos ei ole niin sitten erotaan.Kyllä näin on.

 

[elämää...]

omalta kohdaltani voin kertoa, että nuorena tyttösenä(jotakuinkin 16v), kun poikakaverin kanssa ei oltu vielä menty sänkyyn ja tää meni ja pussasi toista niin se oli kyllä ihan maailmanloppu. Pettäminen tapahtui ns "samalla tasolla" kuin itse olimme suhteessamme edenneet. Se oli ero ja ei siitä sen enempää selittelyjä.
Jälkeenpäin olen ajatellut, että JOS olisimme jo olleet sängyssä, niin pusuttelut olisi voinut antaa anteeksi. Höh, tosi vaikea selittää mitä tässä nyt ajan takaa...
No kuitenkin, nuorempana sitä oli niin ehdoton kaikessa. Toisaalta todella ihailtavaa ja toisaalta niin äärettömän ärsyttävää

Ap on hieno juttu että olet rehellinen. Perusrehellisyys on hyvästä.
Kuitenkin kuten moni täällä on sanonut, tuo tunnustaminen oli kyllä sun oman olosi helpottamista . Tyttökaverillesi tuli nyt pahamieli jotakuinkin mitättömästä asiasta.
Tietenkin jos ette ole hänen kanssaankaan edenneet pusuastetta pidemmälle, niin ymmärrän kyllä tytön äärettömän suuttumisen...ihan oman tarinani takia .

Toivon sulle kaikkea hyvää...
kymmenen vuoden päästä naurat tällekin jutulle vielä...usko pois .

ps. Humalan piikkiin tosin laitetaan hirvittävän paljon asioita mitä oikeasti haluaa tehdä, muttei selvinpäin kehtaa. Humala antaa "luvan" tehdä...
kannattaa miettiä missä seurassa ja milloin ottaa...ja huom! huom! olet vielä alaikäinenkin viinan kanssa läträämiseen

 

[Take it easy]

Olen pahoillani puolestanne, hätäsi paistaa tekstistäsi. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä! Noin nuorena kaikki on vähän ehdottomampaa, mutta jos tyttöystäväsi saa vähän miettimisaikaa, ehkä hän pystyy antamaan anteeksi. Ainakin kerroit rehellisesti mitä tapahtui hänelle, ja homma jäi pussailuun. Opit varmasti tästä sen verran, ettet tee samaa uudelleen, ja toivottavasti tyttökin ymmärtää sen ja arvostaa rakkauttanne sen verran, että pystyy antamaan sinulle uuden mahdollisuuden. Voittehan nähdä sen eräänlaisena "testinä", joka opetti, missä rajat menevät. Olette molemmat nuoria ja epävarmoja, ja kaikki asiat koetaan ensimmäistä kertaa. Toivottavasti juttunne ei kaadu tähän. Puhukaa asiasta rauhassa älkääkä tehkö mitään hätiköityä, miettikää tahoillanne.