Parisuhde ja golffaaminen

Kesä tekee tuloaan ja golf kentät viheriöi. Mies viettää kaiken vapaa-aikansa pelaten, illat, viikonloput ja pyhätkin. Tästä lajista on tullut ongelma ja mielipahaa, minulle.

Olen ollut monesti mukana, mutta koen ettei laji ole omani. Se ei vaan kiinnosta.
Nyt harrastus on tullut suhteemme väliin ja minä kärsin.

Ekoina kesinä muutamia vuosia sitten mies pelasi vain arkisin ja olimme viikonloput yhdessä. Olin silloin tyytyväinen, että yhteistä aikaa on että myös mies saa harrastaa ja nollata ajatuksiaan raskaan ja vaativan työn vastapainoksi. Lisäksi saa tarvitsemaansa ulkoilmaa. Hienoa!
Joka kesä peli innostus on kasvanut ja tietenkin golf kaveripiiri laajentunut. Kun joku heistä soittaa ei voi (ei kehtaa) kieltäytyä, eikä oikeastaan haluakaan.

Tämän kesän tavoite on huima ja tietää sitä, ettei miestä kotona juuri näy. Yhteistä lomaa ei voida suunnitella, koska golf on etusijalla tai jos olemme jossakin hän ottaa selvää missä on lähin golf rata.

Ärsyttää se kun ärsyttää. Ymmärrän, että lajia voi harrastaa vain lyhyen ajan ja olen pohjimmiltani tyytyväinen, että miehellä on "ulkoilma" harrastus.

Koen ulkopuoliseksi itseni, kotona sen vähäisen ajan hän juttelee tuloksistaan "uusien" kavereidensa kanssa tai katsoo telkkarista golffia. Vieraannumme toisistamme. Olen puhunut ääneen tuntemuksistani ja yksinäisyydestäni. Viime kesänä hommasimme koiranpennun osittain siksi, etten olisi niin yksinäinen. Tai niin hän kaikille on sanonut, ettei mun tarvitse olla golf-leskenä. Kauniisti ajateltu, mutta...

En halua valittaa, mutta pelkään parisuhteemme puolesta. Kesää olisi mukava viettää kahden ja nauttia hyvistä keleistä ja uudesta omakotitalostamme. Laittaa puutarhaa yms. Mikään muu ei kiinnosta häntä kun vain golf...

Mitenkä te muut golffareiden vaimot olette pitäneet itsenne tyytyväisenä ja saaneet aikanne kulumaan? Tällä en todellakaan tarkoita mitään "hommaa salarakas"-juttuja. Olen töissä käyvä ja kotona viihtyvää tyyppiä. Lapsi on jo lähes aikuinen. Kaipaan neuvoja omaan ajattelutapaani.

ps. Ensitalven kaukomatka on varattuna ja kuinka ollakaan golf varusteet pakataan kuulemma mukaan...

Kiitos!

 

Tämä assie jappastiin jo viime kesänä. Lue sieltä

 

"Olen ollut monesti mukana, mutta koen ettei laji ole omani. Se ei vaan kiinnosta."

Olen aina ollut golfille naureskelija. Minusta laji on tyhjän toimitusta ja eliittiharrastus.
Köyhänä siihen ei ole edes varaa.

Perusta vertaisryhmä golf-leskille. Ehkä tuttavapiirissäsi on samasta asiasta kärsiviä.

Aloitatte palaverin livena tai netissä tyyliin: "Tunnistamme avuttomuutemme golfin edessä. Luovutamme ongelman korkeimman voiman käsiin."

 

Otan osaa. On tainnut mennä äijän harrastus sairauden puolelle. Pistä hopeat jakoon, jos tunnet, että sinua mitätöidään.

 

No mutta mies1! Lapsihan voi saada erosta traumoja, jotka ilmenevät vasta 45-vuotiaana! Ei kai golf voi olla syy eroon, jos ei vieraan naisen kanssa harrastettava kolopallokaan?

Juu toevo, minustakin tämä assie oli myös viimekesänä, kuten niin monet assiet myös ennen tätä

 

No mutta mies1! Lapsihan voi saada erosta traumoja, jotka ilmenevät vasta 45-vuotiaana! Ei kai golf voi olla syy eroon, jos ei vieraan naisen kanssa harrastettava kolopallokaan? /quote]

Tuskin lapset sitä edes huomaavat, jos golffari asuu toisessa osoitteessa, mutta tapaa hän sitten ainakin säännöllisesti lapsiaan, eikä laiminlyö heitä enää. Siis jokatoinen vkl ja yhden päivän viikolla, jos ehtii.

 

Otan osaa. On tainnut mennä äijän harrastus sairauden puolelle. Pistä hopeat jakoon, jos tunnet, että sinua mitätöidään.

Suosittelen Dr. Phil sivuilla käyntiä. Varmasti Amerikassa asiaan on parempia neuvoja.

 

Uudessa Gloria-lehdessä oli esitelty naisten glof-muotia. Käsket miehen hommaamaan sinulla tyylikkäät ja naiselliset golf-vaatteet, suunnon golf-rannetietokoneen (joka saattaa innostaa sinutkin harrastukseen), ja lähdet miehesi kanssa golf-kentälle. Pyydät miehesi pelaamaan jonnekin kauniille golfkentälle, jossa on myös kunnon ravintola. Kävelet siellä, nautit auringosta ja lyöt muutaman lyönnin silloin tällöin. Nautit muiden miesten katseista ja menet klubille drinkille.

Jos haluat viettää aikaasi miehesi kanssa, joudut etsimään golfista hyviä puolia. Valitettavasti, mutta niitä hyviä puolia on, jos vain haluat niitä löytää. Ehkä miehesi näkee sinutkin uusin silmin kauniissa golf-hamosessa ja alkaakin viihtyä kanssasi paremmin kotona, missä olet kokonaan hänen..

 

Mitäpä jos ap ei ole miehen taholta kovin toivottu mukaan? Mitä siihen vaatteet auttavat, mies se terapiaan pitää lähettää.

 

Kiitos, lukaisin nuo viime kesän golf kirjotukset. Pitäisköhän perustaa golf-lesket yhdistys?

 

Ap nimenomaan kertoi, että hän on kotona viihtyvää tyyppiä, eli kyse ei ole siitä tahtooko mies hänet mukaansa.

Iloisen golf-lesken ehdotus olisi muuten aivan oiva! Toisalta, eihän sitä tiedä kuinka hurahtaisit golfin maailmaan, jos sitä kokeilisit, vaikka sitten vain hengailijana jos peli ei innosta.

 

nuoresta kovakullisesta kesäleskestä, niin kesäsi pelastuu

 

Golf on minusta kiva harrastus. Naapurin kiimaisen pikkurouvan mies golfaa kesällä kaikki viikonloput ja käy talvilomalla ulkomailla pelaamassa. Sillä aikaa minä käyn polkemassa pikkurouvaa! ;D

 

Voi että olikin nokkelasti lohkaistu!

 

"Olen ollut monesti mukana, mutta koen ettei laji ole omani. Se ei vaan kiinnosta."

Olen aina ollut golfille naureskelija. Minusta laji on tyhjän toimitusta ja eliittiharrastus.
Köyhänä siihen ei ole edes varaa.

Perusta vertaisryhmä golf-leskille. Ehkä tuttavapiirissäsi on samasta asiasta kärsiviä.

Aloitatte palaverin livena tai netissä tyyliin: "Tunnistamme avuttomuutemme golfin edessä. Luovutamme ongelman korkeimman voiman käsiin."

Oma mies innoistui golfista pari vuotta sitten ja olen tosi iloinen, että hän löysi mieleisen harrastuksen. Hän kun ei juuri ole liikuntaa harrastaunut, niin nyt on kiva, että edes joskus liikkuu (vaikka pyöräileekin aina työmatkat yms.). Kyllä se kunnon päälle käy, kun 4-6 tuntia kävelee paikasta toiseen ja lyö palloa. Kokeilepa joskus!

Ei golf ole kallis harrastus. Kun käy sen green gard -kurssin ja maksaa kamat, niin eipä siinä juuri muuta rahanmenoa olekaan sen jälkeen. Golfaaajat on ihan tuikitavallisia mattimeikäläisiä, joten turha on kitistä mistään elitistisestä harrastuksesta. Kaikki harrastaminen nykyaikana maksaa aina jonkun verran. Ei golf ole sen kalliimpaa kuin esim. kuntosalilla käyminen tms.

Alkuperäiselle sanoisin, että tuskin golf on se pääsyy tilanteeseenne. Ei kai tässä muuta neuvoa voi antaa kuin keskustele ukkosi kanssa ihmeessä ja selvitä, että miksi hän pakenee kodistanne harrastuksen pariin.

 

Tällä palstalla oli joskus nainen , jonka mies pakeni baariin liian usein ja hänellä oli siellä hyviä kavereita. Muistaakseni sitä ei ymmärretty lainkaan niin hyvin.

Jokin asia voi ihan todella mennä yli.

 

Jotenkin arvasin, että sohaisin ampiaispesään... Niin kun alkuperäisessä viestissä pyysin, en kaipaa "salarakas" kommentteja, mutta tulihan niitäkin...

Jotkut ymmärtää, jotkut ei. Joidenkin mielestä napisen turhasta ja ne jotka ovat kokeneet saman tilanteen ymmärtävät tunnetilaani.

En ole eliitti rouva ja miehenikin on tavallinen matti-meikäläinen. Golfin peluu ei ole välttämättä kallis harrastus.

Tämä aihe varmasti puhututtaa, ainakin meidän perheessä koko kesän.

 

ex-mieheni pelasi golfia. minusta oli ihanaa, ettei hän ollut niin paljon kotona, vaan sain olla yksin ja rauhassa. sitten kun ehdittiin nähdä, oli sitäkin hauskempaa. minäkin kehittelin omia menojani, kun hän kävi pelaamassa. niistä menoista vain sitten löytyikin mies, joka halusi viettää enemmän aikaa kanssani. erosin miehestäni. joku aika sitten hän soitti ja kertoi ruvenneensa taas seurustelemaan ja että uuden naisen kanssa on ongelmia, kun tämä ei ymmärrä hänen golfin peluutaan. "sinähän et siitä kärsinyt, kun minä pelasin vai muistanko väärin", hän kysyi. "en kärsinyt niin, sillä minulle jäi silloin aikaa tehdä omia asioita". en viitsinyt sanoa, että sinä aikana, kun hän pelasi golfiaan minua kärsittiin ihan toisenlaisella kärsällä. Viiden tunnin kierroksen aikanakin ehtii saada aika monta kertaa.

 

aika loistava kuvaus " ex-mieheni" siitä miten siinä ennen pitkää käy...hehhehheh!!!
Kun kärsitään niin eihän siinä tarvi kärsiä ollenkaan . Menköön mies viheriöille kentille ja naisella voi olla ihan hauskaa...ainoa paha puoli on se,että voi löytyä parempi " kärsimys" hehheh jolla kärsiä, no niin...

 

Kesä tekee tuloaan ja golf kentät viheriöi. Mies viettää kaiken vapaa-aikansa pelaten, illat, viikonloput ja pyhätkin. Tästä lajista on tullut ongelma ja mielipahaa, minulle.

Olen ollut monesti mukana, mutta koen ettei laji ole omani. Se ei vaan kiinnosta.
Nyt harrastus on tullut suhteemme väliin ja minä kärsin.

Ekoina kesinä muutamia vuosia sitten mies pelasi vain arkisin ja olimme viikonloput yhdessä. Olin silloin tyytyväinen, että yhteistä aikaa on että myös mies saa harrastaa ja nollata ajatuksiaan raskaan ja vaativan työn vastapainoksi. Lisäksi saa tarvitsemaansa ulkoilmaa. Hienoa!
Joka kesä peli innostus on kasvanut ja tietenkin golf kaveripiiri laajentunut. Kun joku heistä soittaa ei voi (ei kehtaa) kieltäytyä, eikä oikeastaan haluakaan.

Tämän kesän tavoite on huima ja tietää sitä, ettei miestä kotona juuri näy. Yhteistä lomaa ei voida suunnitella, koska golf on etusijalla tai jos olemme jossakin hän ottaa selvää missä on lähin golf rata.

Ärsyttää se kun ärsyttää. Ymmärrän, että lajia voi harrastaa vain lyhyen ajan ja olen pohjimmiltani tyytyväinen, että miehellä on "ulkoilma" harrastus.

Koen ulkopuoliseksi itseni, kotona sen vähäisen ajan hän juttelee tuloksistaan "uusien" kavereidensa kanssa tai katsoo telkkarista golffia. Vieraannumme toisistamme. Olen puhunut ääneen tuntemuksistani ja yksinäisyydestäni. Viime kesänä hommasimme koiranpennun osittain siksi, etten olisi niin yksinäinen. Tai niin hän kaikille on sanonut, ettei mun tarvitse olla golf-leskenä. Kauniisti ajateltu, mutta...

En halua valittaa, mutta pelkään parisuhteemme puolesta. Kesää olisi mukava viettää kahden ja nauttia hyvistä keleistä ja uudesta omakotitalostamme. Laittaa puutarhaa yms. Mikään muu ei kiinnosta häntä kun vain golf...

Mitenkä te muut golffareiden vaimot olette pitäneet itsenne tyytyväisenä ja saaneet aikanne kulumaan? Tällä en todellakaan tarkoita mitään "hommaa salarakas"-juttuja. Olen töissä käyvä ja kotona viihtyvää tyyppiä. Lapsi on jo lähes aikuinen. Kaipaan neuvoja omaan ajattelutapaani.

ps. Ensitalven kaukomatka on varattuna ja kuinka ollakaan golf varusteet pakataan kuulemma mukaan...

Kiitos!

No sinähän tyhmä olet. Mies mieluummin pallon peräsä kuin sinun. Hanki Oikea Mies.

 

Ehkä olen tyhmä, kiitos!

 

Onhan se golf parempi kuin olut ja sohva? Pysyy mies ainakin kunnossa ja mielestäni golfkentät kuten Nurmijärvi Golf esim on tosi kaunis. Täältä löytyy golfkentät: https://nordic.golf/golf-kentat/

 

Suosittelen hyväksymään sen että mies on löytänyt harrastuksen josta oikeasti tykkää ja olemaan iloinen hänen puolestaan. Kannattaa myös yrittää miettiä mikä harrastus olisi sinulle mieluinen jota voi tehdä kun hän on golfaamassa.