Pakko se nyt on myöntää, koska lääkärin seurantaan jo jouduttiin: Lapseni on ylipainoinen :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";26690239]Lääkäri kyllä vielä painotti, että vielä lihavampia lapsia kyllä käy heillä vastaanotolla ja että meidän tytön iässä pituuskasvu usein tasoittaa painon, eli riittää jo aika pitkälle se, jos ei painoa tule lisää vaan vain pituutta. Näin käsitin. Lisää tietoa tulossa jatkossa kyllä vielä.

-ap-[/QUOTE] No ei riitä jos painoa on jo noin paljon. Ellei lapsi kasva tyyliin pari metriseks.
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
[QUOTE="vieras";26690239]Lääkäri kyllä vielä painotti, että vielä lihavampia lapsia kyllä käy heillä vastaanotolla ja että meidän tytön iässä pituuskasvu usein tasoittaa painon, eli riittää jo aika pitkälle se, jos ei painoa tule lisää vaan vain pituutta. Näin käsitin. Lisää tietoa tulossa jatkossa kyllä vielä.

-ap-[/QUOTE]

Niitä lihavampia lapsia on ehkä juuri se kourallinen koko Suomessa. Ei todellakaan ole tuollainen ylipaino niin yleistä kuin kuvittelet. Eikä pituuskasvu tule tasaamaan 86 kilon painoa, kun se ei ole aikuiselle ihmisellekään normaalipaino ellet usko että tyttösi venähtää 190-senttiseksi.

Ihan oikeasti ihminen nyt silmät käteen! Lihotat lapsesi hengiltä etkä edes tajua sitä.
 
  • Tykkää
Reactions: kattimarri
Amerikassa tuo olisikin varmaan ihan yleistä, mutta ei suomessa. Täällä tuollainen ylipaino lapsella on kyllä HYVIn harvinaista. Ehkä muutama lapsi teidän lisäksi.
 
Ei toi ruokamenu kovin tavaton ollut, kun painoa on kuitenkis se miltei 90 kg kerääntynyt. Tiedän kyl paikan jossa syötiin aina reippaasti, kaikilla tykötarpeilla. Ja nyt 30 vuotta myöhemmin on hengissä enään äiti, joka pyörätuolissa. 3 lasta ja isä on kuollut rasvamaksaan.
 
Ettekös osaa lukea.

LAUTASELLAINEN-PARI-MAX!! kolme muroja (esim. Kellogs, tykkää suklaamuroista ja niistä tiikereistä). Sitten lisäksi esim. pari leipää, päällä juustoa, kurkkua yms, voita, kaakaota juo aamuisin. Jälkkäriksi EHKÄ joku makupala. EI AINA sitäkään.

Tuo iltapala on meillä ollut traditio mieheni ja minun seurusteluajoista saakka. Se on aina ollut buffet-muotoinen ja toivon että se voitaisiin pitää, koska se on meille tärkeää. Toivotaan, että ravitsemusterapeuttikaan ei ole liian tiukkis, vaan ymmärtää että totaalisella muutoksella ei-meidännäköiseen suuntaan ei hyvää saada aikaan. Siis tottakai olen valmis karsimaan ja jos se pekoni on niin paha niin sitten se jätetään pois, mutta ihan toisenlaista perhettä en haluaisi meistä tehdä. Jos on pakko niin sitten toki niin. Lapsen paras menee tietysti edelle kaiken muun. Mutta asiat nämä kyllä selviävät ja saamme tukea ja apua. Hirveät itsesyytökset mulla vaan on. :( Ja toisaalta... varmaan ne tutut nyt ajattelee että siitäs sai ja mä tiesin ja arvasin ja olin niiin oikeassa, mutta ihmisiä tässä vaan ollaan. Ihan kaikki. Kaikkea ei vaan voi ymmärtää ja osata heti. Minun omassa lapsuudenperheessäkin ruoka oli sellainen pyhä asia ja tärkeä. Olit hyvä lapsi jos söit lautasen tyhjäksi ja hienos jos otit vielä lisää. Hyvä kun maistui. Varmaan sieltä lähtöisin omat ajatukseni ruoan suhteen, toki. Muutoksia on tehtävä, en todellakaan sitä kiellä. Nyt vaan on niin paha mieli kaikesta. Olisipa joku jolle puhua ihan IRL tästä, mutten oikein voi, koska sitten tulisi juuri niitä "mähän sanoin" sillain vinosti hymyillen ja varmaan olisivat muka-kannustavia, mutta mä tiedän sen, että sisimmässään ne myös kihisisi jotain tyytyväisyyttään omien lastensa painoon ja tyytyväisyyttä siitä kun mä sain vihdoin näpäytyksen.

-ap-
 
[QUOTE="justiina";26690379]olisi kiva nähdä lapsesi kuva, näkis sitten sen "totuuden"ylipainosta..[/QUOTE]

Ymmärrät varmasti, etten tyttöni kuvaa tänne riepoteltavaksi pistä.

-ap-
 
annoskoot normeiksi ja hyöty liikuntaa päivisin niin nopeesti puttoo painoa.. ei se lihavuus tyhjästä tule. Mut ei saa painottaa sitä et on "laihdutus kuurilla" vaan et ruvetaan syömään terveellisemmin jne..
 
[QUOTE="vieras";26690393]Ettekös osaa lukea.

LAUTASELLAINEN-PARI-MAX!! kolme muroja (esim. Kellogs, tykkää suklaamuroista ja niistä tiikereistä). Sitten lisäksi esim. pari leipää, päällä juustoa, kurkkua yms, voita, kaakaota juo aamuisin. Jälkkäriksi EHKÄ joku makupala. EI AINA sitäkään.

Tuo iltapala on meillä ollut traditio mieheni ja minun seurusteluajoista saakka. Se on aina ollut buffet-muotoinen ja toivon että se voitaisiin pitää, koska se on meille tärkeää.[/QUOTE]

Kun niitä muroja ei saisi syödä kuin yhden lautasellisen MAX. Ja yhden leivän per aamu MAX. Eikä yhtään makupalaa ja kaakaota aamuisin! Ei edes joskus!

Buffet-iltapalasta ei tarvitse luopua, mutta sen sisältöä täytyy muuttaa ja rajusti kasvis- ja hedelmäpainotteiseen suuntaan. Ihan oikeasti sinun täytyy nyt pistää se lapsen paras kaikkien omien toiveidesi edelle. Kumpi on tärkeämpää, se että voitte pitää entiset syömismallit vai se, ettei lapsi sairastu tuon liikasyömisen myötä vakavasti jo parin vuoden sisällä?
 
Jos mä oikein ymmärsin, niin koko teidän perhe on ylipainoinen? Kyllä silloin on syytä muuttaa aika radikaalisti kaikkea, vaikka olisi kuinka tärkeä perinne tahansa. Kaikki perinteet kun ei ole hyväksi. Voisko se iltabuffet olla kevyempi? Enemmän hedelmiä ja kasviksia, rasvattomampaa lihaa, täysjyväleipää...? Ja reilusti vähemmän lautaselle kuin nyt.
 
Mutta kun aamupalaksi riittää pieni kulho muroja tai puuroa ja juomaa ja hedelmää / kasvista tai leipää, leikkelettä juomaa ja hedelmää / kasvista. Jos tämä on totta, olen todella surullinen. Toivon ( ja luulen) ettei ole totta. Sama liiallisuuden kaava on muillakin aterioilla..
 
[QUOTE="vieras";26690393]Ettekös osaa lukea.

LAUTASELLAINEN-PARI-MAX!! kolme muroja (esim. Kellogs, tykkää suklaamuroista ja niistä tiikereistä). Sitten lisäksi esim. pari leipää, päällä juustoa, kurkkua yms, voita, kaakaota juo aamuisin. Jälkkäriksi EHKÄ joku makupala. EI AINA sitäkään.

Tuo iltapala on meillä ollut traditio mieheni ja minun seurusteluajoista saakka. Se on aina ollut buffet-muotoinen ja toivon että se voitaisiin pitää, koska se on meille tärkeää. Toivotaan, että ravitsemusterapeuttikaan ei ole liian tiukkis, vaan ymmärtää että totaalisella muutoksella ei-meidännäköiseen suuntaan ei hyvää saada aikaan. Siis tottakai olen valmis karsimaan ja jos se pekoni on niin paha niin sitten se jätetään pois, mutta ihan toisenlaista perhettä en haluaisi meistä tehdä. Jos on pakko niin sitten toki niin. Lapsen paras menee tietysti edelle kaiken muun. Mutta asiat nämä kyllä selviävät ja saamme tukea ja apua. Hirveät itsesyytökset mulla vaan on. :( Ja toisaalta... varmaan ne tutut nyt ajattelee että siitäs sai ja mä tiesin ja arvasin ja olin niiin oikeassa, mutta ihmisiä tässä vaan ollaan. Ihan kaikki. Kaikkea ei vaan voi ymmärtää ja osata heti. Minun omassa lapsuudenperheessäkin ruoka oli sellainen pyhä asia ja tärkeä. Olit hyvä lapsi jos söit lautasen tyhjäksi ja hienos jos otit vielä lisää. Hyvä kun maistui. Varmaan sieltä lähtöisin omat ajatukseni ruoan suhteen, toki. Muutoksia on tehtävä, en todellakaan sitä kiellä. Nyt vaan on niin paha mieli kaikesta. Olisipa joku jolle puhua ihan IRL tästä, mutten oikein voi, koska sitten tulisi juuri niitä "mähän sanoin" sillain vinosti hymyillen ja varmaan olisivat muka-kannustavia, mutta mä tiedän sen, että sisimmässään ne myös kihisisi jotain tyytyväisyyttään omien lastensa painoon ja tyytyväisyyttä siitä kun mä sain vihdoin näpäytyksen.

-ap-[/QUOTE]

Sä olet kuin mun tuttuni joka syöttää lapsiaan koko ajan. Eikä näe siinä mitään yhteyttä ylipainoon.

Toi teidän buffet joka ilta kuulostaa myös hengenvaaralliselta. En onneksi kuulu sun perheeseen. Etkö oikeasti tajua että se joka tekee tämän lapsellesi olet SINÄ. Lapsi ei voi valita. Äidin pitää tehdä valinnat lapsen puolesta.
 
  • Tykkää
Reactions: kattimarri
Eikä täällä kukaan vahingoniloisena ole sinua osoittelemassa. Yksissä ääninhän tässä on tytön terveyden vuoksi kauhisteltu, mikset laita ruokapuolta kuntoon. Kaikki täällä haluavat vain hyvää tytölle, kuten varmasti myös ystäväsi, sukulaisesi ym. Kukaan ei varmasti halua että joudutaan sellaiseen tilanteeseen, että lapsi sairastuu vakavasti ylipainonsa vuoksi.
 
Tuntuu vaan kuin olisin nyt läpikotaisin huono äiti. Kuin tämä painoasia olisi ulkopuolisten mielestä se tärkein kaikista. Kun oikeasti meidän tyttö on onnellinen, iloinen, hassuttelee, koulussa menee hyvin, harrastuksissa menee hyvin, on sosiaalinen ja kiltti, reipaskin. On kavereita ja kiusaamiseenkin puututtiin heti. Meillä ei ryypätä, ei hakata ketään, ei huudeta toisillemme. Meillä on mukavaa yhdessä. Ei elämä ole pelkkä paino eikä tämä tilanne siinäkään asiassa ole lopullista. Me tarvitsemme nyt ohjausta ja tukea tässä asiassa mutta tämä ei ole maailmanloppu tai että ansaitsisin huono äiti -leiman lopuksi iäkseni otsaani. Ja oikeasti ammattilaiset tähän suhtautuu ihan hyvin, mutta mielestäni tämä painoasia vähän liikaakin kuitenkin on nykyään jotenkin suurennuslasin alla. Siitä on tietysti puhuttu paljon yms. Ja todellakin YMMÄRRÄN ETTÄ NYT ON NIIN, ETTÄ TYTTÖ TARVITSEE APUA ja että tilanne ei ole normaali, mutta silti... niin paha mieli.

Taidan mennä nyt yrittämään unta. Öitä teillekin, vaikken nyt kohtalotovereita löytänyt tai muuten kehittävää keskustelua saanut aikaiseksi, tai sellaista mistä minulle/meille olisi ollut lohtua ja tukea. Tämä on ehkä kuitenkin niitä asioita, että tämän ymmärtää vain toinen saman kokenut ja samassa tilanteessa oleva. On niin helppo tuomita ja päteä kun itsellä ei ole samaa ongelmaa.

Hyvää yötä!

-ap.
 
No jutun positiivinen puoli on se, että jo muutamillakin muutoksilla saadaan leikattua päivittäistä kalorinsaantia merkittävästi. Murot ensinnäkin ehdottomasti pois tai korkeintaan viikonloppuaamujen herkuiksi (silloinkin 1 kulhollinen), normiaamiaiselle puuro tai mysli jossa ei lisättyä sokeria (kannattaa tsekata tuoteselosteet, monissa annospussipuuroissa ja mysleissäkin on tajuttomasti sokeria) ja sen kanssa rasvatonta maitoa ja voikkaria, ei mitään makupaloja. Maito rasvattomaksi, leipä tummaksi, kaakaot niinikään erityisherkuksi. Ja yhteinen iltapala on toki mukava tapa mutta normipäivällisen jälkeen munat ja pekoni on oikeasti ihan liian tukevaa jos ei siinä välissä vedä parin tunnin punttitreeniä. Miksei yksinkertaisesti teetä ja voikkaria, tai ruokaisaa salaattia, tai puuroa?
 
Mun naapurissa asui joskus tällainen "hiukan pyöreähkö" perhe (lapset onneksi olivat normikokoisia) ja heillä oikeasti selityksenä oli, että "pyöreys on heillä geeneissä, syömisillä ei ole merkitystä". Ja ateriat olivat juurikin tuollaisia, mitä ap tuohon kirjoitti... eli pyöreys ei ollut geeneissä vaan huonot ruokailutottumukset :D
 
[QUOTE="vieras";26690398]Ymmärrät varmasti, etten tyttöni kuvaa tänne riepoteltavaksi pistä.

-ap-[/QUOTE]

lapsen kasvot voi "sotkea"..

lapsen parasta ei ole syöttää ja antaa ruokaa niin paljon, kun lapsi haluaa. Aikuisen on pidettävä se raja normaalissa syömisessä. Lapsesi on sen verran paljon ylipainoinen, että todellakin on vaaraksi terveydelle..
 
elä nyt jää tohon "olen huono äiti..päläpälä" vaan ryhdy toimeen..annoskokoja pienennät ja terveellisempään suuntaan, elämäntapa muutos koko perheelle heti huomisesta lähtien..
 
  • Tykkää
Reactions: Dongxi
En minäkään mitenkään syyllistää halua, mutta fakta on että lapsi ei valitse mitä kotona syödään vaan vanhemmat ja jos sinä et näe missä vika on ja halua sitä muuttaa niin ei asia mitenkään muutenkaan korjaannu. Yritä ottaa tämä positiivisena mahdollisuutena, saatte koko perheelle vinkkejä terveelliseen ruokavalioon ja voisitte aloittaa vaikka porukalla yhteisen liikuntaharrastuksen. Ottakaa tämä elämäntaparemppa perheen projektiksi ja tehkää siitä kivaa. Herkuttelua ei ole pakko lopettaa kokonaan mutta tehkää siitä spesiaalipäivien juttu jolloin ne herkutkin maistuvat ihan eri tavalla hyvältä kun niitä ei mussuteta joka päivä. Ottakaa lapset mukaan ruoanlaittoon ja oppikaa yhdessä, kokeilkaa uusia ruoka-aineita ja reseptejä, lähtekää marja- ja sienimetsään koko perheen voimin.
 
[QUOTE="vieras";26690442]Tuntuu vaan kuin olisin nyt läpikotaisin huono äiti. Kuin tämä painoasia olisi ulkopuolisten mielestä se tärkein kaikista. Kun oikeasti meidän tyttö on onnellinen, iloinen, hassuttelee, koulussa menee hyvin, harrastuksissa menee hyvin, on sosiaalinen ja kiltti, reipaskin. On kavereita ja kiusaamiseenkin puututtiin heti. Meillä ei ryypätä, ei hakata ketään, ei huudeta toisillemme. Meillä on mukavaa yhdessä. Ei elämä ole pelkkä paino eikä tämä tilanne siinäkään asiassa ole lopullista. Me tarvitsemme nyt ohjausta ja tukea tässä asiassa mutta tämä ei ole maailmanloppu tai että ansaitsisin huono äiti -leiman lopuksi iäkseni otsaani. Ja oikeasti ammattilaiset tähän suhtautuu ihan hyvin, mutta mielestäni tämä painoasia vähän liikaakin kuitenkin on nykyään jotenkin suurennuslasin alla. Siitä on tietysti puhuttu paljon yms. Ja todellakin YMMÄRRÄN ETTÄ NYT ON NIIN, ETTÄ TYTTÖ TARVITSEE APUA ja että tilanne ei ole normaali, mutta silti... niin paha mieli.

Taidan mennä nyt yrittämään unta. Öitä teillekin, vaikken nyt kohtalotovereita löytänyt tai muuten kehittävää keskustelua saanut aikaiseksi, tai sellaista mistä minulle/meille olisi ollut lohtua ja tukea. Tämä on ehkä kuitenkin niitä asioita, että tämän ymmärtää vain toinen saman kokenut ja samassa tilanteessa oleva. On niin helppo tuomita ja päteä kun itsellä ei ole samaa ongelmaa.

Hyvää yötä!

-ap.[/QUOTE]

Hyvää yötä AP! Tajuat varmasti kuitenkin miten ison karhunpalveluksen teet tuossa painoasiassa lapselle. On hyvä että tyttö on nyt iloinen reipas ja kiltti, mutta kun se paino altistaa niin monille sairauksille kuten diabetes. Ei kukaan halua sinulle tai perheellesi pahaa mutta jos ajattelet lapsen parasta niin asioiden täytyy muuttua. Teillä on nyt ammattilaiset apuna, kuunnelkaa heitä ja noudattakaa heidän ohjeitaan! Voi olla kyse tytön ammatinvalinnasta ja siitä pysyykö hän terveenä ja kykenevänä tekemään töitä. Jos painonnousua ei saada kuriin ennuste on oikeasti huono.
 

Yhteistyössä