Onko samoja tilanteita?

Mua vaivaa ihan pirusti se kun mieheni ja hänen ex ja lapsensa äiti juttelee n.3-4krt/pvä. Lähinnä se nainen soittelee.. Vaikka hänellä on jo uusi mies ja laps. Ja huomasin sen että kun hän huomas että me ollaan suhteessa nyt ihan tosissaan alkoi soittelut! Ei mullakaan nyt noin paljon asiaa ole ex ukolle jonka kans laps. Ja siis ymmärrän jos asia koskee lasta mutta kun nainen soittaa ja kertoo mitä unia nähnyt miehestäni... :kieh: Siis oikeesti!! Ja mies ei huomaa/tajua mitään. Aion ottaa asian puheeksi lähiaikoina. Siis mä en vihaa sitä ex:ää mutta... Ja joka päivä kuulen mitä se on tehnyt tms. Kun mies kertoo. Tää satuttaa mua ihan tosissaan...

 

Voi apua kun kuulosti tutulta!! Silloin kun alettiin seurustella, niin miehen ex pysyi jotenkin aisoissa mutta kun muutettiin yhteen ja tulin raskaaks, niin sitten pimahti täysin! Nainen soittelee joka päivä monta kertaa, suurimmassa osissa puheluita ei edes jutella lapsista. Nainen on mulle ilmaissut halunsa saada mies takaisin. Mieskin on sitä mieltä, että nainen olisi mustasukkainen hänestä, mutta ei kuulemma sen takia että haluaisi vielä yhdessä olla.. Joopa? Kerran heidän kaikki lapset olivat mummulassa, jolloin nainen ex soitti miehelleni ja pyysi häntä luokseen yöksi, kun yksin on niin turvaton olo.. Eipä mies mennyt ei.. Ja samankaltaisia asioita olis lisää vaikka kuuuinka paljon, että ei oo hienoa täälläkään.. \|O

 

Niimpä,
mulla vaan sellainen tilanne, että "osa-aika-avopuolisoni" ex-puoliso (ero vireillä) ei tiedä minusta mitään.. ja mies hyysää rouvaa minkä kerkeää (viettävät paljon aikaa yhdessä toki lapset mukana, mutta silti), mulla menee hermot aivan täysin, olen sanonut, että en kestä enää tilannetta, mutta ei mitään tulosta. Meidän suhde on kuitenkin kestänyt jo 2 vuotta!!!! Vihaan olla tälläinen salasuhde, hän ei ole kertonut kenellekään minusta, muutama päivä sitten sai edes joillekin kakistettua ulos, että ovat hakemassa avioeroa, erillään ovat asuneet kohta sen 2v. Viime viikonloppunakin oli molempina päivinä exänsä luona syömässä ja viiniä juomassa, olisi edes ollut kertomatta minulle!!!!!!!!! Olenkin useaan otteeseen kysynyt, etteikö hän halua palata exänsä luokse, ei halua, ovat vain hyviä ystäviä. Mutta mulla keittää!

 

Vanha suola alkaa janottaa kun tosi kyseessä tutulta kuulostaa.

 

Kaikkee sitä kuuleekin! No mun mies on kuitenkin kertonut musta ihan avoimesti kaikille.

 

\

Niimpä,
mulla vaan sellainen tilanne, että "osa-aika-avopuolisoni" ex-puoliso (ero vireillä) ei tiedä minusta mitään.. ja mies hyysää rouvaa minkä kerkeää (viettävät paljon aikaa yhdessä toki lapset mukana, mutta silti), mulla menee hermot aivan täysin, olen sanonut, että en kestä enää tilannetta, mutta ei mitään tulosta. Meidän suhde on kuitenkin kestänyt jo 2 vuotta!!!! Vihaan olla tälläinen salasuhde, hän ei ole kertonut kenellekään minusta, muutama päivä sitten sai edes joillekin kakistettua ulos, että ovat hakemassa avioeroa, erillään ovat asuneet kohta sen 2v. Viime viikonloppunakin oli molempina päivinä exänsä luona syömässä ja viiniä juomassa, olisi edes ollut kertomatta minulle!!!!!!!!! Olenkin useaan otteeseen kysynyt, etteikö hän halua palata exänsä luokse, ei halua, ovat vain hyviä ystäviä. Mutta mulla keittää!

Mä arvostan itseäni niin paljon etten ikinä alentuisi elämään tuollaisessa suhteessa.

 

Kiira hyvä..Lähde nopeasti tuollaisesta suhteesta!Se mieshän vedättää ihan satasella niin sua kuin exäänsäkkin...Pitäisköhän teidän kaikkien istua pöydän ääreen ja pistätte sen exän kanssa yhdessä tuollaisen ukon ojennukseen!! :kieh:

 

Voi kun se olisikin noin helppoa, lähteä ja sanoa hei hei.. kerran se on jo tapahtunut, ja elämä oli 2 kk todellista helvettiä sen jälkeen, en tiedä pystynkö tällä hetkellä siihen uudestaan. No, joku tuohon varmaan toteaa, että älä sitten valita.. itsepä osani valitsen. Näinhän se on, mutta sen olen päättänyt, että elän elämääni itseni ehdoilla ja itselle, en enää häntä miellyttääkseni ja hänen ehdoillaan. Jos hän ei ole kykenevä tekemään päätöstä, suuntaan tai toiseen, niin aika näyttää mitä tapahtuu, vaikka raskasta tämä on, koska muuten meillä on aivan ihanaa yhdessä, samat kiinnostuksen kohteet ja kaikki muu sellainen joka puuttui pitkästä avioliitostani (joka on jo päättynyt eroon) Aika näyttää mitä tapahtumaan pitää, jos vaikka joku tulee ja vie... eihän sitä koskaan tiedä

 

Kiiralle voimia ja halauksia! :hug:

 

olen itse ex, mies jätti toisen naisen vuoksi.Hän on tässä uudessa suhteessa, mutta meitä kumpaakin kyllä taitaa "vanha suola" janottaa..En kyllä osaa olla nyxän puolesta pahoillaan, jos häntä nyt "vedätetään".Pahalta kannaltasi kuullostaa se ettei miehesi ilm. mitenkään ainakaan sano ex.lle ettei tarvitse soitella tmv.? Ei kyllä kuullosta pelkältä kaverisuhteelta moinen yhteyden pito, vai? Voimia, mieti mihin alistut ja mihin et... :flower:

 

jos she ovat ystäviä?
se että on erottu ei tarkota ettei voi soitella mut monta kertaa päivässä ei mun mielestä tarvi soitella kellekään

 

mun mielestä ystävistä ei erota

 

Mun mielestä eksän kanssa ei tarvitse olla ystävä, jos se aiheuttaa pahaa mieltä nykyiselle. Normaalit lapsiin liittyvät asiat tottakai voi ja tulee hoitaa mutta en katselisi hetkeäkään sellaista miestä joka soittelisi/tapailisi eksäänsä muissa merkeissä, "ystävänä".

 

Niinhän sitä luulis joo,ettei exän pittäis olla tärkiämpi ku nyxä...mutta ainakii meitillä exän mielestä miehen,joka on siis miu´n nykyynen mies,pittäis asettua hänen puolelleen minnuu vastaan...Ny ku oli eri mielisyyttä ansaitseeko miehen ja exän yhteeset lapset kesäleiriä ja exä hävisi(eli siis poijjaat pääsevätten leirille) nii tässä yhteyessä tuli sanottua puolin ja toesin kaekenlaista,niin eilen exä pyys miestä tapaamaan hänet kahestaa,eikä kuulemma ole poijista kyse,vaan muista asjoista.Miä sanoin miehelle,että ny ala ukko päättää kene kanssa siä olet naimisissa,miun vai exäsi,jos exällä muuta asijaa ku poikiin liittyvää,niin et tasan mäne tapaamaan sitä mihinkä,exällä on mies,puhukoon sen kanssa. No ei ukko männy,sieltä sitte rupeskii tulemaan kymmeniä tekstiviestejä,joien sisältö oli, että miehen pittää laettaa miun kurriin,eikä päästää exän silmille hyppimään,että häntä on nyt kovasti loukattu,näen lyhyesti ilimaisten.
Mutta en miä tajjuu,mite naenen joka lumpusteli pitkin kyliä ja petti miestään ,jätti ukon lasten kansa tunnin varotusajalla ja myöhemmi tuli tyhjentämmään uuen miehensä kanssa huushollista kaik vähänkää arvokkaat tavarat,vei lasten iloks hankitu akvaarionki ja myi sen ja huijas vielä autonki ihtelleen nii kehtaa odottaa että ex-mies ny HÄNTÄ jotenki hyysäis ja huomiois,eihä hän ansaitse mittää inhimillistä kohtelua,ku eihä hän itekään inhimillisesti toiminna erossa.
Mutta ex o sitä mieltä,ett miehen velvollisuus on häntä ja hänen tarpeitaa tyydyttää kuolemaansa asti,näköjään.
Ny jos joku valopää kyssyy,miks ukko anto kaiken viiä,niin eipä tuo järkytykseltään oikeen täysjärkine siinä tilanteessa ollu.
Kaipa tuolle exän toiminnalle tuas ymmärtäjiä löyttyy,kaik vikahan on aina nyxän,nekkii asjat jotka o tapahtunu ennen nyxän tuloa kuvioihi.

 

joo minä olen sitä mieltä että kerran on erottu niin sitä ollaan sitten kans erottu! ja ystävät ei eroa...tai silleen...sain sitten sanottua eilen ukolleni että kuinka #&%£$!* monta kertaa te soittelette päivässä niin meni vähä hiljaseksi!

 

Meillä miehen exällä oli myös tapana soitella päivittäin ja monesti vielä useamman kerran päivässä. Puhelut olivat kuulemma lapsiin liittyviä, mutta minusta huvittavan pienistä asioista. Ihmettelinkin usein ääneen että eikö aikuinen nainen osaa mitään asioita itse hoitaa, kun aina tarvittiin ex-miehen neuvoja. Mutta minkäs sille voi kun on niin avuton reppana... Milloin oli saapas hukassa, milloin imuri rikki, milloin poika riehui, jne.

Sanoin miehelleni että en kyllä aio tuollaisia puheluita loppu elämääni kuunnella, seuraavaksi kun exä soittaa niin minä vastaan puhelimeen. Ja niin myös tein. Vastasin rauhallisena että mies ei pääse nyt puhelimeen, mutta voinko jättää hänelle jonkun viestin. Huuto ja metelihän siitä tuli...ja sitä kesti monta päivää ja miehen sukulaisillekin oli exä ystävällisesti soittanut ja haukkunut kuinka minä en anna heidän keskustella lasten asioista... Mutta se tehosi!!! Puhelut vähenivät huomattavasti, ilmeisesti exä huomasi loppujen lopuksi tekevänsä itsensä ihan naurettavaksi ja säälittäväksi.

Olen erittäin tyytyväinen lopputulokseen. Mutta samalla minua huvittaa kuinka tärkeitä ne useat puhelut olivatkaan, kun nyt elämä rullaa sittenkin ilman niitä. Jotkut ne vaan ei ymmärrä irrottaa silloin kun pitäisi

 

No, sanottu nyt on (taas) että en kestä enää ja piste. Pallo on nyt hänellä, mitä tekeekään sen varmaan kohta näen. Hänen mielestä kun siinä ei ole mitään outoa, että pitävät yhteyttä eikä edes hänen mielestä tiiviisti, ja lasten takia sen tekevät. Entä hääkuva seinällä, molemmilla avaimet toisten kotiin, osa tulevasta kesälomasta yhdessä.. normaaliako? Kun minä ja exä muutettiin erilleen, otin avaimen enkä saanut häneltä avainta, ja eikä ole ollut kuvia tai muita tarvaroita esillä, ne tyhjennettiin/jaettiin jo heti. Ja sikäli väleissä ollaan, että lasten asioista pystytään puhumaan ja sopimaan, ja muuta ei tarvitse ollakaan, olemmehan eronneet. Mutta tällä "osa-aika-avollanihan" on mitä ihanin tilanne.. uusi nainen, tai mä mikään uusi enää ole, mutta kuitenkin jonka kanssa vietetään aikaa n. 10pvä kuukaudessa, ja hyvät välit tulevaan exvaimoon, jonka kanssa sitten ollaan muulla ajalla, lasten takia tietysti.. Ihanne tilanne miehelle. Eikö? Niin, sanoin, että tee tästä julkinen tai minä häivyn. Siellä se on nyt jossain herne nenässä, kun joutuukin ehkä tiukan paikan eteen, jonkun menettää, molempia kun ei voi enää pitää, voi voi.

 

Kiira: Ootko varma, että mies tosiaan on eroamassa tai siis tietääkö se (ex)vaimo, etä ne on eroamassa? Mulla oli meinaan vähän samanlainen tilanne, mies väitti että ne eroaa, tää vaimo odotti niille kaksosia, mutta silti mies väitti niiden eroavan. Mies vietti suurimman osan ajasta meillä, mutta oli aina välillä "auttamassa" "exää" kun sillä oli niin raskasta, kaks vanhempaa lasta hoidettavana ja kaksoset mahassa. No, sitte ne viimein jo välillä eroski ja siinä välissä mä tulin raskaaksi. En sitten jaksanu kaikkia miehen juttuja ja mies meni häntä koipien välissä takaisin exän luo. Eikä siis kertonut musta sille mitään, itekään en jaksanu kertoa sille naiselle mitään meistä vaikka se kyselikin. Taas parin kuukauden päästä ne eros ja tän piti olla lopullista, mies muutti meille, mutta salas sen kaikilta, vanhemmilleen ei edes kertonut eronneensa ja exälle sanoi asuvansa meillä alivuokralaisena. Koska exä ei tienny meidän olevan yhdessä, niin oli hyvissä väleissä miehen kanssa ja soittelivat puolin ja toisin. Kaksoset syntyivät ja nää vanhemmat esitti kaikille olevansa onnellisesti yhdessä, ristiäisistäkin on kuvia missä koko perhe on onnellisesti yhdessä. Aina välillä mies palasi muutamaksi yöksi exän luo, mutta riitojahan siitä tuli koska exä oli kuullu että mäkin odotan vauvaa ja epäili vauvan olevan miehen. Miehen vanhemmat näki usein meidät yhdessä ja kysyivät mieheltä onko tääkin lapsi hänen, mutta mies kielsi kaiken ja kertoi siis olevansa edelleen exänsä kanssa. Ite en siinä vaiheessa välittäny, vaikka kukaan ei tiennykään kenen lapsi tää oli. Sitten meidän yhteinen lapsi syntyi ja kaikki oli hyvin, oltiin kuin onnellinen perhe, mutta siis kukaan tän miehen sukulaisista eikä exä tienny että lapsi on tän miehen. Vielä senki jälkeen mies muutaman kerran palas exän luo, mutta sitten kun ite paljastin exälle kenen lapsi tää lapsi on,niin exä teki lopullisen päätöksen, eikä oo enää päästäny miestä sinne. Tosin ei anna kyllä miehen tavata lapsiaan muuta ku exän luona. Mutta siis nyt kaikki tietää kenen lapsi on ja että me ollaan yhdessä. ainut joka ei asiaa hyväksy on exä ja sen toisaalta ymmärränki.
Mutta siis jotkut miehet ei näytä osaavan/uskaltavan tehdä sitä lopullista päätöstä, jonku on tehtävä se niitten puolesta...

Ja sitte vielä aloittajalle: ei oo normaalia se, että monta kertaa päivässä soitellaan, eikai edes joka päivä soittelu oo ihan pakollista. Mä oon entisen mieheni, jonka kanssa mulla on siis 2 lasta, kanssa hyvä kaveri, juttua usein piisaa ja aina se ei liity edes lapsiin. Ollaan yhdessä murehdittu uusia suhteitamme ja iloittu toistemma uusista rakkauksista ja odotuksista. Mutta siis toi, että voi olla exän kanssa kaveri vaatii kyllä sen, että molemmat haluaa olla pelkästään kaveria ja että se on selvää nykyisillekin. Mutta siis me jutellaan puhelimessa ehkä kerran viikossa ja siinä samalla puhutaan lastenkin asiat, lapset sitten ite soittavat isälleen joka päivä.

 

Kiira: Ootko varma, että mies tosiaan on eroamassa tai siis tietääkö se (ex)vaimo, etä ne on eroamassa?

Olen varma siitä, että eroa ovat hakemassa (siis se harkinta-aika meneillään) näin sen paperin sekä soitin käräjille ja tarkastin asian, ero on vireillä ja molemmat sitä hakee.

Olen myös 100% varma, että tämä rouva ei tiedä minusta mitään, vaikka mies niin väittää, viimeeksi tänään, että tietää.. kenen naisen hermot kestää sitä että ollaan asuttu erillään, sovittu taas yhteenmuutosta ja ei kuitenkaan koskaan sitä kerinnyt tapahtua, vaikka naisen osunto oli jo irtisanottu, kun mies ilmoittaa että eipä muutetakaan koska hänellä on tunteita toista naista kohtaan ja laitetaampa ero vireille.. Kenellä on tuollaiset lehmänhermot??? Ei minulla olisi ainakaan, olisin sanonut miehelle että suksi sinä jonnekin!!! Enkä olisi ollut tekemisissä kuin pakosta.

 

Kiira: Oletko kysynyt itseltäsi (ja tietty mieheltäsi)
MIKSI HÄN EI HALUA KERTOA SINUSTA?
Miksi salailu on hänelle edullisempi vaihtoehto kuin rehellisyys?
Jos ero on vireillä ja suunnitelmat sinun kanssasi on vakavat ei voi olla syytä salailla teidän juttua. Ei voi olla puhtaat jauhot pussissa jos täytyy salailla vaikka eroamassa.
Oikeassa olet, että tilanne taitaa olla miehelle mitä mukavin, löytyy vaimo ja löytyy rakastaja. Varmaan ihmiskunnan vanhimpia draamoja jota toistetaan uudestaan ja uudestaan.
Itse olen vierestä vastaavaa seurannut useasti ja kerran ollut itse osallisena. Silloin minulla oli "epäselväero" meneillään ja mies aloitti suhteen yhden ystäväni kanssa. Mies kävi välillä luonani "selvittelemässä" juttuja ja välillä näyttikin hyvältä, että palattais yhteen. Riidan tullen ja kai vähän muulloinkin kävi mies ystäväni luona suunnittelemassa yhteistä tulevaisuutta.

 

\

Kiira: Oletko kysynyt itseltäsi (ja tietty mieheltäsi)
MIKSI HÄN EI HALUA KERTOA SINUSTA?
Miksi salailu on hänelle edullisempi vaihtoehto kuin rehellisyys?
Jos ero on vireillä ja suunnitelmat sinun kanssasi on vakavat ei voi olla syytä salailla teidän juttua. Ei voi olla puhtaat jauhot pussissa jos täytyy salailla vaikka eroamassa.
Oikeassa olet, että tilanne taitaa olla miehelle mitä mukavin, löytyy vaimo ja löytyy rakastaja. Varmaan ihmiskunnan vanhimpia draamoja jota toistetaan uudestaan ja uudestaan.
Itse olen vierestä vastaavaa seurannut useasti ja kerran ollut itse osallisena. Silloin minulla oli "epäselväero" meneillään ja mies aloitti suhteen yhden ystäväni kanssa. Mies kävi välillä luonani "selvittelemässä" juttuja ja välillä näyttikin hyvältä, että palattais yhteen. Riidan tullen ja kai vähän muulloinkin kävi mies ystäväni luona suunnittelemassa yhteistä tulevaisuutta.

Hei,
tänään on käyty pitkä keskustelu aiheesta. Hän haluaa pitää minut salassa siihen asti, kunnes ero on astunut voimaan ja ovat saaneet selvitettyä asiat mm. elatus- ja taloasiat. Ei halua vaimon puolelta riitaa enempää kuin mitä nyt on. Eli viedä asiat nätisti ja siististi loppuun saakka = helppoa hänelle. Minun pitää siis kestää vielä vaikka mitä, mm. heidän yhdessäoloa juhlapyhinä yms. mahdollista yhteistä kesälomaa jne. jne. En vaan tiedä että kestänkö, tällä hetkellä en, laitoin suhteen jäähylle, minun on nyt pakko saada miettiä rauhassa. Jos on ryhtynyt suhteeseen, niin mielestäni pitää pystyä kantamaan sen seuraukset ja vastuu!!! Ei kaikki elämässä ole helppoa, eipä ole ollut itsellänikään, mutta se on eri asia...

 

hmm...meikkä on ex:n kanssa hyvät välit..soitellaan välillä ihan vain huvin vuoksi. Exällä on jo toinen lapsikin uudesta suhteesta ja kohtelen tätä lapseni sisarpuolta kuin toivon hänen äitinsä kohtelevan minun lastani.
Joku täällä kirjoitti ettei ystävistä erota...minä ainakin erosin puolisisostani ja se ystävyyskin oli hetken katkolla.
Karikoita meillä on ollut parikin kertaa...molemmat kerrat olivat kun aloitin uuden suhteen...ei sulattanut ex helpolla mutta aika teki tehtävänsä ja kiukku katosi.
Nykyinen puolisoni ei alkuun voinut käsittää meidän tiiviitä välejämme, mutta kun olemme lukuisia kertoja asiasta keskustelleet niin hän on tajunnut että exäni on yksi minun ystävistäni...vain sillä erotuksella että meillä on yhteinen lapsi. Jos haluaisimme exäni kanssa olla yhdessä niin me varmaan olisimme..mutta kun en voi edes kuvitella nukkuvani hänen kanssaan samassa sängyssä saati mitään muuta...
Samoin en itse voinut käsitttää kun nykyiseni exä soitteli keskellä yötä ja parkui kun oli esim sukka väärin päin...ok hieman yliampuvasti kirjoitettu...mutta tältä osin sanoin että on ihan ok olla ystäviä ilman että toinen pitää toista juoksupoikanaan...Tämän tajuttuaan nykyiseni sanoi stopin exänsä ja vieläpä exän sukulaisten pompottelu-yrityksille. Nyt heilläkin on mukavan välittömät välit..ilman mitään odotuksia jne.

Kiira: noilla samoilla selityksillä minuakin aikoinaan (muutama vuosi sitten) vedätettiin ja sen takia se kundi ei ole nykyinen puolisoni... Kundi halusi minulta sitoutuneisuutta eli sovimme tapailevamme vain toisiamme mutta kuinka ollakkaan hän olikin siinä ohimennen jo seurustellut toisen kanssa reilu vuoden päivät...eipä naurattanut silloin ei...
Joten toivotan sinulle luonteen vahvuutta ettet jää tilanteeseen ythään pidemmäksi aikaa kuin mitä sydämesi kestää... Sen paikkaamiseen menee aikaa paljon ja vielä enemmän jos et vihellä peliä poikki ajoissa.

 

Kiira: Kysyit että kenen naisen hermot kestää tuota mitä miehes tekee...Niin kauan ku miehes ei sano "exälleen" suoraa, että haluaa vain sut eikä exää, niin niin kauan exä elättelee toiveita siitä, että mies tulis järkiinsä ja valitsis kuitenki sen eikä jotain uutta. Meillä ainakin vasta sitten exä tajus missä mennään kun kuuli kenen mun lapsi on. Vaikka ne oli jo aikoja sitten eronnu, vieläpä ihan sovussa, ja exä tiesi, että mies oli välillä meillä yötä, niin silti päästi miehen aina kun mies vaan halus takasi.
Kun kysyin mieheltä sillon aluksi ku se ite ihan selvästi kertoi mulle haluavansa olla mun kanssa, että miksi ei eroa avovaimostaan, niin syy oli alkuun se, että niillä on raha-asiat sekaisin, sit ku ne saadaan kuntoon niin ne eroaa, sitte syyksi tuliki se raskaus, sitte se, ettei exä vaan synnytä etukäteen sen takia, että kuulee totuuden ja sen jälkeen syyksi tuli se, että mies ei sais enää tavata lapsiaan jos exä sais tietää totuuden...Eli siis tekosyitä aina löytyy...
Jos miehes pelkää sitä, että jos nyt kertoo susta exälleen niin asiat liittyen lapsiin ja taloon vaikeutuu, niin tottakai ne vaikeutuu, mutta varmasti ne vaikeutuu huomattavasti enemmän ku exä huomaa, että mies on valehdellu sille. Näin kävi ainakin meille, olin tän miehen exän kans ihan hyvää kaveria, hoidin jopa sen lapsia, vaikka exä siis tiesikin, että mies aina välillä yöpyy meillä, yhdessä sitte haukuttiin miestä, että kuinka vaikea tapaus se on...Ja nyt siis exä on vannonut, että mä en tule ikinä näkemään niitä kaksosia, enkä oo vielä kyllä kertaakaan nähnykään, ja lapset on nyt siis puolitoistavuotiaita...ja vannoin myös, että mies ei tuu koskaan samaan lapsia luokseen...

 

\

Kiira: Kysyit että kenen naisen hermot kestää tuota mitä miehes tekee...Niin kauan ku miehes ei sano "exälleen" suoraa, että haluaa vain sut eikä exää, niin niin kauan exä elättelee toiveita siitä, että mies tulis järkiinsä ja valitsis kuitenki sen eikä jotain uutta. Meillä ainakin vasta sitten exä tajus missä mennään kun kuuli kenen mun lapsi on. Vaikka ne oli jo aikoja sitten eronnu, vieläpä ihan sovussa, ja exä tiesi, että mies oli välillä meillä yötä, niin silti päästi miehen aina kun mies vaan halus takasi.
Kun kysyin mieheltä sillon aluksi ku se ite ihan selvästi kertoi mulle haluavansa olla mun kanssa, että miksi ei eroa avovaimostaan, niin syy oli alkuun se, että niillä on raha-asiat sekaisin, sit ku ne saadaan kuntoon niin ne eroaa, sitte syyksi tuliki se raskaus, sitte se, ettei exä vaan synnytä etukäteen sen takia, että kuulee totuuden ja sen jälkeen syyksi tuli se, että mies ei sais enää tavata lapsiaan jos exä sais tietää totuuden...Eli siis tekosyitä aina löytyy...
Jos miehes pelkää sitä, että jos nyt kertoo susta exälleen niin asiat liittyen lapsiin ja taloon vaikeutuu, niin tottakai ne vaikeutuu, mutta varmasti ne vaikeutuu huomattavasti enemmän ku exä huomaa, että mies on valehdellu sille. Näin kävi ainakin meille, olin tän miehen exän kans ihan hyvää kaveria, hoidin jopa sen lapsia, vaikka exä siis tiesikin, että mies aina välillä yöpyy meillä, yhdessä sitte haukuttiin miestä, että kuinka vaikea tapaus se on...Ja nyt siis exä on vannonut, että mä en tule ikinä näkemään niitä kaksosia, enkä oo vielä kyllä kertaakaan nähnykään, ja lapset on nyt siis puolitoistavuotiaita...ja vannoin myös, että mies ei tuu koskaan samaan lapsia luokseen...

miten ihmeeszsä neea tollasen miehen ittelles halusit!!!Ei kuullosta että suhunkaan paljon ois rakastunut!!!kuullostaa kuin olisitte läheisriippuvaisia, ja sulle kelpaa kuka vaan ettei tartte olla yksin??NAISET ITSEKUNNIOITUSTA!!

 

Läheisriippuvaisia tai ei, jokainen kai haluaa uskoa, että se oma mies ei tällä kertaa petä, että tää meidän suhde olis jotenki erikoinen ja mies olis parantanu tapansa. Silti ei kukaan (tai no kai joku) voi olla varma tulevasta. Mä valitsin näin, enkä kyllä oo katunu, nyt jo reilu vuosi menny niin ettei oo kyllä ollu mitään valittamista miehen toimissa ja meidän yhteisessä elämässä. Ainoa asia mikä tietty rassaa suhdetta on toi exä ja sen päätökset kaksosten suhteen...
Mutta siis kukin tavallaan!