Onko puolisosi myös paras ystäväsi?

Oli.

 

On. Mutta johtuu varmaan siitä ettei tosi läheisiä likkakavereita mulla ole.

 

On. Rakkaimpani myös ystäväni.

 

On. Ainut ystäväni.

Mulla kans, onneks on kuitenkin P-A-R-A-s sellainen :heart:

 

On. Ainut ystäväni.

Oikeesti? :ashamed:

Jep, oikeesti.

Anteeksi, mun on pakko nyt tarttuu tähän.. Sulla ei siis oo ketään naispuolisia ystäviä joille soitat kun joku mättää tai muuten vaan haluttaa jutella? Kerrotko miehellesi ihan kaiken vai tuleeko pohdittua paljon juttuja ihan omassa päässä?

 

On. Ainut ystäväni.

Niin mullaki Ei ole ketään muuta kelle voisin kertoa kaiken.

 

On. Ainut ystäväni.

Oikeesti? :ashamed:

Jep, oikeesti.

Anteeksi, mun on pakko nyt tarttuu tähän.. Sulla ei siis oo ketään naispuolisia ystäviä joille soitat kun joku mättää tai muuten vaan haluttaa jutella? Kerrotko miehellesi ihan kaiken vai tuleeko pohdittua paljon juttuja ihan omassa päässä?

Ei tuo ole mitenkään omituista. Oma puolisoni on myös tällainen, jolla ei ole muita hyviä ystäviä kuin minä. Totta kai se on surullista ja harmittavaa, mutta näin se vain on tällä hetkellä. Toivottavasti tulevaisuudessa tilanne muuttuu.

 

On. Ainut ystäväni.

Oikeesti? :ashamed:

Jep, oikeesti.

Anteeksi, mun on pakko nyt tarttuu tähän.. Sulla ei siis oo ketään naispuolisia ystäviä joille soitat kun joku mättää tai muuten vaan haluttaa jutella? Kerrotko miehellesi ihan kaiken vai tuleeko pohdittua paljon juttuja ihan omassa päässä?

Mulla ei ainakaan oo yhtään ketään muuta kuin mies kelle kertoa. Eikä se mua kyllä haittaa Joskus ehkä tulee liikaa pohdittua asioita yksinään, mutta tuo tilanne tuskin muuttuisi, vaikka mulla ois naispuolisia ystäviä, en vaan luota koskaan tarpeeks keneenkään, paitsi omaan mieheen.

 

Anteeksi, mun on pakko nyt tarttuu tähän.. Sulla ei siis oo ketään naispuolisia ystäviä joille soitat kun joku mättää tai muuten vaan haluttaa jutella? Kerrotko miehellesi ihan kaiken vai tuleeko pohdittua paljon juttuja ihan omassa päässä?

Ei mullakaan ole sellaista naispuoleista ystävää, kelle soitan jos joku mättää. Kavereita on muutamia, mutta mieheni on se kelle avaudun, oli asia mikä hyvänsä.

 

Juu ei ole.

 

On :heart:

 

Ei ole, onneksi

 

ei ole kaverit on kavereita ja vaimoke vaimoke

 

En tarkoittanu kysyä pahalla. Tiedän ettei tuo nyt niin kummallista ole.. Meillä vaan joskus pidetään iltoja ihan tyttöjen kesken ja puhutaan omia juttujamme Nää illat on usein ihan parhaita ja ne muistetaan pitkään. Miehelle tulee toki kans puhuttua, mutta en mä viitsi kaikkea päivän kakkaa vuodattaa sille niskaan jos tiedän ettei hälläkään oo ollu paras duunipäivä. Silloin nää muut ystävät on kovassa huudossa ja purkaudun heille. Tiedän myös että he ovat luotettavia ja jutut pysyy meidän välisinä

 

taitaa kultaseni olla mun paras ystävä :heart:

 

Ei se ole.
Kun mä olen päättänyt jo nuorena, että seksiä en ystävien kanssa harrasta

 

En tarkoittanu kysyä pahalla. Tiedän ettei tuo nyt niin kummallista ole.. Meillä vaan joskus pidetään iltoja ihan tyttöjen kesken ja puhutaan omia juttujamme Nää illat on usein ihan parhaita ja ne muistetaan pitkään. Miehelle tulee toki kans puhuttua, mutta en mä viitsi kaikkea päivän kakkaa vuodattaa sille niskaan jos tiedän ettei hälläkään oo ollu paras duunipäivä. Silloin nää muut ystävät on kovassa huudossa ja purkaudun heille. Tiedän myös että he ovat luotettavia ja jutut pysyy meidän välisinä

Meilläkin on tyttöjen iltoja, ja kivojahan ne on. Jutellaan, syödään ja juodaan, pidetään hauskaa.

Mutta ne kaikkein arimmat ja syvällisimmät jutut jaan ainoastaan mieheni kanssa.

 

on.

 

EI ole, ONNEKSI

 

Mutta ne kaikkein arimmat ja syvällisimmät jutut jaan ainoastaan mieheni kanssa.

mulla on sama, mutta en silti osaa mieltää miestä ystäväkseni

 

No ei!

 

Ei mullakaan ole enää naispuoleisia ystäviä. Kavereita on mutta ei sellaisia joille voisin koska tahansa soittaa. Paras ystävä on muuttunut niin paljon(tai sitten minä) että ollaan nykyään ihan eri aaltopituuksilla.. En tiedä mistä niitä uusia ystäviä sais enää tässä iässä.. Mies on ainut ystävä.

 

on ja oli jo ennen seurustelua

 

Mutta ne kaikkein arimmat ja syvällisimmät jutut jaan ainoastaan mieheni kanssa.

mulla on sama, mutta en silti osaa mieltää miestä ystäväkseni

Mulle se on nimenomaan ystävä. En mä kelle tahansa avaudu esim. lapsuudesta/nuoruudesta, ja kaikista traumoista, hölmöilyistä jne. Eikös ystäville just puhuta sellaiset?

 

ei, puolisoni on vielä jotain parempaa .

Peesi. Paras ystävä on sitten erikseen. =)