Onko puolisosi myös paras ystäväsi?

Mä lyön vasemman käden peukalon pantiksi siitä ettei mun YSTÄVÄT tee näin. Mä luulen että sulla ja mulla on eri käsitys ystävyydestä. On kavereita ja ystäviä. Ytsäväksi tullaan ajan, eli VUOSIEN kuluessa. Me on miehen kanssa oltu vasta 3,5v yhdessä...en mä siinä ajassa ystävysty. hiton hyvä kaveri voin olla, mutta en ystävä.

Ystävyyteen mä vaadin PALJON enemmän, kuin mitä parisuhteeseen esim.

Mitä sä vaadit sit enemmän ystävyyteen, kuin parisuhteeseen?

Ite taas koen päinvastoin. Parisuhde on mulle syvä ja luotettava ystävyyssuhde, plus paljon muuta (seksiä, rakkautta, yhteisiä tulevaisuuden haaveita jne).

Ystävyyssuhteissa ei oo tota plussaa.

Miehet tulee ja miehet menee, ystävyys on ikuista.

Mun ystävä on ollut mun rinnalla kaikki mun elämäni käänteet. Mies vain viimeiset 3,5 vuotta.

Mun mieheksi pääsee muutaman kuukauden tapailun jälkeen ja aviomieheksi pääsi 1,5v seurustelun jälkeen.
Mun ystäväksi pääsyyn vaaditaan MONTA vuotta.

 

Miehet tulee ja miehet menee, ystävyys on ikuista.

Mun ystävä on ollut mun rinnalla kaikki mun elämäni käänteet. Mies vain viimeiset 3,5 vuotta.

Mun mieheksi pääsee muutaman kuukauden tapailun jälkeen ja aviomieheksi pääsi 1,5v seurustelun jälkeen.
Mun ystäväksi pääsyyn vaaditaan MONTA vuotta.

Mä en oo tolla asenteella elämässäni, joten ei meidän kannata tästä enempää keskustella.

 

Puoliso on puoliso :heart: ja ystävät ovat erikseen. :heart:

 

Miehet tulee ja miehet menee, ystävyys on ikuista.

Mun ystävä on ollut mun rinnalla kaikki mun elämäni käänteet. Mies vain viimeiset 3,5 vuotta.

Mun mieheksi pääsee muutaman kuukauden tapailun jälkeen ja aviomieheksi pääsi 1,5v seurustelun jälkeen.
Mun ystäväksi pääsyyn vaaditaan MONTA vuotta.

Mä en oo tolla asenteella elämässäni, joten ei meidän kannata tästä enempää keskustella.

Oletko sä elämäsi ensimmäisessä parisuhteessa. Mikäli olet, niin onnea sinulle

Minä valitettavasti en ole. Minä olen käynyt läpi useamman suhteen eikä kaikki lapsetkaan ole biologisesti mieheni. Toki toivon sydämeni pohjasta että tämä suhde on loppuelämäni kestävä suhde mutta mielestäni on pikkusieluista ajatella että elämässä on vain 1 mies. Jo ihan siis siitäkin syystä, että omalla kohdallani näin ei ole ollut.

Ja luulisi sinunkin ymmärtävän, että aika harvassa on ne ihmiset jotka ovat läpi elämänsä sen nuoruudenrakkauden kanssa. Mutta mulle sopii keskustelun päättyminen, sillä turhahan tätä on enää jauhaa ja jatkaa.

 

On, ehdottomasti paras ystäväni. Soulmate :heart:

 

Oletko sä elämäsi ensimmäisessä parisuhteessa. Mikäli olet, niin onnea sinulle

Minä valitettavasti en ole. Minä olen käynyt läpi useamman suhteen eikä kaikki lapsetkaan ole biologisesti mieheni. Toki toivon sydämeni pohjasta että tämä suhde on loppuelämäni kestävä suhde mutta mielestäni on pikkusieluista ajatella että elämässä on vain 1 mies. Jo ihan siis siitäkin syystä, että omalla kohdallani näin ei ole ollut.

Ja luulisi sinunkin ymmärtävän, että aika harvassa on ne ihmiset jotka ovat läpi elämänsä sen nuoruudenrakkauden kanssa. Mutta mulle sopii keskustelun päättyminen, sillä turhahan tätä on enää jauhaa ja jatkaa.

minusta kyse ei ole siitä ,että onko ollut aiemmin miehiä vai ei.
mä ainakin nykyisen mieheni tavattuani tunsin hyvin vahvasti, että tämä on se ihminen.sellainen jota ei voi verrata keneenkään muuhun ennen tai jälkeen.en ajattele, että miehiä tulee ja menee.tämä ei mene tai tule,tämä on Tässä.
näin kuvittelisin että Kamalakin tarkoitti. ( ? )

 

Oletko sä elämäsi ensimmäisessä parisuhteessa. Mikäli olet, niin onnea sinulle

Minä valitettavasti en ole. Minä olen käynyt läpi useamman suhteen eikä kaikki lapsetkaan ole biologisesti mieheni. Toki toivon sydämeni pohjasta että tämä suhde on loppuelämäni kestävä suhde mutta mielestäni on pikkusieluista ajatella että elämässä on vain 1 mies. Jo ihan siis siitäkin syystä, että omalla kohdallani näin ei ole ollut.

Ja luulisi sinunkin ymmärtävän, että aika harvassa on ne ihmiset jotka ovat läpi elämänsä sen nuoruudenrakkauden kanssa. Mutta mulle sopii keskustelun päättyminen, sillä turhahan tätä on enää jauhaa ja jatkaa.

minusta kyse ei ole siitä ,että onko ollut aiemmin miehiä vai ei.
mä ainakin nykyisen mieheni tavattuani tunsin hyvin vahvasti, että tämä on se ihminen.sellainen jota ei voi verrata keneenkään muuhun ennen tai jälkeen.en ajattele, että miehiä tulee ja menee.tämä ei mene tai tule,tämä on Tässä.
näin kuvittelisin että Kamalakin tarkoitti. ( ? )

Juurikin näin.

 

Mä lyön vasemman käden peukalon pantiksi siitä ettei mun YSTÄVÄT tee näin. Mä luulen että sulla ja mulla on eri käsitys ystävyydestä. On kavereita ja ystäviä. Ytsäväksi tullaan ajan, eli VUOSIEN kuluessa. Me on miehen kanssa oltu vasta 3,5v yhdessä...en mä siinä ajassa ystävysty. hiton hyvä kaveri voin olla, mutta en ystävä.

Ystävyyteen mä vaadin PALJON enemmän, kuin mitä parisuhteeseen esim.

Mitä sä vaadit sit enemmän ystävyyteen, kuin parisuhteeseen?

Ite taas koen päinvastoin. Parisuhde on mulle syvä ja luotettava ystävyyssuhde, plus paljon muuta (seksiä, rakkautta, yhteisiä tulevaisuuden haaveita jne).

Ystävyyssuhteissa ei oo tota plussaa.

Miehet tulee ja miehet menee, ystävyys on ikuista.

Mun ystävä on ollut mun rinnalla kaikki mun elämäni käänteet. Mies vain viimeiset 3,5 vuotta.

Mun mieheksi pääsee muutaman kuukauden tapailun jälkeen ja aviomieheksi pääsi 1,5v seurustelun jälkeen.
Mun ystäväksi pääsyyn vaaditaan MONTA vuotta.

Juuri niin!!!!!!!
Mun ystäväni olen tuntenut yli 20.v mieheni vasta 11 ja puoli.
Tämä ei ole eka suhteeni, mut toivon että viimeinen.
Siksi toiseks ystävä ei nai toisen vanhoja heiloja, jos se on sun ystävä.
Toisten miehiin ei kosketa. PISTE.

Ja juu, mä olen elämässäni ollut niin useissa hautajaisissa, pienen lapsen ja siitä edespäin, että MÄ TIEDÄN elämä olevan hetkellistä, meistä riippumatonta.
Mut se tarkoittaa mulle: rakasta nyt, ole aito ja aina läsnä. Kerro läheisille miten tärkeitä ne on.
Mä elän elämääni sata lasissa, koska mua ei ehkä homenna ole, enkä halua että jäi jotain arvokasta sanomatta.

 

Kaikki on elämässä mahdollista, siksi ei kannata nojautua johonkin tiettyyn ihmiseen..
vaan elää sen mukaan mikä on todennäköisempää.

Vaikea kuvitella että maailmassa tulisi mitään niin kamalaa etten voisi ystävälle antaa anteeksi (hän ei voi rakastua toiseen, harrastaa seksiä yms. että se loukkaisi minua), mutta vaikeampaa se on kun on kyse parisuhteesta..

Mun kohalla todennäköisemää on se, että se ystävyys ei olekaan ystävyyttä oikeesti, vaan kaikki hiipuu pois... Todennäköisempää on, että mies pysyy mun rinnalla kuin että joku naispuolinen ystävä tai kaveri. Kaikista todennäköisintä on se, että kaverista ei tule ystävää.

 

mielestäni on pikkusieluista ajatella että elämässä on vain 1 mies. Jo ihan siis siitäkin syystä, että omalla kohdallani näin ei ole ollut.

Eihän se tarkoita, ettei joillakin sama suhde voi kestää, jos sulla ei ole. Ei se mitään pikkusieluista ole, että uskataa elää ja rakastaa, antaa itsensä täysin suhteeseen.

 

Ei se ole.
Kun mä olen päättänyt jo nuorena, että seksiä en ystävien kanssa harrasta

Komppaan

Mieheni on mieheni ja rakkaimpani, mutta sydänystävät ovat silti erikseen, onneksi.

 

Ei ole. Suhteeni häneen on erilainen kuin ystäviini. Meidän välillämme on sellainen rakkaus-kiintymys-tottumus-kumppannus (arjenjakotiiimi). Eikä mieheni ole mikään sielunkumppanikaan. Joskus tunnen kateutta ( no ehkä se on väärä sana) mutta jotain kaihoa, tavatessani sellaisia pariskuntia, jotka tuntuvat olevansa toisetensa sielun kumppanit. Mutta hyvä mies minulla on, sellainen joka tekee, eikä haaveile ja haahuile jossain sanojensa maailmassa, kuten minä.
Mutta sellaista aspektia jota minulla joissain ystävyyssuhteissani on, ei ole suhteessa miehen kanssa. Toisaalta hyvä niin, sillä silloin hän ei ole minulle se kaikkien tarpeitten täyttäjä, enkä minä hänelle. En haluaisi olla kellekään se kaikki kaikessa.

 

ei me kyllä olla ystäviä ollenkaan

 

Mies on ainoa ystävä. Kavereita mulla on muutama, mutta ei ystäviä...

 

On.
Joku kirjoitti,että miehiä tulee ja menee.
Mulla ne ystävät on kaikki jääneet matkan varrelle syystä tai toisesta mm.selkään puukotus,paskan puhuminen selän takana,luottamuksen rikkominen ym.....
Ja pitkäaikaisia ystäviäkin mahtuu tuohon.
Mies on pysynyt
Ja nykyään ainoa ihminen kenelle puhun/avaudun/luotan niin ilot kun surutkin.