5
5328
Vieras
Ks. otsikko. Siinä se pääasia..
Meille on vauva tulossa ja aina netissä höpötetään, että ei kannata ostaa vauvalle paljonkaan tavaroita, koska vaatteita yms sataa kuitenkin lahjaksi jo odotusaikana jne. Ei meillä ole tullut, ollaan ostettu suurin osa.
Mutta esim. nyt anoppi halusi ostaa meille upouuden pinnasängyn ja muut härpäkkeet siihen. Oltiin kylässä ja hän vaan sanoi, että valitse tästä nyt mieluinen, niin hän tilaa meille. Sanoin että ei hänellä tarvi meille tilata mitään, mutta hän halusi.
Eikä edes ollut halvin liike mistä halusi tilata. Yritin valita edullisimmasta päästä kaiken mutta esim. patjaksi anoppi ehdotti 50e kalliimpaa patjaa kuin itse katselin, ja kun sanoin että toi on kyllä tosi paljon kalliimpi, niin hän hoki, että ei sillä ole mitään väliä.. No, lopulta saatiin paketti kasaan ja hintaa tuli yli 200e.
Jos minä olisin itse ostanu niin olisin jonkun ikean muutaman kympin patjan ja pinnasängyn ostanut kirppikseltä.
Olen kyllä tosi kiitollinen, että anoppi meille halusi nuo ostaa, mutta samalla ihan oikeasti tuntuu, että "voi apua, ei hällä olis tarvinnu, oltaishan me itekin nyt saatu nuo hommattua"..
Samanlainen olo tulee jo siitä jos joku ostaa mulle esim. synttäri/joululahjan josta huomaa että se on ollu kalliimpi kuin joku 5e. Mieluummin annan lahjoja, kuin otan vastaan, kun tulee itse saadessa olo, että ei mulle nyt olis tarvinnu mitään.
Meille on vauva tulossa ja aina netissä höpötetään, että ei kannata ostaa vauvalle paljonkaan tavaroita, koska vaatteita yms sataa kuitenkin lahjaksi jo odotusaikana jne. Ei meillä ole tullut, ollaan ostettu suurin osa.
Mutta esim. nyt anoppi halusi ostaa meille upouuden pinnasängyn ja muut härpäkkeet siihen. Oltiin kylässä ja hän vaan sanoi, että valitse tästä nyt mieluinen, niin hän tilaa meille. Sanoin että ei hänellä tarvi meille tilata mitään, mutta hän halusi.
Eikä edes ollut halvin liike mistä halusi tilata. Yritin valita edullisimmasta päästä kaiken mutta esim. patjaksi anoppi ehdotti 50e kalliimpaa patjaa kuin itse katselin, ja kun sanoin että toi on kyllä tosi paljon kalliimpi, niin hän hoki, että ei sillä ole mitään väliä.. No, lopulta saatiin paketti kasaan ja hintaa tuli yli 200e.
Jos minä olisin itse ostanu niin olisin jonkun ikean muutaman kympin patjan ja pinnasängyn ostanut kirppikseltä.
Olen kyllä tosi kiitollinen, että anoppi meille halusi nuo ostaa, mutta samalla ihan oikeasti tuntuu, että "voi apua, ei hällä olis tarvinnu, oltaishan me itekin nyt saatu nuo hommattua"..
Samanlainen olo tulee jo siitä jos joku ostaa mulle esim. synttäri/joululahjan josta huomaa että se on ollu kalliimpi kuin joku 5e. Mieluummin annan lahjoja, kuin otan vastaan, kun tulee itse saadessa olo, että ei mulle nyt olis tarvinnu mitään.