onko 300e kuussa elatusmaksua

Musta se on jopa hieman pieni summa. On maksanut tuota summaa ihan alusta asti vaikka oli opiskelija. Ostelen itsekin mieheni pojalle kaikkea kivaa, vaatteita, matkoja yms. Meillä on mieheni kanssa kaksi yhteistä pientä lasta.

T: eräs äitipuoli

 

Entäpä tämä meidän uusperheemme...? Miehellä edellisestä liitosta lapsi 7v, ja meillä yhteinen lapsi 1v. Mies maksaa elareita kuukaudessa 220 euroa, vaikka palkka on melko kehno. Omantunnontuskissaan ja kiristettynä suostui maksamaan ylimääräistä, kun uhkana oli, ettei näe lastaan. Tapaamiset on muutenkin järjestettävä vanhempien sopimusten mukaan, sillä miehellä työvuorot mitä milloinkin. Noh, mutta tämä 220 euroa ei kuulemma riitä, sillä jo pelkästään se menee kuulemma vaatteisiin kuukaudessa (ja sen kyllä uskon, kun katson lapsen vaatekertoja...) Meidän 1v tyttö puetaan suurimmaksi osaksi käytettyihin vaatteisiin ja paljon ostetaan muutenkin tavaraa käytettynä. Uutta toki on myös, mutta ei mitään merkkikuteita, kuten sisaruksellaan (GAP, Esprit, ReimaTec, Timberland, ihan vaan muutamia mainitakseni). Meillä on osastoa H&M ja Lindex. No joo, eihän vuotinen nyt millään vaatteilla koreile, eikä ihan vertauskelvollinen, mutta en ajatellut myöhemminkään syytää lapsen vaatteisiin puolta palkastani.

Pointti on se, että omasta mielestäni ei ole oikein, että sisarusten (vaikkakin sisarpuolien) elintaso poikkeaa toisistaan näin radikaalisti??? Etälapselle on aina pakko hankkia kaikki uutena ja kalliina vaan sen vuoksi, että on erolapsi. Jos jotain halvempaa antaa, se lentää aina kotona roskiin tai "katoaa" mystisesti. Ja ei sentään mitään tarjoustalo -kamaa olla hankittu (kaikki kunnia tokmanni -konsernille...) vaan sen hintaluokan tavaraa mitä meillä kotonakin käytetään.

 

Mutta tämähän olikin laskettu kaavan mukaan. Ei tulot tarvitse olla kuin 2000e, niin tulee tuo 300e. Ja viisasta on varmasti tarkistaa nuo elarit riittävän usein, mitä en itse tullut ajatelleeksi. Kaikki kallistuu niin paljon. Ei tietenkään keneltäkään voi pyytää yli maksukyvyn.

Ei kyllä 2000 euron bruttotuloilla joudu maksamaan kolmensadan elatusmaksuja. Elatuskyky ei voi millään riittää tuommoisten summien maksamiseen. Vaikka tuo 2000eur olisi nettotuloa, niin siitä lasketaan pois myös asumiskustannukset yms - ihan niinkuin lähivanhemman elatuskykyä laskettaessa.

Toki voitte sopia miten vain näitä elatusmaksuja, lastenvalvoja vain tsekkaa että lapsen etu toteutuu ja sen jälkeen vahvistaa sopimuksen. Mutta se ei ole lapsen edun mukaista, että etävanhempi ajetaan taloudellisesti ahtaalle.

 

Toki onhan se tyttöystävän iloksi pystyttävä kustantamaan ravintoja iltoja, reissuja yms ennemmin kuin biologisten lastensanelatusta. :headwall: :headwall:

Tai exälle ne samat? Mahdollisena tulevana etävanhempana katkera jo valmiiksi?

no mä luin tota sun pitkää vuodatustas..... ja ei voi ku sanoo et miks ihmeessäoot moiseen suostunu? ok vaimos on aika *huithapeli* mitä talouden pitoon tulee mut miks et oo opettanu elämään nuukemmin? mun mielestä vähän turhaan nyt kerjäät sympatiaa

Osui ja upposi... OK. On se kyllä vähän tätäkin. Mutta yritän tässä samalla myös tuoda esille sitä toista puolta. Sitä maksumiehen puolta. Asiat eivät nimittäin aina ole niin mustavalkoisia? Jos meille ero tulee niin minusta varmasti sanotaan että olen maksuhaluton. Mutta omasta mielestän...

 

Riippuu vanhempien elatuskyvystä ja ostostavoista. Ehkä sulla on pienemmät tulot kuin miehen exällä ja jos ex haluaa sijoittaa vaatteisiin, matkoihin ja muuhun ennemmin kuin esim omakotitaloon niin se on hänen ratkaisunsa. Toki tämä voi aiheuttaa esim murrosiässä lasten välille kaunaa mutta sellaista on elämä.

 

Mutta se ei ole lapsen edun mukaista, että etävanhempi ajetaan taloudellisesti ahtaalle.

Ja tätäkin näkökulmaa tässä yritin tuoda esille. Jos vaikka meillä ero tulisi ja minulta viedään "kaikki" ja mahdollinen tuleva ex-vaimoni ajaa itsensä lopullisesti umpikujaan kun mitään kontrollia ei ole. Niin kuka sitten pelastaa kun minulla ei enää olekaan mitään?

 

Unohda jo se ero. Sinun tilanteessa se ei ole lasten etu ja taidat tietää sen itsekkin. Laita rahaa piiloon pahan päivän varalle ja jätä vaimosi laskut maksamatta. Kun menee luottotiedot niin ei voi tilailla. Kun sinulla on toinen säästötili josta vaimosi ei tiedä voit näyttää tyhjentyvää tiliä kun vaimosi haluaa shopata. Onkohan vaimosi jotenkin turhautunut?

 

Tulot exän varmaan samalla tasolla, tiedän suurinpiirtein. Exä suunnittelee yhteiset hankinnat AINA kalleimman kautta. Meillä ei kertakaikkiaan mällätä rahaa vaatteisiin, harrastuksiin, yms. vaan eletään kuin normaalit ihmiset eikä esitetä eliittiiä. Exällä luottolimiitit ihan tapissa, lainaa enemmän kuin p*se kestää, ja lisää tavaraa on vaan saatava. Meillä ei siis visa vingahda ulkomaanreissujen, merkkivaatteiden, yms takia, vaan pidetään menot sopivasti kurissa. Miehelläni oli tavatessamme velkaa ihan tähtitieteellisiä summia, sillä olivat exän kanssa eläneet kuin viimeistä päivää. Miehelläni kuitenkin tuli järki käteen ja veloista päästiin eroon hyvällä suunnitelmalla ja kiristämällä kukkaronnyörit äärimmilleen. Exän mielestä kulutusjuhlat jatkuvat yhä, ei siis ole ottanut opikseen mistään.

 

Se on silti sen exän elämä ja sen ei pitäisi hetkauttaa sinua. Ole onnelinen et teillä ei ole velkaa ja anna exän tehdä mitä sitä huvittaa. Ehkä ex tapaa vielä varakkaan miehen ja saa velkansa kuitattua. Mitäpä sitä murehtimaan!

 

Sinun tilanteessa se ei ole lasten etu ja taidat tietää sen itsekkin.

Onkohan vaimosi jotenkin turhautunut?

Jotenkin on sellainen tunne kanssa että lasten etu se ei olisi. Miksiköhän? Ja onhan tässä jos 17 vuotta kärvistelty niin ei tunnu enää missään... Joskus vain harmittaa... Ja ei meinaa jaksaa henkisestä ja kun ikää tullut sen verta että ei mole enää ihan niin nuori niin ei meinaa jaksaa fyysisestikään tällä työn ja stressin määrällä. Mutta pakko kai se on.

Tuosta turhautumisesta. Saattaa olla. Jotenkin? Hellyyttä olen yrittänyt tarjota, seksiäkin (huonolla menestyksellä). Aika paljon saa tehdä mitä lystää, en tiedä sekö sitten turhauttaa? Liian vähän pakollista tekemistä? Va voisiko se olla tuo että on seksuaalisesti turhautunut? Sehän on kai vähän muotia nykyisin. Yritän kyllä siinäkin parhaani, lämmittelen ja pääsääntöisesti silloin kun seksiä harrastetaan niin vaimo saa, toisinaan 2-3 kertaakin. Että ei pitäisi olla tuo? Ja vaikka oliskin elämään turhautunut. Kun se ei vastaa neistenlehden mallikuvaa kun ei ole isoa taloa meren rannalla jonka saisi ihan itse suunnitella ja sisustaa. Niin siihen on paha tehdä mitään?

 

Tulot exän varmaan samalla tasolla, tiedän suurinpiirtein. Exä suunnittelee yhteiset hankinnat AINA kalleimman kautta. Meillä ei kertakaikkiaan mällätä rahaa vaatteisiin, harrastuksiin, yms. vaan eletään kuin normaalit ihmiset eikä esitetä eliittiiä. Exällä luottolimiitit ihan tapissa, lainaa enemmän kuin p*se kestää, ja lisää tavaraa on vaan saatava. Meillä ei siis visa vingahda ulkomaanreissujen, merkkivaatteiden, yms takia, vaan pidetään menot sopivasti kurissa. Miehelläni oli tavatessamme velkaa ihan tähtitieteellisiä summia, sillä olivat exän kanssa eläneet kuin viimeistä päivää. Miehelläni kuitenkin tuli järki käteen ja veloista päästiin eroon hyvällä suunnitelmalla ja kiristämällä kukkaronnyörit äärimmilleen. Exän mielestä kulutusjuhlat jatkuvat yhä, ei siis ole ottanut opikseen mistään.

Ihanaa huomata että meitä tällaisia miehiä on muitakin! Jotka eivät "saa vaimoaan kuriin". Ja tuo kuvaus tuossa osuu aika hyvin kyllä vaimoon. Tilanne eroaa vain sikäli että minä en itse elä kuin viimeistä päivää vaan yritän pitää homman kurissa.

 

Tulot exän varmaan samalla tasolla, tiedän suurinpiirtein. Exä suunnittelee yhteiset hankinnat AINA kalleimman kautta. Meillä ei kertakaikkiaan mällätä rahaa vaatteisiin, harrastuksiin, yms. vaan eletään kuin normaalit ihmiset eikä esitetä eliittiiä. Exällä luottolimiitit ihan tapissa, lainaa enemmän kuin p*se kestää, ja lisää tavaraa on vaan saatava. Meillä ei siis visa vingahda ulkomaanreissujen, merkkivaatteiden, yms takia, vaan pidetään menot sopivasti kurissa. Miehelläni oli tavatessamme velkaa ihan tähtitieteellisiä summia, sillä olivat exän kanssa eläneet kuin viimeistä päivää. Miehelläni kuitenkin tuli järki käteen ja veloista päästiin eroon hyvällä suunnitelmalla ja kiristämällä kukkaronnyörit äärimmilleen. Exän mielestä kulutusjuhlat jatkuvat yhä, ei siis ole ottanut opikseen mistään.

Joillakin tuo vaatimustaso vain on korkeampi. Jokainen tekee niinkuin haluaa. Mutta se sitten että onko reilua maksattaa toisella sellainen elämäntyyli mihin itse omin avuin ei olisi varaa niin se onkin jo toinen juttu. Ja siitä ne kiistat syntyvät. Jos kuitenkin lähdetään siitä että lapsi tarvitsee tietyn elatuksen niin se on turvattava. Sen sijaan ylisuuret elatusmaksut joilla todellisuudessa mahdollistetaan lähivanhemman korkeampi elintaso niin se ei oikein. On tapauksia joissa on menty uusiin naimisiin ja elintaso sen ansiosta vähintäänkin riittävä. Mutta silti katkerina halutaan kostaa tai jotain ja exältä vaaditaan viimeisetkin rahat pidetään exän elintaso mahdollisimman alhaisena.

 

Minä saan 340? joka toinen kuukausi eli pojan isä haluaa maksaa noin. Ei siitä mitään pojalle jää.. laskuihin se menee. Pojan isä kylläkin on valmis ostamaan pojalle kaikenlaista.. hän on ostanut telkun, tietokoneen ja antaa joka kerta pojalle 5-10? rahaa kun hän käy siellä. Poika on jo 15v joten taskurahaa tarviikin.

 

Oletko ap käynyt lastenvalvojalla laskettamassa TUON?kun olet asianajajista höpöttämässä..jos et ole niin se pitää ensin käydä laskettamassa,ei vain sillä systeemilla että sinä ite sen lasket ja päätät!!

 

Ja karkein esimerkki on se, että exän perhe reissaa ulkomailla pari kertaa vuodessa, johon on siis osaltaan rahallisesti osallistuttava miehenikin. Ja tietysti etälapsi on aina meidän mukana, jos johonkin mennään (huvipuistot, eläintarhat, yms...), joskin meillä AINA pienemmässä mittakaavassa. Mietittiin reissua ens kesänä ulkomaille, ja tottahan etälapsi mukaan täytyy ottaa. Mutta eipä kukaan muu kustanna, kuin me miehen kanssa... Kyllä tässä jotain epätasa-arvoa on...

 

meillä oli paljon enemmän maksukykyä mutta maksaa vaan 150e..
Ja sopimus on vielä 18v asti.. kyllä mahtaa olla suuri raha sitten :ashamed:
varsinkin kun ei siis mihinkään muuhun osallistu mies.
välillä mietin että mua on tossa kohtaa huijattu.
Mutta siis ei oo 300e näillä nykyajan hinnoilla raha eikä mikään..

sama täällä... siitä tässä kirosinkin paripäivää sitte...
tosin mun exän osuus olis ollu 200? mihin inisi ettei pysty maksaa... tianaa saman kuin mä mutta sen elatusvatuu on 150? ja mun 250? lisäks vaatekulut tulee mulle, samoin kuin päivähoitomaksut... |O |O |O |O

 

Unohda jo se ero. Sinun tilanteessa se ei ole lasten etu ja taidat tietää sen itsekkin. Laita rahaa piiloon pahan päivän varalle ja jätä vaimosi laskut maksamatta. Kun menee luottotiedot niin ei voi tilailla. Kun sinulla on toinen säästötili josta vaimosi ei tiedä voit näyttää tyhjentyvää tiliä kun vaimosi haluaa shopata. Onkohan vaimosi jotenkin turhautunut?

Säästötilitkin voi mennä jakoon eron tullessa. Ainakin ne vaikuttaa jotenkin ositukseen... Jemmaa puhdasta käteistä lipaston pohjalle :kieh:

 

Mies on selvittänyt tätä elariasiaa kanssa perinpohjin ja pyytäisinkin tutustumaan kaikkia uuteen ohjeeseen elareista. Löytyy ihan varmasti vastaus kaikkeen. Lastenvalvojat tosin vielä ovat hakusessa tuon uuden ohjeen/laskentakaavan suhteen ja ainakin mieheni tapauksessa myös oli tulla melkoisia virheitä (mm. harrastuksen kustannukset) ilman omaa valveutuneisuuttaan. Kyllä se vain niin on, että tuo laskentakaava antaa ihan oikeudenmukaisen kuvan lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksusuhteista.

 

Ja karkein esimerkki on se, että exän perhe reissaa ulkomailla pari kertaa vuodessa, johon on siis osaltaan rahallisesti osallistuttava miehenikin. Ja tietysti etälapsi on aina meidän mukana, jos johonkin mennään (huvipuistot, eläintarhat, yms...), joskin meillä AINA pienemmässä mittakaavassa. Mietittiin reissua ens kesänä ulkomaille, ja tottahan etälapsi mukaan täytyy ottaa. Mutta eipä kukaan muu kustanna, kuin me miehen kanssa... Kyllä tässä jotain epätasa-arvoa on...

Ei se ole epätasa-arvoa jos jokaisen lapsen elatus on "oikein" määritelty. Eli periaatteessa summan pitäisi olla vakio jonka lapsi tarvitsee kuukaudessa. Ja se summa sitten jaetaan kummankin vanhemman elatuskyvyn suhteessa. Eikös se näin ne uudet ohjeetkin tai laskentakaava mene? Silloin se olisi ihan OK mielestäni, elintaso viime kädessä määräytyy sitten kummankin perheen senhetkisten vanhempien tulojen mukaan. Mutta ylilyöntejä titeysti jos esimerkiksi jää hyvätuloisen miehen kotirouvaksi (=elatuskyky 0 euroa kun ei ole tuloja) jolloin etävanhemmalle määrätään maksuun maksimit siten että jää vain välttämätön omaan elatukseen. Vähän kärjistetty mutta lienee ihan todellisuuttakin, miten ne uudet ohjeet tällaisia tapauksia käsittelevät?

 

Unohda jo se ero. Sinun tilanteessa se ei ole lasten etu ja taidat tietää sen itsekkin. Laita rahaa piiloon pahan päivän varalle ja jätä vaimosi laskut maksamatta. Kun menee luottotiedot niin ei voi tilailla. Kun sinulla on toinen säästötili josta vaimosi ei tiedä voit näyttää tyhjentyvää tiliä kun vaimosi haluaa shopata. Onkohan vaimosi jotenkin turhautunut?

Säästötilitkin voi mennä jakoon eron tullessa. Ainakin ne vaikuttaa jotenkin ositukseen... Jemmaa puhdasta käteistä lipaston pohjalle :kieh:

Kiitoksia neuvosta. Sanon edelleen että "jos", tässä koitetaan sinnitellä. Mutta jos ero tulee niin kaikki omaisuus (myös pankkitileillä olevat rahat) ovat osituksen piirissä. Ja tuo käteisen jemmaaminen lienee tosiaan ainoa keino jos rahaa haluaa osituksen ohi pimittää... Nyt vaan on vaikea jemmata yhtään mitään kun nollarajalla mennään koko ajan jos ei miinuksella. Mutta ietty jos pystyisi sanomaan että "se on loppu nyt" ja pistäisi vaimon maksamaan oman osansa niin sitten jäisikin jotain. Pahs kun lapsilisät tulisivat minulle. NYt kun tilanne on se että vaimo pistää ne mihin pistää ja sitten kun vaatetta tarvitaan yms niin pakkohan se on ostaa että lapsilla on vaatteet päällä. Melkoinen sota kyllä odotettavissa jos tuollaisen tempun teen. Todennäköisesti majoitus siirtyy koirankoppiin tai parhaassa tapauksessa autotalliin ja vallitsee avoin sotatila.

 

Mies on selvittänyt tätä elariasiaa kanssa perinpohjin ja pyytäisinkin tutustumaan kaikkia uuteen ohjeeseen elareista. Löytyy ihan varmasti vastaus kaikkeen. Lastenvalvojat tosin vielä ovat hakusessa tuon uuden ohjeen/laskentakaavan suhteen ja ainakin mieheni tapauksessa myös oli tulla melkoisia virheitä (mm. harrastuksen kustannukset) ilman omaa valveutuneisuuttaan. Kyllä se vain niin on, että tuo laskentakaava antaa ihan oikeudenmukaisen kuvan lapsen elatuksen tarpeesta ja vanhempien maksusuhteista.

MIstä tuo löytyy tuo ohjeistus? Ja onko pakko simerkiksi rahoittaa kaikki harrasukset eron jälkeenkin? Senhetkiset ja tulevat?

 

MIstä tuo löytyy tuo ohjeistus? Ja onko pakko simerkiksi rahoittaa kaikki harrasukset eron jälkeenkin? Senhetkiset ja tulevat?

Oikeusministeriön ohje elatusavun maksamiseksi: http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1182265240526

 

MIstä tuo löytyy tuo ohjeistus? Ja onko pakko simerkiksi rahoittaa kaikki harrasukset eron jälkeenkin? Senhetkiset ja tulevat?

Oikeusministeriön ohje elatusavun maksamiseksi: http://www.om.fi/Oikeapalsta/Haku/1182265240526

Pituus 87 sivua??? Eikö missään ole sellaista tiivistelmää jossa olisi pääkohdat???

 

Kyllä se todellakin on oikeudenmukainen tuo ohjeistus. Se ottaa huomioon molempien vanhempien maksukyvyn ja lapsen todellisen elatustarpeen. Meillä 300e/kk ei ole liian iso miehen maksettavaksi.

Ja hän ei osallistu lapsen hoitoon lainkaan, eikä kustanna muuta. Että sitä ei kannata yleistää, että etä maksaa muutakin.
Siitä en ole millään lailla katkera tai vihainen, mutta 300e on kohtuullinen summa hänen tuloillaan ja siitä pidän kiinni. Koska minusta tämä ohjeistus laskee tasapuolisesti elatusavun määrän.

 

Kysynpäs mielenkiinnosta... Mulla mies tienaa aikas hyvin, voidaanko sanoa, että tuloista 10prossaa maksetaan elareita? Entäs jos lapsia on useempi?