olisko tääl juttuseuraa äidestä jotka saa ensimmäisen pienokaisen 2012 ?

Hei anteeksi heti kaikille siitä asiasta että nyt tunnen itseni normaaliksi ja siitä että sanon että on mukava huomata etten ole ainut rajuista pahoinvoinneista kärsivä odottava. Huh huh. Ei ole helppoa ei. Itsellähän on tänään ollut yllättävän loistava olo. Tuo maaginen 3kk raja odottaessa alkaa itsellä hipoa (noh parin viikon päästä mutta siis lähellä ollaan) ja näköjään oikeasti olo helpottaa sitä kohti mentäessä. Eihän se kaikilla niin mene mutta toivon todellakin että pahat olot voisivat jo jäädä taakseen. Voipihan tuo jostain muustakin johtua?

Siskon kanssa samaan aikaan synnyttänyt joutui ihan sairaalaan tiputukseen koska ruoka ei vaan pysynyt sisällä raskauden aikana. :I Rankkaa.

 

l.love, onneksi olkoon vain normaalista olosta Itse vietän toista saikkupäivää ja pomo sanoi että huomennakaan ei ole mikään tarve tulla, jos pahalta tuntuu.

Ukolla on kuulemma kestämistä, itse en ole edes huomannut omaa huumorintajuttomuuttani ja tiuskimista. Tosin, jos mä ennen edes sairastuin flunssaan, olin tosi hankala ja vihasin koko maailmaa. Joten ei kai se ole ihme, jos nyt 24 tuntia kestäneen tauottoman päänsäryn jälkeen on kans pikkasen nyrpeä olo.

Lääkäri sanoi, että buranaa ja panadolia saisi vetää sekaisin että helpottaisi, neuvolantäti taas kehotti pysymään pelkässä panadolissa ja itsekin olen ollut siinä käsityksessä ettei ibuprofeenia saisi kiskoa alas. Tänään pitää sitten grillailla väkeä neuvolassa. Pää kirjaimellisesti hajoaa. Parin tunnin sisällä alkaa vielä pahoinvointikin, sitä odotellessa..

 

Merywind : onpa erikoista että lääkäri on kehoittanut syömään buranaa ja panadolia sekaisin kun niitä ei muussakaan tilanteessa saisi syödä sekaisin! Ja minulle on kylllä ainakin neuvolassa sanottu että ibuprofeenipohjaisia lääkkeitä ei saisi ottaa mutta juuri panadol ja vastaavat tuottteet on sallittuja!

 

Meillä oli tiistaina se ensimmäinen ultra ja pikkuinen oli tosi vilkas ja sydän löi kovasti ? Rakastuin siihen näkyyn. Hassuahan se on kun ei tunne mitään mutta näkee kovastikin liikettä. Onneks kaikki vaikutti olevan hyvin ja lähdettiin tosi hyvillä mielin pois sieltä ihanat selkeet kuvat mukana!

Laskettu päiväkään ei muuttunut ja nyt rv 12+1
Alkaa pikkuhiljaa pelko lieventyä, kun ollaan jo suurimpien riskiviikkojen yli.


Mäkin oon tosi ihmeissäni tosta, että buranaakin on oikein määrätty, kun mulle oltiin tiukasti sitä mieltä, että panadol on sallittu ja sitäkin vain äärimmäisessä hätätilanteessa.

 

No joo, ihmetytti itseäkin sen verran ettei sitä apteekista haettua buranapakettia ole vielä edes aukaistu. Muutaman panadolin olen heittänyt pahimpaan särkyyn naamaan, mutta siinäpä se.

Menee hermo tuohon neuvolassa ravaamiseen. Viikko sitten käytiin varmistamassa raskaus siellä ja ultrattiin, nyt tällä viikollakin käytiin yli tunnin setti juttelemassa ja ultrassa ja ensi viikolla olis lääkärin kanssa tapaaminen ja ultra.. Ja tästä huolimatta LA heittelee kuin juopon mielipide. Ei mun tietääkseni kenenkään muun ole tarvinnut ravata viikon välein neuvolassa. Varsinkaan kun mitään poikkeavaa ei ole enkä millään tavalla ole mikään riskiodottaja.

 

Meikeillä tosin ei siihen enää ole mahdollisuutta mutta miten olette saaneet noita varhaisultria? Ovatko olleet maksullisia vai onko sitä tarjottu ihan ilmaiseksi? :O Ihmettelen vaan koska minulle ei ole ikinä edes ehdotettu sellaista asiaa.

 

Hei vaan kaikille, ilmoittaudun myös mukaan ensimmäisen pienokaisen odotteluun

Lyhyt yhteenveto: Minulla ikää 23, raskaus jotakuinkin niin alussa kuin voi (viimeisten kuukautisten mukaan 4+5) ja plussatestistä vasta pari päivää. Joten fiilikset aika sekalaiset vielä, lapsi on toivottu, mutta jotenkin epätodellinen olo, vaikea uskoa että tuolla jossain joku on aloittanut kasvamisensa jo.

Enkä ole (onneksi) ehtinyt vielä edes oireilemaan, ainut on satunnaiset kipuilut alavatsalla. Toivon, että pahimmilta pahoinvoinneilta ainakin säästyisin,mutta aika näyttää...

 

Heippa!

Täällä odotetaan kans ensimmäistä ja laskettu aika on näillä näkymin kesäkuun alussa, elikkä raskausviikkoja on nyt kutakuinkin 10. Vielä parisen viikkoa niin maaginen 12 viikon raja on ylitetty.

Mulla oli varhaisultra 30.10, jossa haluttiin varmistaa raskausviikot, koska kuukautiskiertoni oli niin epäsäännöllinen n.28-90 päivää. Kohta pari vuotta aikaa kun lopetimme ehkäisyn käytön ja kieltämättä aloin jo uskomaan etten luonnollisin keinoin pysty tulemaan raskaaksi. Iloinen yllätys oli positiivinen tulos raskaustestistä, mutta todeksi en uskonut raskautta ennenkuin ultrassa näkyi pieni papu, jonka sydän löi reippaasti.

Kolme päivää sitten oli toinen neuvola käynti ja nytten menikin sellainen 2 tuntia kun juteltiin, otettiin testejä sekä mieheltä että minulta plus verikokeet. Maanataina pitäisi varata aika niskaturvoke ultraan. En malta odottaa että näkee pienokaisen taas. Toivotaan että kaikki on kunnossa. Olen lukenut liikaa kauhukertomuksia netistä keskenmenoista, kohtukuolemista ja rakennevioista yms.

Täällä kans on melkoista pahoinvointia ja pöntön kanssa on tullut tehtyä tuttavuutta muutamaan otteeseen. Väsymys on myös kovaa. Kovasti tulee nukuttua, toivotaan että olo paranee pian. ​

 

aletheia91: Tervetuloa mukaan myös

Noista kauhukertomuksista tuli mieleen. Kun itse opiskelen kätilöksi (tosin opinnot tällä hetkellä tauolla),niin se tietomäärä mikä minulla on jo kaikesta mikä voi mennä pieleen, on ihan valtava. Tuntuu nyt jo, vaikka raskaus on juuria alkanut, että käyn päässäni läpi kaikkia syitä miksi se voisi keskeytyäja mitä kaikkea kamalaa voi olla edessä. Kohdunulkoiset raskaudet yms on täällä jo panikoitu...
Koita vain uskoa siihen, että kroppasi tietää mitä tekee, että se hoitaa raskauden loppuun asti.

Hassua muuten,miten minun periaatteessa pitäisi tietää odottamisesta yms ihan hirveästi, mutta nyt oman raskauden kohdalla tunnen itseni varmasti ihan yhtä tietämättömäksi ja epävarmaksi kuin kaikki muutkin.

Ja loppuun vielä kysymys kaikille: Missä vaiheessa olette kertoneet/aiotte kertoa raskaudesta muille? (itse kerroin läheisimmälle ystävälleni heti plussaamisen jälkeen, luulen että muiden aika koittaa vasta tuolla vuodenvaihteen kohdilla kun alkais olemaan se 12viikkoa täynnä.)

 

Ei nuo varhaisultrat ole minulle mitään maksaneet.. Mulla on vielä siitä hauska tilanne, että olen eräässä kaupungissa kirjoilla opiskeluiden takia mutta sain sieltä maksusitoumuksen, että voin käyttää kotipaikkakuntani neuvolaa. Ja meinaa mennä järki, olen suunnilleen 6. viikolla ja nyt jo ehtinyt käymään kahdesti ultrassa ja neuvolassa. Toivottavasti nyt tuon "lääkäriultran" jälkeen harvenisi tuo ramppaaminen.. tosin sitten alkaakin keskussairaalan ultrassa ramppaaminen, jos neuvolantätin puheet oikein ymmärsin.

Mielialat vaihtelee kuin milläkin psykopaatilla. Viikonloput ovat pahimpia kompastuskiviä, kun ennen olin aika vilkas tapaus ja viikonloput aina viihteellä ja liikkeellä. Avokki onneksi on myös vähentänyt menoja, niin mun on helpompi olla.

Me ei oltaisi tahdottu kertoa ennen sitä maagista 12 viikkoa kenellekään, mutta ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen oli pakko ensin infota perhe ja sukulaiset. Niin pieni paikkakunta, että juorut lähtee heti liikkeelle : / Ajateltiin, että parempi riskilläkin kertoa heti lähipiirille, ennen kuin kylältä kuulisivat mitään. Nythän sitten tietää jo kaveritkin ja varmaan kaikki tuntemattomatkin.

Ja ei siinä tarvinnut kavereiden olla hirveitä Einsteineja- minä ilman tupakkaa ja viikonloppuisia baarireissua.. ei hirvittävästi ole vaihtoehtoja, varsinkin kun olen vuosikaudet uhonnut etten lopeta tupakointia ennen kuin pamahdan paksuksi

 

Ja ei siinä tarvinnut kavereiden olla hirveitä Einsteineja- minä ilman tupakkaa ja viikonloppuisia baarireissua.. ei hirvittävästi ole vaihtoehtoja, varsinkin kun olen vuosikaudet uhonnut etten lopeta tupakointia ennen kuin pamahdan paksuksi

No tuon takia itsekin aloin asiaa pohtimaan eilen, kun edellisiltana pikkujouluissa oli vähän vaikea keksiä selityksiä täysin alkoholittomalle linjalle ja tupakoimattomuudelle. Tai no tupakointini on nykyään enää satunnaista, ja yksi alkoholiton ilta nyt onnistuu ilman kummoisempia ihmettelyjä, mutta luulenpa että viimeistään parin kuukauden päästä alkaa tulla vähän tarkempia uteluita.

Jotenkin haluaisin pitää asian vielä pienen piirin salaisuutena, tuntuu vielä niin henkilökohtaiselta ja hauraalta salaisuudelta, että sen paljastaminen muille pelottaa.

 

Meillä kerrottiin heti plussaamisen jälkeen läheisimmille ystäville, toki lähisukulaisillekkin on tullut tässä pikku hiljaa kerrottua. Aika moni oli jo arvannutkin että olen raskaana, yllättävän moni suoraan sanoen. Luokkakaverit ja jotkut opettajat tietää myöskin, koska pahoinvoinnin ja neuvolakäyntien takia on tullut poissaoloja ja jotain on ollut pakko selittää.Olen kaikenlisäksi todella todella huono valehtelemaan, joten helpoin oli sanoa totuus. Olen ajatellut, että jos kävisi niin huono tuuri että sattuisi jotain ikävää, asian kanssa ei tarvisi olla yksin vaan olisi ystävät ja läheiset meidän tukena.

Itse olen huomannut tämmöisen ilmiön kun ihmiset tietää että olet raskaana kaikki alkavat kertomaan negatiivisia asioita, minulle yksi läheinen ihminen sanoi ettei kannata vielä innostua, että hänellä kuoli vauva kohtuun rv 12. Myös muutama muu on kertonut tämmöisia ihania kannustavia tarinoita, synnytyskertomuksista puhumattakaan. Kysyin asiaa muutamalta lapselliselta ja raskaana olevalta ystävältä ja he olivat huomanneet saman ilmiön. Ihmiset on kai sen luontoisia että ensimmäisenä ei tulla sanomaan että minun lähipiirissa on monta tervettä lasta ja hyvin onnistunutta raskautta. Pitäisi itsekkin yrittää muistaa se murhetimisen sijaan. Maailmassa on paljon iloisia ja onnellisia raskauksia ja synnytyksiä sekä terveitä lapsia.

Kysyisinpä vielä että saako raskaana juoda glögiä? )

 

Kysyisinpä vielä että saako raskaana juoda glögiä? )

...kyllä kai? En nyt ainakaan keksi mikä ainesosa siitä voisi olla millään tavalla haitaksi raskaudelle. Itse ainakin eilen ihan hyvillä mielin glögimuki kourassa fiilistelin lähestyvää joulua (no en ole jouluihminen, mutta tahtoisin että aika kuluisi nopeasti)

Mutta korjatkaa joku, jos olen väärässä tässä asiassa.

 

Miulla olisi sit huomenna se ultra. Onneksi on jo heti aamusta nii ei tarvitse pitkään herätyksen jälkeen kärvistellä

 

jauhopeukalo: Uijui, jännä päivä sulla huomenna! Kerro kuulumiset sen jälkeen sitten

Itse tänään soittelin neuvolaan, kahden viikon päähän ensimmäinen käynti. Ihanan kuuloinen, ilmeisesti hieman vanhempi terveydenhoitaja oli puhelimen toisessa päässä, tuli hyvä mieli. Ennen puhelua mietin vielä, että voiko tässä vaiheessa jo soittaa ja mitä pitää sinne kertoa jne, mutta ne epävarmuudet katosivat heti kättelyssä.

 

Siellä sykki pieni sydän sentin pituisella mököllä Viimein alkaa tulla todellisuus vastaan että nyt se oikeesti kasvaa siellä. Ihana olo tuli kun sama hoitaja oli siinä lääkärin parina mikä oli kans punktiossa ja siirrossa. Saatiin lähtöhalaukset ja nyt jäädään oottamaan onko se np-ultra vielä kans tuolla lapsettomuuspolilla vai äitiyspolilla. Eivät oikein itsekkään tuntuneet tietävän No sit se selviää. Huomenna on sit ohjelmassa kampaaja ja sen jälkeen eka neuvolakäynti

 

^Ihania uutisia <3

Minulla on mieli maassa ja sydän sykkyrällä,kun veristä vuotoa on tänään tullut aamusta asti. Ei varsinaista kirkasta verta,mutta sellaista ruskeaa/punertavaa. Tiedän, että verinen vuoto ei tarkoita vielä mitään kamalaa jos ei ole kipuja eikä vuoto ole runsasta, mutta huolestuttaa kyllä ihan hulluna... Seurailen tilannetta nyt, ei tässä voi kuin pitää peukkuja ja toivoa parasta.

 

kuurupiilo pietään peukkuja ! :hug:

en oo kerenny täällä käyvä pitkään aikaan kun ollu kiirettä. mut nyt tuli vp niin kerkesin kävin eilen ekassa neuvolassa ja olihan se mukava nähdä et siellä sellanen pikkunen on (ei tarvitse enään miettiä tuulimunasta)
olo on ollu välillä helpompi ja välillä taas kamala... mut se kuuluu asiaan. miten te ootte jaksellu ?

 

Peukkuja pidetään kuurupiilo! :hug:

Tänään oli sit ekan neuvolan vuoro miullakin, mutta en oikein välittänyt siitä. Taustana tietysti että olin kaksi tuntia istunu kampaajalla ja aloin olla jo nälkäinen mikä teki olon levottomaksi. No seuraava käynti onkin sitten toiselle hoitajalle toiselle puolelle kaupunkia np-ultraan joulukuun puolella. Tämän vakiohoitajan tapaan sit vuoden vaihteen jälkeen jos mitään ihmeempiä ei tapahdu.

Muuten olo on aika väsyny, just nukuin kahen tunnin päikkärit :O

 

Pamppa88: Oliko teillä ekassa neuvolassa ultra jo? Mun käsittääkseni täällä ei ekassa neuvolassa välttämättä ole. Tai en tajunnut silloin puhelimessa kysyä suoraan, mutta sen kuvan sain kuitenkin.

Oma olo on nyt helpompi, sain taottua päähäni että se murehtiminen nyt ei ainakaan auta. Ja vuoto loppui jo ennen iltaa silloin samana päivänä. Nyt odottelen, varovaisin mutta ihan hyvillä mielin miten asiat etenevät (ok, saatoin järjestää tässä välissä pari kohtausta ja kiukutella miehelle ja sellaista, mutta ehkä sen voi laittaa sen hetkellisen stressin ja pelon piikkiin:saint

 

pamppa88 moro pitkästä aikaa. Ihana kuulla että enuvolassa kaikki meni mukavasti. Meikäkin olis halunnut tietää neuvolassa onko kaikki ok mutta ei.. Ainut mitä siellä puhumisen lisäksi tehtiin oli verikokeet, pissanäyte ja verenpaine. O___O Ja kaikenlisäksi ei neuvolantätsy edes kertonut mitä nuo näytteet kertoivat. Eilen selasin neuvolakorttia ja ainakin sinne oli merkitty jotain luku mutta enhän minä niitä osaa tulkita. Turhauttavaa. Ensi kerralla kyllä kysyn. Ja vaikka mitä muitakin asioita. taidampa kirjoittaa muistilapun ettei mitään unohdu.

Kuurupiilo, tsemppiä kovasti. Parempi olla stressaamatta ennakkoon. Mutta jos pelottaa niin kannattaa soittaa neuvolaan/terveyskeskukseen. Sisko kävi parikin kertaa ultrauttamassa mahansa juurikin siksi kun pelkäsi että jotain on tapahtunut. Ei tarvinnut mennä edes yksityiselle vaan ihan yleisellä puolella onnistui.

 

I.love: Mitä lukuja siellä kortissa oli? Voisin varmaan auttaa niiden tulkinnassa, yksi jos toinenkin neuvolakortti on tullut syynättyä opintojen aikana

EDIT: Ja tässä artikkelissa aika hyvä taulukko (taulukko 2) siitä, mitä ja milloin tutkitaan raskauden aikana. http://http://therapiafennica.fi/wiki/index.php?title=%C3%84itiysneuvola

Jos nuo lyhenteet eivät sano kaikille mitään, niin
RR = verenpaine
U-prot,gluk = virtsasta proteiinit ja sokerit
Sf = symfyysi-fundus eli mitta häpyluun liitoksesta (symfyysi) kohdunpohjaan (fundus) (eli mitataan vatsan päältä)
Hb = hemoglobiini
veriryhmä v.a. = veriryhmä ja vasta-aineet, eli onko Rh+ vai Rh- (vaikutusta lähinnä vasta lapsen synnyttyä, jos äiti Rh- ja lapsi Rh+)

 

Hei,
täällä yksi ensikertalainen myös. Melkein jo itkua tihrustan näitä viestejä lukiessani, voi taivas Mulla eka neuvola vasta 5.12, nyt alko rv7. Menin vahingossa neuvolaa varatessani sanomaan sinne väärän päivän millon viimeset menkat alkaneet. Siinä on 10 päivän heitto, mut ajattelin ettei tarvii soittaa uudestaan ja korjata virhettä.. Vai olisko pitänyt? Tuntuu, et mä joudun odottamaan hirveen pitkälle ennen ku pääsen neuvolaan varmistamaan asian :attn: Mut toisaalta ei mua kyllä epäilytä yhtään ettenkö olisi, nännit on tosi kipeet ja nyt alkanu jatkova ällötyksen tunne mahassa ja kurkussa. Oonko mä ainut, josta tuntuu et koko ajan on nälkä? Normaalisti oon esim. tottunu töissä syömään lounaan yhdeltä, mut nyt on pakko vetää omenaa ja leipää jo 11 aikaan, ku maha huutaa, hah. Joo, tekis mieli kirjotella hirmuset lorut tänne, mutta toivottavasti pääsen mukaan keskusteluun ja sitä kautta jakamaan omia tuntemuksiani.

 

Oonko mä ainut, josta tuntuu et koko ajan on nälkä? Normaalisti oon esim. tottunu töissä syömään lounaan yhdeltä, mut nyt on pakko vetää omenaa ja leipää jo 11 aikaan, ku maha huutaa, hah.

Et todellakaan ole ainut. Musta tuntuu, että maha tyhjenee silmänräpäyksessä kun on syönyt, vähän väliä tekee mieli napata jotain pientä.
Niin ja tervetuloa mukaan, kivaa kun tulee lisää odottajia niin keskustelu pysyy virkeänä

En osaa sanoa tuohon neuvola-asiaan oikein mitään... Itse kun soittelin neuvolaan niin sanoivat, että ensimmäinen käynti on tapana olla rv7-9, mutta jotain vaihteluitakin tuossa kai on. Voisithan soitella sinne ja kysyä onko väliä? 10 päivää kuitenkin on aika lyhyt aika, joten vaikka menisit vasta silloin sovittuna aikana, niin tuskinpa sillä suurta merkitystä on.

 

Jep, näin mä ajattelin itsekin, et ei se 10 päivää paljon ole. Oikaisen virheeni sit ekalla käynnillä Ja pomollekin on tullut ilmoitettua jo se 5.12 niin en viitsi mennä muuttamaan. Tämäpä olikin hyvä aasinsilta aiheeseen, milloin kertoa raskaudesta töissä? Itse ajattelin odotella vielä pari kuukautta ainakin, mutta toisaalta jos tarvisee useasti käydä lekurissa tms. niin olisihan se helpompaa kertoa suoraan niin ei tarvitsisi keksiä mitään "selityksiä". Olen siis sellaisessa työssä, että joudun aina "anomaan" itselleni tuuraajan enkä voi vaan olla poissa pari tuntia.. Niin ja olisi mielenkiintoista kuulla mistäpäin te muut odottajat olette? Itse asun Helsingissä, mutta alunperin olen Kuopiosta :wave: