Olenko oikeutettu onneen?

Olen hieman yli nelikymppinen naimisissa oleva 3 lapsen isä. Olemme vaimoni kanssa olleet yhdessä viitisentoistavuotta, lapset meillä on 8,5 ja 3 vuotiaat. Vaimoni suvulla on rahaa ja niinpä myös hänellä, minä en ole ollut koskaan varakas. Silloin kun ensimmäinen lapsemme syntyi, päätimme vaimoni kanssa että minä jään kotiin hoitamaan lasta koska minulla on paljon pienemmät tulot kuin hänellä. Olen siitä asti ollut lasten kanssa kotona. Vien heidä tarhaan ja kouluun. Asumme isossa kauniissa omakotitalossa ja avioliittomme on aivan hyvä. Reilu vuosi sitten naapuriimme muutti uusi perhe. Hieman alta kolmikymppinen pari joilla on kaksi mukulaa. Mies käy töissä ja nainen on kotona. Pikkuhiljaa tutustuimme naapurin naisen kanssa ja ihan yllättäen huomasimme olevamme rakastuneita toisiimme. Olemme seurustelleet melkeinpä koko ajan mitä he ovat naapurissamme asuneet. Silloin kun vaimoin ja rakastettuni mies on töissä ja lapset poissa kotoa, tapaamme yleensä minun luona ja rakastelemme kiihkeästi. Nautin aivan suunnattomasti siitä kun saan rakastella tämän kauniin naisen kanssa sängyssämme. Vaimoni ja minun seksielämä on alkanut lopahtamaan vaimoin liiallisen työn tekemisen vuoksi. Hän on iltaisin ollut hyvin väsynyt eikä ole halunnut tai jaksanut rakastella. Olen viriili mies ja mielestäni minulla on oikeus onneen. Olemme salarakkaani kanssa puhuneet myös erosta, mutta minä en voi erota vaimostani koska silloin myös taloudellinen asemani heikkenisi. Josku mietin, että teenkö oikein vaimoani kohtaan, mutta olen sitä mieletä että teen. Tarvitsen häntä ja hän minua. Minähän huolehdin hänen lapsista. Koska vaimoni ei tiedä tästä suhteesta, niin silloin en myöskään loukkaa häntä. Haluaisinkin tietää mitä mieltä muut ovat, teenkö oikein kun asun ja olen vaimoni kanssa mutta rakastan toista? Eikö asia olekin niin, että en tee mitään väärää kun kerran toinen ei tiedä tästä suhteesta mitään? Mielestäni tekisin väärin ja olisin kiittämätön jos nyt sanoisin vaimolleni, että haluan eron, hän on kuitenkin satsannut minuun niin paljon. Onko muilla ollut samanlaisia tuntemuksia?

 

Provo!

 

Jos Elli tämä olisi provo, olisin siitä onnellinen.

 

et olemies ajattele itsesi naapurin äijän osaan tuntuiko hyvältä jos akkaasi panisi naapuri HERÄÄ PAUKAPÄÄ JÄTÄ NAAPURIN MUIJA JA MUILUTA OMAASI!

 

Tässä se nähdään, että kyllä koti-isälläkin pyörii päässä samoja juttuja kuin kotiäidilläkin.
Jos nainen sanoisi olevansa miehensä kanssa taloudellisen asemansa säilyttääkseen, niin täällä annettaisi tukea, ymmärtämystä ja toivotettaisi jaksamista. Mutta entäs kun mies sanoo toimivansa samoin?

 

Alkuperäinen oli provo ja kun yhden mieleisen vastauksen sait aloit taas valittaa miten naiset puolustaisivat naisia vastaavassa tilanteessa mutta miehiä haukutaan.

Mies saa olla köyhä ja elää vaimonsa tuloilla, mutta tuollainen valittaja on rasittava.

 

Vai hoidat vaimosi lapsia,eikö ne olleetkaan teidän yhteisiä? Toivottavasti vaimosi saa tietää ja heittää sinut pellolle ja vie omaisuutensa mukanaan.Varmasti sen tekeekin kun havahtuu mikä pukki kotona asustaa. Et ole oikeutettu suhteeseen ennenkuin olet eronnut vaimostasi, ja arvaa kiinnostaako naapurin rouvaa enää tyhjä tasku rakastaja.

 

En viitsi väitellä siitä pitääkö joku kirjoitustani provona vai ei. Tiedän oman elämäntilanteeni. Rakastan naimisissa olevaa perheenäitiä, mutta asun ja elän vaimoni kanssa. Jos haluan parisuhteesta muutakin kuin aamiaispöydässä yhdessä istumista, niin en kai silloin tee mitään väärää jos etsin onnea ja tyydytystä muualta.

 

Olen usein ajatellut kertoa suhteesta vaimolleni, mutta ajattelen lapsia. Heille on parasta, että heillä on hyvä isä joka huolehtii heistä. Joku nainen kirjoitti täällä, että sille ei voi mitään kun rakastuu ja näin minulle on juuri käynyt. Rakastan naapurin ihanaa, hyvää perheenäitiä jolta minä saan hellyytt, rakkautta ja ennen kaikkea hyvää tyydyttävää seksiä, mitä vaimoin ei ole voinut antaa minulle enää moneen vuoteen. Pitäisikö minun riutua ilman seksiä, vai ottaa vaimoini väkisin? Kumpaankaan en suostu. Vaimoani en missään nimessä halua loukata, enkä sitä myöskään tee koska hän ei tiedä tästä suhteesta mitään. Ja mielestäni hän on ihan velvoitettu käymään töissä, koska minähän teen kotityöt. Minulla ei ole liikaa vapaa-aikaa, olen kiinni kodissa koko ajan. Hän pääsee töihin ja irti lapsista päiviksi.

 

hyvä Siiri tossa tuli kaikk mtä tollanen paskiainen tarvitsee

 

Olet oikeutettu ja nauti siitä,niin minäkin teen.

 

Älä hitossa kerro! Se olisi pahinta, mitä tässä tilanteessa voisit tehdä. Kokemuksesta voin kertoa sinulle, että kyllä se naapurin pikkurouvan herkkupeppukin alkaa maistua parin vuoden kuluessa melko jokapäiväiseltä leivältä eli suhteesi tulee arkipäiväistymään ennen pitkää.
Ja tunnustamaanhan kerkiää aina, niin että elähän nyt vain kaikessa rauhassa sitä elämäsi kevättä ja pidä mölyt mahassasi, niin et aiheuta tarpeetonta harmia muille läheisillesi.

 

Yksi kohta kirjoituksessasi ihmetyttää.

""Tarvitsen häntä ja hän minua. Minähän huolehdin hänen lapsista.""

Eivätkö lapset olekaan teidän yhteisiä? Vai asennoidutko niin, että olet vaimosi taloudenhoitaja? Mitä ihmettä teet kaikki päivät, jos lapset ovat tarhassa ja koulussa? Hoidat kukkapenkkiä? Siivoat ja leivot pullaa? Peset autoa ja leikkaat nurmikkoa?

Jos kirjoitus ei ole provo, niin ihmetyttää myös se, että terve mies on kotona. Yhtäältä valitat, että vaimosi uupuu ja stressaantuu liian työnteon vuoksi. Ei sitten ole tullut mieleesi, että menisit itsekin töihin ja vaimosi voisi tehdä vaihteeksi lyhyempää työpäivää tai jäädä vaikka vuorotteluvapaalle?

Eikö 42-vuotiasta miestä ollenkaan vaivaa se, että olet jäämässä työelämän ulkopuolelle. Moni kotiin jäänyt äiti tuskailee sen kanssa, että oma ammattitaito on vanhentunut ja työhönpaluu on vaikeaa. Vanhemmiten huomaa myös sen, että eläkekertymä on jäänyt paljon pienemmäksi kuin on kuvitellut. Tietysti voit pyytää vaimoasi huolehtimaan eläketurvastasi ja hankkimaan sinulle vapaaehtoisen eläkevakuutuksen.

Miten kauan olet ajatellut jatkaa koti-isänä? Jos oma ammattitaito on ruostunut, niin perhepäivähoitajista on todellinen pula. Naisvaltaiseen ammattiin olisi muutama mieskin varmasti tervetullut.

 

Elä kerro vaimollesi mitään asiasta. Tulee ihan turhaa pahaa mieltä.

Oletko yrittänyt puhua vaimosi kanssa seksistä ja sen puutteesta. Oletteko hakeneet virikkeitä seksielämäänne. Ne virikkeet kun ei aina pisemmän päälle tule ulkopuolisesta suhteesta vaan vie vakisuhteesta loputkin mehut.
Minä ahdistuin kanssa monta vuotta sitten tähän meidän suhteeseemme ja tein yhden illan jutun. Mutta typeränä menin sanomaan siitä ukolleni ja siitähän se soppa sitten syntyikin. En kenellekkään soisi niin pahaa mieltä mitä itte aiheutin ja puolustella en voi tekoani. Mutta sen se kuitenkin teki, että nyt tällä hetkellä vaalitaan meidän liittoa ihan eri tavalla ja kaikenlaiset seksileikit ovat luvallisia myös näin vanhoilla pareilla. Ollaan oltu 28 vuotta yhdessä.

Mitä syrjähyppyyn tulee, niin siitä jäi kyllä muuten positiivinen olo ja täytyy myöntää, että en kadu. Mutta uutta tuskin tulen tekemään.

Eli vanhaakin koiraa voi opettaa jos oikeasti haluaa....)

Se rakkauden tunne mitä tätä naapurin rouvaa kohden tunnet saattaa tosiaankin haalistua ajan myötä ja silloin huomaat että vanhassa vara parempi. Mutta puhukaa...mistä tiedät mitä ne sun rouvan ylityöt oikein ovat....ja mitä hänen mielessään kulkee, ehkä ihan samoja ajatuksia...

tsemppiä

 

AP, tee Aikuisen Miehen Kypsä Ratkaisu: anna mennä vaan, jatka samalla linjalla! Sinulla on todellakin oikeus onneen, koska kerranhan täällä eletään!

 

HÖPÖHÖPÖ

Älkää edes viitsikö ruveta pohtimaan koko tyhmää tarinaa. Hölmökin näkee, että juttu on tekaistu. Ja valehtelija vielä yrittää muka esittää, että kaikki tuo soopa on totta vastailemalla viesteihin.

Todella tökerö esitys. Kyllä se vaan niin on, että epärehellisen tunnistaa heti.

 

En ole puhunut vaimolleni mitään, koska hän on hyvin tyytyväinen tähän liittoon. Sen tiedän, että hänellä ei ole ketään toista miestä. Ei hän jää kovinkaan usein ylitöihin työpaikalle, vaan tuo töitä kotiin. Hän on kiltti ja avoin. Hänelle minun ja lasten hyvinvointi on tärkeä, aivan kuten hänen minulle. En voi tunteilleni mitään, rakastan naapurin suloista pikkurouvaa ja hän minua. Jos en tarvitsisi vaimoani taloudellisesti, olisin jättänyt hänet aikoja sitten. Valitettavasti elämässä on niin, että kaikkea ei voi saada.

 

Että ajattelitko levätä laakereillasi vielä montakin vuotta, onhan se nuorinkin jo kolme vuotta? Pääsetkö enää koskaan työelämään mukaan? Elätkö aina vaan vaimosi siivellä? Entä eläkkeesi? Tätähän ainakin naisilta aina kysytään.

 

En koe olevani vaimoni siivellä, minähän se olen joka lapset on kasvattanut ja hoitanut. Moni nainen on kotona lasten kanssa ja heillä on salarakas piristämässä kuivaa kotielämää, miksi minä miehenä en saisi olla oikeutettu samaan? Se että olen kotona ei tarkoita sitä että lepäilen laakereilla ja sitä paitsi vaimoni ja minä yhdessä päätimme sen että minä jään kotiin. Hyvin usein saa lukea sitä, että naiset eivät pääse omaa uraa luomaan kun miehet eivät suostu koti-isiksi. Minä olen antanut vaimolleni mahdollisuuden työntekoon ja uranluontiin ja sitten saan feministien haukut naamalleni. Onkohan naisille mikään hyvä? Jos mies rakastuu toiseen naiseen ja pitää salasuhdetta yllä, mies on heti sika. Jos mies on kotona ja antaa naiselle mahdollisuuden uraputkeen, mies on siivestäjä ja laiska. Mutta kun nainen tekee nämä asiat, hän on ansainnnut jotain parempaa mitä oma mies on ja hänellä pitää saada olla ihana suhde, se kun pirstää niin kivasti elämää ja jos nainen on kotona, se on joko oikeutettua ja sitten sovinistisika on pakottanut naisen kotiin, eikä ajattelen tätä ollenkaan. Päättäkää jo naiset mikä on oikein ja mitä te haluatte, kyllä me tämän päivän miehet teitä mieleistellään!

 

Et silti vastannut kysymyksiin, joita kotiin jäävälle naiselle aina asetetaan.

 

Jos tarinasi on tosi eikä provo, niin olet tosiaan puun ja kuoren välissä.

Miten kauan oletkaan ollut koti-isänä?

Jos ero tulee, niin miten pärjäät. Tuskin pystyt edes elatusmaksuja maksamaan työttömänä.

Elämänpiirisi on suppea, jos elämäsi nainen löytyy naapurinrouvasta.

Olen asunut jo jonkin aikaa uudessa osoitteessa, enkä tunne vielä yhtään miespuolista naapuria.

Jos ero tulee, niin kaipa yhteiskunta jotenkin auttaa.
Vaimoa eniten ihmettelen. Miten hän voi olla noin sokea.

Rahan takia ei kannata suhteessa roikkua. Teet vaimosi itsetunnolle hirveää jälkeä tuolla asenteella.

 

Minusta tuntuu että projisoit vaimoasi kohtaan tuntemasi rakkauden tunteet nyt tähän naapurin hehkeään naiseen. Et ehkä sokeudeltasi sitä näe, mutta pienillä muutoksilla tajuat että oma vaimosi on aivan yhtä ihana ja hän juuri ansaitsisi rakkautesi. Hän tekee kaikkensa puolestasi ja lapsienne puolesta. Kuinka turvalliseksi kuvittelet elämäsi jos naapurin nainen olisikin sinulle se oikea?
Ajattele järjellä koska tunteesi ovat vääristyneet liian vähäisen yhdessä vietetyn ajan vaimosi kanssa takia. Suosittelen että otat pesäeron tai ainakin aikalisän naapurista ja mietit tarkkaan voisiko asia olla näin. Saattaa olla että tarvitset myös psykologin apua selvittääksesi mitä oikeasti tunnet. Olen varma että sisäinen tutkiskelu antaa sinulle oikean vastauksen.
Kaikki ansaitsevan todellisen onnen, eikö myös vaimosi?

 

Kyllä on kuule harvassa ne naiset, jotka hoitavat kotona lapsiaan ja heillä on salarakas piristämässä elämää!

Jos naapurin rouva tätä ryhmää edustaa, niin hän ei taatusti ole kovin kattava ja vertailukelpoinen otos.

Oletko ajatellut, että leikit myös naapurinrouvan tunteilla ja avioliitolla? Erosta puhuminen saa rakastuneen helposti uskomaan, että yhteinen elämä voisi olla edessä. Kun naapurinrouva ei pystykään ylläpitämään elintasoasi, on tietysti ymmärrettävää, että et voi ottaa häntä.

Kun salaseksi muuttuu arkiseksi, voivat olla edessä vaikeudet. Rakastunut nainen ei ehkä päästäkään irti yhtä helposti kuin jäähdyttelyvaiheessa oleva mies. Vaikka rakas tänään lupaa ikuista rakkautta, voi huomenna olla vastassa naarastiikeri, joka paljastaa todelliset hampaansa, kun huomaa olleensa vuosia naapurin koti-isän kiva pikku päiväpano.

Tiedän useampia salasuhteita, josta mies on luullut pääsevänsä siististi eroon. Katkera pikkurakas on kuitenkin nostanut äläkän ja paljastanut koko tarinan kaikkine yksityiskohtineen ex-rakkaansa vaimolle. Kuukausien ehkä vuosien piilottelu on tullut esille ja vaimo ja lapset muuttaneet välittömästi uuteen osoitteeseen.

Varo vaan, eläkepäiväsi eivät ehkä sittenkään ole turvatut.

 

Minusta teet väärin vaikka vaimosi ei tiedä asiasta mitään. Koska jos hän tietäisi hän ei varmaan hyväksyisi sitä? Eli yhtä väärin se on tietää hän tai ei. Et vain ole jäänyt kiinni. Tai kertonut.

Miksi tarvitset vaimoasi ja miksi hän tarvitsee sinua? Ja miksi avioliittonne on hyvä? Ei se vaikuta minusta hyvältä! Taidat olla aika rahan ahne ja pinnallinen! Jos tarvitset vaimoasi vain rahan takia niin lähde lätkiin ja hae vaikka töitä. Onko teillä avioehtoa, saat kai erossa jotain jos ei ole?

Jos vaimosi tarvitsee sinua vain lapsen vahdiksi niin eiköhän hän saa sellaisen muualtakin. Ei sitä varten tarvitse aviomiestä. Paitsi jos se riittää vaimollesi. Ja saat varmaan tavata lapsiasi eron jälkeen. Jos se sitten enää kiinnostaa sinua... Ja lapsesi kasvaa ja ei tarvitse enää niin paljon seuraasi. Ja vaimosi ei tarvitse sinun ""palveluksiasi"" ja ei ehkä halua enää elättää sinua.

Rakkaus ja avioliitto ei perustu mihinkään kiitollisuuden velkaan tai ole mikään ""bisnes"" vaikka moni niin ajatteleekin. Satsannut? Vaimosi tuskin ajattelee pelkästään sitä paljonko on sinuun rahaa laittanut. Ihan kun olsiit jokin sijoituskohde? Kai hänellä on jotain tunteita sinua kohtaan ja naimisiin mennessä olet luvannut sitä sun tätä. ja toisaalta olethan sinäkin hoitanut lapsia, vaimosikin olisi voinut jäädä kotiin ja laittaa sinut tienaamaan. Kyllä lastenhoitokin käy työstä joten jos vaimosi on elättänyt sinut niin toisaalta olette sujut. Teetkö kotityötkin?

Onko onni sinulle pelkkää seksiä?

En tunne vaimoasi ja en tiedä mitä hän haluaa, mutta moni ei haluaisi olla tuollaisen lurjuksen kanssa. Jätä vaimosi tai kerro totuus ja anna hänen päättää haluaako hän olla vielä kanssasi.

Olet oikeutettu onneen, mutta niin on vaimosikin!!

 

No et todellakaan ota vaimoasi väkisin, outoa että tuli edes mieleen! Kyllä sinä loukkaat vaimoasi kun olet hänen kanssaan naimisissa vain rahan takia! Ja petät häntä.

Tyhmää ajatella, että voit tehdä mitä vaan kelle vaan jos hän ei vaan siitä tiedä.

Eikä naapurin rouvakaan mikään hyvä perheen äiti ole kun käy vieraissa! Minä lapsena järkyttyisin jos tietäisin äidin tai isän pettävän.

Sille ehkä ei voi mitään, että rakastuu mutta mitä sitten tekee voi. Olisit jättänyt vaimosi ajat sitten tai kertonut totuuden.