Olen näreissäni, että mieheä pyydettiin kummiksi...

[Raivoissaan]

En ole mikään sairas hirviö, joka tarvitsis hoitoa, eli jos jollain on jotain tuon tyylistä sanottavaa, säästäkää aikaanne ja jättäkää viestinne laittamatta. En aio kiinnittää sellaisiin huomiota.

Eli miestäni pyydettiin kummiksi hänen veljensä ja tämän vaimon lapselle. Minulla on ollut jo vuosia kränää tuon naisen kanssa, sillä tämä yritti iskeä toistuvasti miestäni kun ei vielä ollut tuon miehen veljen kanssa. Ei lopettanut, vaikka puutuin asiaan, oli todella rasittava tapaus. Ollut aina ihastunut mieheeni, ja en voi olla ajattelematta, että otti veljen kun ei minun miestäni saanut. Olen kuitenkin yrittänyt tukea häntä paljon esim. raskaudessa ja olla muutenkin tekemisissä hänen kanssaan, tosin tapaamiset ovat yhtä tuskaa, kun nainen on minun silmissäni ahdistava teeskentelijä, voi kun näkisitte!

Minua ei siis pyydetty kummiksi, minkä ymmärrän, sillä enhän minä ole verisukulainen, enkä hyvä ystäväkään heille. Nyt raivostuttaa, että nainen tekee mitä tahansa saadakseen mieheni mukaan elämäänsä, tällä kertaa lapsen kautta! Tätä luultavasti on suunniteltu naisen puolelta jo kauan... Saanko mä aikuisenakin ihmisenä näyttää närkästyneen fiilikseni miehelle, jos kummipestin ottaa vastaan? Saanko mä loukkaantua ja tuntea pahaa oloa? Aivan kuin kilpailisimme tämän naisen kanssa minun mieheni huomiosta, ja nyt nainen tietysti veti pitemmän korren lapsen avulla, kummiksi pyytämällä. Mies ja veljensä eivät ole läheisiä, mutta toki ymmärrän, että veli on aina veli. Silti en voi hyväksyä tätä, vaikka miehellä on muutama omakin kummilapsi, eikä siinä itsessään ole todellakaan mitään vikaa!!

 

[vieras]

Oikea muoto on miestä, ei mieheä.

 

[teea]

Outo tilanne kyllä teillä.
Keskustelisin miehen kanssa todella vakavasti siitä suostuuko. Ei ole varmasti lapsenkaan etu, jos pohjalla on tuollainen tilanne... Hankala homma.

 

[Ootko]

puhunut asiasta miehesi kanssa, noilla sanoilla, mitä juuri kirjoitit? Eli ootko kertonut, miltä tilanne sinusta tuntuu? Mitä mies ajattelee?

 

[hiiop]

Mitä mieltä sun mies on tästä koko hommasta?

 

[vieras]

Tietääkö miehesi että tämä nainen on siitä kiinnostunut? Mitä mieltä itse on asiasta? Taas tästä saa sellaisen kuvan, että nainen on kauhea vamppi ja mies viaton luontokappale, joka ei käsitä ympärillään olevaa kuhinaa.

 

[Sikke1]

Jos mun mies olisi tuossa tilanteessa niin jättäisi varmasti kummin pestin väliin. Varsinkin, kun toista ei pyydetty kummiksi. Yleensähän nainen (ainakin meillä ) hommaa esim. lahjan yms. Sen ymmärrän jos toista puolisoa ei pyydettäis kummiksi jos kyseessä olisi vaikka joku miehen kaveri. :hug:

 

[FiiNes]

Itse kyllä pyytäisin kummiksi pariskuntaa, en vain toista puoliskoa, jos siis kuitenkin on kyse miehen veljestä eli sukulaisesta. Omalla lapsella kummina on paras ystäväni, silloista miestään ei pyydetty, koska emme häntä tunteneet.

Minusta jotenkin outoa...

 

[Raivoissaan]

Mies ei ole kiinnostunut naisesta, mutta tietää kyllä tämän kiinnostuksen. Ei halua juurikaan käydä veljensä ja tuon naisen luona, ja joskus kun "pakosta" olemme yhtä aikaa jossain sukujuhlilla, välttelee kyllä naista, joka ihan todella työntyy aina ja vain minun mieheni seuraan ja lörpöttelee ja kehuu tätä ja on niin olevinaan hyvä tyyppi (voihan se ollakin, mutta tuo taktiikka!) Mitä olen seurannut noita tilanteita, mies tiuskaisee naiselle jotain ja lähtee (mistä minä taas olen sanonut, että hoida tilanne edes vähän fiksummin).

Mies ei kyllä nyt tässä tapauksessa ole mikään naisen kanssa pelaaja, vaan ihan aidosti hänkään ei ole innostunut naisesta, vaikkei mitään yrittäisikään.

Kuitenkin lapsi on hänen veljensä, eli ymmärrän jos kummiudesta kieltäytyminen on ehkä vaikeaakin, mutta toisaalta hän ei ole ollut naisen voinnista tai syntyvästä lapsesta tms. mitenkään päin kiinnostunut, kuunnellut kyllä jos minä tai joku muu on kertonut, mutta ei ole itse kysellyt tms.

EN OLE VIELÄ PUHUNUT MIEHELLE MITÄÄN ASIASTA, ajattelin että haen täältä ensin pohjaa.

 

[no]

onko miehesi sitten ollut kiinnostunut tästä naisesta?
jos ei, niin luota nyt häneen sen verran, että annat mennä oman veljensä lapsen kummiksi. pahoillasi voit olla sen naisen käytöksen vuoksi, mutta et mielestäni sinulla ei ole oikeutta olla närkästynyt miehellesi, jos menee, toistan, oman veljensä lapsen kummiksi.

 

[Raivoissaan]

Itse kyllä pyytäisin kummiksi pariskuntaa, en vain toista puoliskoa, jos siis kuitenkin on kyse miehen veljestä eli sukulaisesta. Omalla lapsella kummina on paras ystäväni, silloista miestään ei pyydetty, koska emme häntä tunteneet.

Minusta jotenkin outoa...

Tavallaan minäkin odotin, että myös minua pyydettäisiin, koska minun ja mieheni suhde vakava ja olen ollut nyt raskausajalla paljon naisen tukena ja apuna, ja lasta kohtaan minulla ei tietenkään ole mitään "kaunaa". Naisen käytös minua harmittaa, mutta syntyvästä lapsesta olen ollut aidon innoissani.

 

[Niinpä niin...]

Meillä samantapainen tilanne, paitsi siinä ei ollut mitään ihastumista/vihastumista. Mieheni sisko pyysi mieheni (siis veljensä) kummiksi, mutta mua ei. Mies suostui kun ei kehdannut kieltäytyä...

 

[Uusiksi]

(siis veljensä )

 

[Raivoissaan]

onko miehesi sitten ollut kiinnostunut tästä naisesta?
jos ei, niin luota nyt häneen sen verran, että annat mennä oman veljensä lapsen kummiksi. pahoillasi voit olla sen naisen käytöksen vuoksi, mutta et mielestäni sinulla ei ole oikeutta olla närkästynyt miehellesi, jos menee, toistan, oman veljensä lapsen kummiksi.

Ei ole ollut kiinnostunut. Kyllähän minä luotan, mutta tuntuu hyvin vaikealta, varsinkaan kun eivät ole minua pyytäneet kummiksi, minkä kyllä ymmärrän, mutta toisaalta en sulata kuitenkaan.

 

[hiiop]

Sun tapauksessa jos olisin niin suosittelisin kyllä miehelleni kieltäytymistä kummin hommasta, koska jos ei veljensäkään kanssa läheisiä ja tämän muijan takia käymiset vähissä ja vastenmielisiä niin en kyllä tiiä onko lapsellekaan kiva, jos äitinsä yrittää aina esim. synttäreillä liehitellä kummisetää.

 

[Vh harmaana]

No päivänselvää on, ettei miehesi sen kotkan pennun kummiksi ala.

JUURI NÄIN!! :flower:

 

[Raivoissaan]

onko miehesi sitten ollut kiinnostunut tästä naisesta?
jos ei, niin luota nyt häneen sen verran, että annat mennä oman veljensä lapsen kummiksi. pahoillasi voit olla sen naisen käytöksen vuoksi, mutta et mielestäni sinulla ei ole oikeutta olla närkästynyt miehellesi, jos menee, toistan, oman veljensä lapsen kummiksi.

Ei ole ollut kiinnostunut. Kyllähän minä luotan, mutta tuntuu hyvin vaikealta, varsinkaan kun eivät ole minua pyytäneet kummiksi, minkä kyllä ymmärrän, mutta toisaalta en sulata kuitenkaan.

Tai siis mistä minä tiedän onko ollut kiinnostunut, mutta mitään ei ole tapahtunut ja mies ei ole kyllä ainakaan järin innoissaan ollut naisen ahdistelusta yms. ja nyt tämän mielistelyistä...

 

[nöppönen]

jos miehesi ei ole kiinnostunut naisesta niin tuskin on mitään hätää.. voihan olla että kuvittelet nuo loput koska nainen on aikaisemmin ollut kiinnostunut miehestäsi, tarkoitus ei välttämättä ole päästä miestäsi lähelle kummiuden avulla.

 

[Raivoissaan]

Sun tapauksessa jos olisin niin suosittelisin kyllä miehelleni kieltäytymistä kummin hommasta, koska jos ei veljensäkään kanssa läheisiä ja tämän muijan takia käymiset vähissä ja vastenmielisiä niin en kyllä tiiä onko lapsellekaan kiva, jos äitinsä yrittää aina esim. synttäreillä liehitellä kummisetää.

Aivan, mutta voiko toiselle suositella tuota kieltäytymistä? Vai olenko minä sitten se pahis, lapsellinen katkera surkimus? :/

 

[I-ha-na]

no kyseessä kuitenkin on hänen veljen lapsi.
joten ehkä paremmin sasit vaastauksen jos keskustelisit miehesi kanssa etkä täällä ihmettele. Toki voi tehä kummatki.

ja minä oon lapsuudenystävän lapsen kummina mutta mies ei.

kummiudesta päättää aina vanhemmat!
ja jokainen miettii haluaako ottaa kummiuden vastaan.

on myös typerää että aikuisten riidan takia joku ei voi olla pienelle lapselle kummina.
Täytyis nyt aikuisten itse selvittää tilanne eikä kaataa sitä kastettavan lapsen päälle

 

[Raivoissaan]

jos miehesi ei ole kiinnostunut naisesta niin tuskin on mitään hätää.. voihan olla että kuvittelet nuo loput koska nainen on aikaisemmin ollut kiinnostunut miehestäsi, tarkoitus ei välttämättä ole päästä miestäsi lähelle kummiuden avulla.

Olen kyllä itsekin yrittänyt miettiä järkevästi, ja ehkä tosiaan tuo kummius ja mieheni saaminen perheensä lähelle on pelkkää oletusta, mutta silti. Jotenkin mä en hyväksy tätä tilannetta, ja just tätä, että mut pullautettiin pois kuvioista, mutta mies totta kai otettiin ilman muuta kummiksi, vaikka välit viileät ja kiinnostus tulevaan lapseen 0. :/

 

[ymmärrän]

Meillä oli hieman vastaavanlainen tilanne kun mun miehen siskolla miehenä on mun miehen exän veli. Exä eli mieheni lapsen äiti ottais mieheni vielä riemusta kiljuen takisin! No miehen sisko ja hänen miehensä siis pyysivät miestäni ja tätä exää kummeiksi. Itse en kelvannut, vaikka vietän lapsen kanssa puolet enemmän aikaa kuin tämä mutta kuulemma verisukulaisuus.. No, vedin kyllä kans herneet nenään mutta onneksi mun mies ei edes harkinnut ryhtyvänsä exänsä kanssa kummiksi vaan kieltäytyi heti vedoten tilanteen korniuteen ja sanoipa vielä siskolleen että yleensä jos pariskunta on naimisissa (kuten me) niin kummeiksi pyydetään molempia!!! toivottavasti sunkin mies älyää olla ottamatta kummin pestiä vastaan, voihan hän setänä muuten kuulua lapsen elämään.

 

[Raivoissaan]

no kyseessä kuitenkin on hänen veljen lapsi.
joten ehkä paremmin sasit vaastauksen jos keskustelisit miehesi kanssa etkä täällä ihmettele. Toki voi tehä kummatki.

ja minä oon lapsuudenystävän lapsen kummina mutta mies ei.

kummiudesta päättää aina vanhemmat!
ja jokainen miettii haluaako ottaa kummiuden vastaan.

on myös typerää että aikuisten riidan takia joku ei voi olla pienelle lapselle kummina.
Täytyis nyt aikuisten itse selvittää tilanne eikä kaataa sitä kastettavan lapsen päälle

Mitään nyt ei olla kuule kaatamassa lapsen päälle, ei tietenkään.

 

[ajattelen näin]

Miksi ihmeessä pelkäät tilannetta jo olette onnellisesti yhdessä? jotenkin kuulosti vaan siltä, että haluaisit kieltää mieheltäsi veljensä lapsen kummiuden mustasukkaisuudesta...
Kummius on kunnia ja sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä aikuisten suhteiden kanssa. Veljekset on aina veljeksiä ja veljen lapsi on aina veljen lapsi, puolisot saattavat mennä ja tulla...
Kerro ihmeessä oma näkemyksesi miehellesi (ja vaikka hänen vaimolleenkin) mutta älä ihmeessä kiellä kummiutta. Luultavasti veljekset kuitenkin haluaisivat olla yhteydessä ikävästä tilanteesta huolimatta.

 

[Raivoissaan]

Miksi ihmeessä pelkäät tilannetta jo olette onnellisesti yhdessä? jotenkin kuulosti vaan siltä, että haluaisit kieltää mieheltäsi veljensä lapsen kummiuden mustasukkaisuudesta...
Kummius on kunnia ja sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä aikuisten suhteiden kanssa. Veljekset on aina veljeksiä ja veljen lapsi on aina veljen lapsi, puolisot saattavat mennä ja tulla...
Kerro ihmeessä oma näkemyksesi miehellesi (ja vaikka hänen vaimolleenkin) mutta älä ihmeessä kiellä kummiutta. Luultavasti veljekset kuitenkin haluaisivat olla yhteydessä ikävästä tilanteesta huolimatta.

Mutta eihän se kummius ole sama kuin loppuelämän yhteydenpito, vai onko? Entä sukulaisuus, onhan mies kuitenkin lapsen setä? Vaikkei siis kummiksi ryhtyisikään.