Olen näreissäni, että mieheä pyydettiin kummiksi...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Raivoissaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Miksi ihmeessä pelkäät tilannetta jo olette onnellisesti yhdessä? jotenkin kuulosti vaan siltä, että haluaisit kieltää mieheltäsi veljensä lapsen kummiuden mustasukkaisuudesta...
Kummius on kunnia ja sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä aikuisten suhteiden kanssa. Veljekset on aina veljeksiä ja veljen lapsi on aina veljen lapsi, puolisot saattavat mennä ja tulla...
Kerro ihmeessä oma näkemyksesi miehellesi (ja vaikka hänen veljelleenkin) mutta älä ihmeessä kiellä kummiutta. Luultavasti veljekset kuitenkin haluaisivat olla yhteydessä ikävästä tilanteesta huolimatta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ajattelen näin:
Miksi ihmeessä pelkäät tilannetta jo olette onnellisesti yhdessä? jotenkin kuulosti vaan siltä, että haluaisit kieltää mieheltäsi veljensä lapsen kummiuden mustasukkaisuudesta...
Kummius on kunnia ja sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä aikuisten suhteiden kanssa. Veljekset on aina veljeksiä ja veljen lapsi on aina veljen lapsi, puolisot saattavat mennä ja tulla...
Kerro ihmeessä oma näkemyksesi miehellesi (ja vaikka hänen vaimolleenkin) mutta älä ihmeessä kiellä kummiutta. Luultavasti veljekset kuitenkin haluaisivat olla yhteydessä ikävästä tilanteesta huolimatta.

Niin ja osittain tässä on varmasti kyse myös mustasukkaisuudesta tai jostain muusta yhtä käsittämättömästä, jota en itsekään nyt tiedosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja ajattelen näin:
Miksi ihmeessä pelkäät tilannetta jo olette onnellisesti yhdessä? jotenkin kuulosti vaan siltä, että haluaisit kieltää mieheltäsi veljensä lapsen kummiuden mustasukkaisuudesta...
Kummius on kunnia ja sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä aikuisten suhteiden kanssa. Veljekset on aina veljeksiä ja veljen lapsi on aina veljen lapsi, puolisot saattavat mennä ja tulla...
Kerro ihmeessä oma näkemyksesi miehellesi (JA VAIKKA HÄNEN VAIMOLLEENKIN) mutta älä ihmeessä kiellä kummiutta. Luultavasti veljekset kuitenkin haluaisivat olla yhteydessä ikävästä tilanteesta huolimatta.

Niin ja osittain tässä on varmasti kyse myös mustasukkaisuudesta tai jostain muusta yhtä käsittämättömästä, jota en itsekään nyt tiedosta.

NIIN JA OLEN IHAN ITSE MIEHENI VAIMO..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja hiiop:
Sun tapauksessa jos olisin niin suosittelisin kyllä miehelleni kieltäytymistä kummin hommasta, koska jos ei veljensäkään kanssa läheisiä ja tämän muijan takia käymiset vähissä ja vastenmielisiä niin en kyllä tiiä onko lapsellekaan kiva, jos äitinsä yrittää aina esim. synttäreillä liehitellä kummisetää.

Aivan, mutta voiko toiselle suositella tuota kieltäytymistä? Vai olenko minä sitten se pahis, lapsellinen katkera surkimus? :/

Jos suosittelet kieltäytymistä niin et todellakaan ole mun mielestä pahis etkä katkera surkimus. Kannattaa ihan oikeasti ajatella asiaa sen lapsen kannalta. Kyllähän toi on toki lapsellista ettei sua ja sun miestä yhdessä pyydetty kummiksi, mutta luulen että sun tapauksessa vaikka muakin olis pyydetty miehen kanssa niin en ryhtyis kummiks ton muijan käyttäytymisen takia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hiiop:
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja hiiop:
Sun tapauksessa jos olisin niin suosittelisin kyllä miehelleni kieltäytymistä kummin hommasta, koska jos ei veljensäkään kanssa läheisiä ja tämän muijan takia käymiset vähissä ja vastenmielisiä niin en kyllä tiiä onko lapsellekaan kiva, jos äitinsä yrittää aina esim. synttäreillä liehitellä kummisetää.

Aivan, mutta voiko toiselle suositella tuota kieltäytymistä? Vai olenko minä sitten se pahis, lapsellinen katkera surkimus? :/

Jos suosittelet kieltäytymistä niin et todellakaan ole mun mielestä pahis etkä katkera surkimus. Kannattaa ihan oikeasti ajatella asiaa sen lapsen kannalta. Kyllähän toi on toki lapsellista ettei sua ja sun miestä yhdessä pyydetty kummiksi, mutta luulen että sun tapauksessa vaikka muakin olis pyydetty miehen kanssa niin en ryhtyis kummiks ton muijan käyttäytymisen takia.

Ok, juuri mielipiteitä haluaisinkin kuulla, jotta rohkenen puhumaan asiasta miehelleni ja mahdollisimman useasta näkökulmasta asiaa ajatelleena. Nimittäin vaikka puhun miehelleni aina ja kaikesta, tällaisesta on vaikea mennä sanomaan, sillä kuitenkin onhan lapsi myös hänen veljensä... Eli mietin, että entä jos mieheni kieltäisi minua ryhtymästä kummiksi sisarukseni lapselle, MUTTA tilannetta vaikea kuvitella, sillä ensinnäkin meidät molemmat pyydettäisiin ja toisekseen mitään tällaista kriisiä ei ole, että jonkun sisarukseni kumppani/sisarukseni olisi yrittänyt minun miestäni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
josko vaan antaisit asian mennä omalla painollaan. Menee sitten syveen tai saveen, sinua ei kukaan saa syntipukiksi eikä pääse sanomaan, että miehesi on tossun alla.

Loppujen lopuksi en välitä ihmisten tai siis miehen suvun ilkeämielisestäkään juoruilusta, eli en kyllä osaa asian mennä omalla painollaan. :(
 
mä taas oon niin pimeä, että musta voisi olla "kivakin" nähdä, alkaako se eukko tyrkyttää itteään miehellesi tuon kummiuden myötä. Siis se nainenhan siinä itsestään täyden pellen tekee, mikäli tuollainen on hänen tavoitteenaan. Miehesi varmaankin aikuisena ihmisenä sitten osaa tehdä lopun tuosta tyrkyttämisestä, jos kerran kyseinen eukko evvk häntä. Luota mieheesi ja hänen arvostelukykyynsä tilanteen suhteen.
 
No onpa outoa! Ite sanoisin, että joko molemmat pyydetään, tai ei kumpaakaan. Ja jos et kerta itte halua, niin sitten ei kumpaakaan. Ja kyllä, vaikka kummius on kunniatehtävä, niin siitä kunniasta voi kieltäytyä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja hiiop:
Sun tapauksessa jos olisin niin suosittelisin kyllä miehelleni kieltäytymistä kummin hommasta, koska jos ei veljensäkään kanssa läheisiä ja tämän muijan takia käymiset vähissä ja vastenmielisiä niin en kyllä tiiä onko lapsellekaan kiva, jos äitinsä yrittää aina esim. synttäreillä liehitellä kummisetää.

Aivan, mutta voiko toiselle suositella tuota kieltäytymistä? Vai olenko minä sitten se pahis, lapsellinen katkera surkimus? :/

En ole lukenut ketjua loppuun.. Mutta etkö voisi vedota tässä kohtaa juuri lapsen etuun?
 
Vaikea sanoa ap:n kohdalla kummiksi pyytämisen motiiveista. Monet - miehet varsinkin - haluavat lapsensa kummiksi jonkun sisaruksistaan. Mä en ole pyytänyt pariskuntia kummeiksi vaan ainoastaan toisen puolisoista. Ihan vaan siksi, että kenenkään otsassa ei lue, mahtuuko pari eron jälkeen enää saman katon alle. Edes lapsen juhlien ajaksi.
 
Itse olen sitä mieltä, että jos pariskunta on jo vakiintuneesti yhdessä, on loukkaus pyytää vain toista kummiksi. On minusta outoa, että joku tuntisi pariskunnasta vain toisen jo niin hyvin että pyytäisi pelkästään tätä kummiksi, siis jos tuntee niin hyvin että pyytää kummiksi on outoa ettei tunne sitten puolisoakin.

Minusta kummeiksi pyydetään sellaisia ihmisiä, jotka ovat läheisiä ja joiden haluaa olevan osallisina lapsen elämässä tulevaisuudessa. Näin ollen pitäisi ottaa pariskunnan molemmat osapuolet huomioon.

Miehesi voisi ihan hyvin sanoa, että jos kummeina ei ole kumpikin teistä, ei hänkään halua. Vastaavasti voi miettiä, haluaako ylipäätään sellaisen lapsen kummiksi, jonka vanhemmista ei pidä eikä halua pitää heihin edes yhteyttä.
 
Minun mielestäni asia on miehesi ja hänen veljensä välinen, eikä kuulu sulle lainkaan. Jos joku haluaa pyytää veljensä kummiksi ja veli suostuu niin sillä selvä. Tasapainoisessa parisuhteessa vaimo luottaa mieheensä ja tukee hänen päätöksiään ja toisin päin. Kaikki muu menee aika hurjan salaliittoteoriavisioinnin puolelle.

Ja muuten. mitä siitä vaikka miehesi veljen vaimo haluaisi miestäsi. Kivahan se on että joku muukin haluaa. Minä en ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa jota kukaan muu ei huolisi. Mitä enemmän ottajia miehelläni on, sitä enemmän kunniaa minulle siitä että on minun mieheni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ja minä:
Minun mielestäni asia on miehesi ja hänen veljensä välinen, eikä kuulu sulle lainkaan. Jos joku haluaa pyytää veljensä kummiksi ja veli suostuu niin sillä selvä. Tasapainoisessa parisuhteessa vaimo luottaa mieheensä ja tukee hänen päätöksiään ja toisin päin. Kaikki muu menee aika hurjan salaliittoteoriavisioinnin puolelle.

Ja muuten. mitä siitä vaikka miehesi veljen vaimo haluaisi miestäsi. Kivahan se on että joku muukin haluaa. Minä en ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa jota kukaan muu ei huolisi. Mitä enemmän ottajia miehelläni on, sitä enemmän kunniaa minulle siitä että on minun mieheni.

Jotenkin tuo on taas minusta lapsellista, että mitä useampi nainen haluaa miestä, sitä hienompi ukko on kyseessä. Se on rasittavaa ja raskasta, kun on tuollainen roikkuja ja teeskentelijä perhepiirissä. Ei kuule ole tullut tässä nyt mieleenkään, että ai vitsit ku hienoa, että tuo veljesi vaimo yrittää sua. Tosin tuo iskeminen ym. jäänyt jo, mutta on koko ajan hyvin, hyvin tuttavallinen miehelleni ja jättää minut AINA ja toistuvasti ulkopuolelle jutuista, katsoo vain miestäni ja puhuu hänelle. Totta kai saa puhua keskenäänkin, ei ole siitä kyse, vaan siitä kun tuo on niin tarkoituksellista ja toistuvaa, tämä veljen kumppani kun haluaa tehdä minullekin sen pahan mielen keinolla millä hyvänsä.

Mutta eilen puhuttiin miehen kanssa asiasta, ja hän meinasi, että tuskin edes pyytävät kummiksi kun niin vähän ollaan tekemisissä, ja myönsi kyllä että veljensä kanssa haluaisi olla tekemisissä, mutta sanoi myös, ettei haluaisi nähdä sitä "akkaa" ollenkaan. (Tiivistettynä )

Ja en todellakaan ole kieltämässä häneltä yhteydenpitoa veljeensä, enkä myöskään tuon veljen vaimoon, mutta en voi millään hyväksyä veljen vaimon pelailua, sitä kuinka hän esittääolevansa niiiin viaton ja herttainen. Argh.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja ja minä:
Minun mielestäni asia on miehesi ja hänen veljensä välinen, eikä kuulu sulle lainkaan. Jos joku haluaa pyytää veljensä kummiksi ja veli suostuu niin sillä selvä. Tasapainoisessa parisuhteessa vaimo luottaa mieheensä ja tukee hänen päätöksiään ja toisin päin. Kaikki muu menee aika hurjan salaliittoteoriavisioinnin puolelle.

Ja muuten. mitä siitä vaikka miehesi veljen vaimo haluaisi miestäsi. Kivahan se on että joku muukin haluaa. Minä en ainakaan haluaisi olla sellaisen miehen kanssa jota kukaan muu ei huolisi. Mitä enemmän ottajia miehelläni on, sitä enemmän kunniaa minulle siitä että on minun mieheni.

Jotenkin tuo on taas minusta lapsellista, että mitä useampi nainen haluaa miestä, sitä hienompi ukko on kyseessä. Se on rasittavaa ja raskasta, kun on tuollainen roikkuja ja teeskentelijä perhepiirissä. Ei kuule ole tullut tässä nyt mieleenkään, että ai vitsit ku hienoa, että tuo veljesi vaimo yrittää sua. Tosin tuo iskeminen ym. jäänyt jo, mutta on koko ajan hyvin, hyvin tuttavallinen miehelleni ja jättää minut AINA ja toistuvasti ulkopuolelle jutuista, katsoo vain miestäni ja puhuu hänelle. Totta kai saa puhua keskenäänkin, ei ole siitä kyse, vaan siitä kun tuo on niin tarkoituksellista ja toistuvaa, tämä veljen kumppani kun haluaa tehdä minullekin sen pahan mielen keinolla millä hyvänsä.

Mutta eilen puhuttiin miehen kanssa asiasta, ja hän meinasi, että tuskin edes pyytävät kummiksi kun niin vähän ollaan tekemisissä, ja myönsi kyllä että veljensä kanssa haluaisi olla tekemisissä, mutta sanoi myös, ettei haluaisi nähdä sitä "akkaa" ollenkaan. (Tiivistettynä )

Ja en todellakaan ole kieltämässä häneltä yhteydenpitoa veljeensä, enkä myöskään tuon veljen vaimoon, mutta en voi millään hyväksyä veljen vaimon pelailua, sitä kuinka hän esittääolevansa niiiin viaton ja herttainen. Argh.

Siis ylläolevaan, että mietittiin siis sitä, että olivatkohan pyynnön kanssa niin tosissaan, kun silloin kun pyysivät, tilanne oli vähän sellainen.. Ei niin vakavasti otettava. Mutta mutta. :/
 
Mun mielestä outoa, jos jotenkin koet ton naisen uhkana. Ja niin selvästi koet.
Sun ei tarvii todellakaan oman miehesi huomiosta kilpailla miehes veljen vaimon kanssa.
Ja mun mielestä on erittäinkin luontevaa, että miehen veli tahtoi veljen lapsensa kummiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
josko vaan antaisit asian mennä omalla painollaan. Menee sitten syveen tai saveen, sinua ei kukaan saa syntipukiksi eikä pääse sanomaan, että miehesi on tossun alla.

Loppujen lopuksi en välitä ihmisten tai siis miehen suvun ilkeämielisestäkään juoruilusta, eli en kyllä osaa asian mennä omalla painollaan. :(

Eikös juuri silloin ole helppo olla välinpitämätön kun toisen mielipiteet eivät hetkauta yhtään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
Alkuperäinen kirjoittaja Hankey:
josko vaan antaisit asian mennä omalla painollaan. Menee sitten syveen tai saveen, sinua ei kukaan saa syntipukiksi eikä pääse sanomaan, että miehesi on tossun alla.

Loppujen lopuksi en välitä ihmisten tai siis miehen suvun ilkeämielisestäkään juoruilusta, eli en kyllä osaa asian mennä omalla painollaan. :(

Eikös juuri silloin ole helppo olla välinpitämätön kun toisen mielipiteet eivät hetkauta yhtään.

Siis totta kai ne hetkauttavat, sattuvat ja vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja minun suhteisiini miehen sukulaisten kanssa. Mutta siis se, että koska en voi estää heitä jauhamasta minusta kakkaa, se on vain kestettävä ja näin ollen en siitä välitä, elän elämääni vaikkakin surullisena. Mutta kun se ei lopu millään, niin minkäs teet.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Niinpä niin...:
Meillä samantapainen tilanne, paitsi siinä ei ollut mitään ihastumista/vihastumista. Mieheni sisko pyysi mieheni (siis veljensä) kummiksi, mutta mua ei. Mies suostui kun ei kehdannut kieltäytyä...

Meillä lapsen kummina on veljeni, koska lapsen kasteen aikoihin hän ei vielä ollut kihloissa tyttöystävänsä kanssa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Raivoissaan:
En ole mikään sairas hirviö, joka tarvitsis hoitoa, eli jos jollain on jotain tuon tyylistä sanottavaa, säästäkää aikaanne ja jättäkää viestinne laittamatta. En aio kiinnittää sellaisiin huomiota.

Eli miestäni pyydettiin kummiksi hänen veljensä ja tämän vaimon lapselle. Minulla on ollut jo vuosia kränää tuon naisen kanssa, sillä tämä yritti iskeä toistuvasti miestäni kun ei vielä ollut tuon miehen veljen kanssa. Ei lopettanut, vaikka puutuin asiaan, oli todella rasittava tapaus. Ollut aina ihastunut mieheeni, ja en voi olla ajattelematta, että otti veljen kun ei minun miestäni saanut. Olen kuitenkin yrittänyt tukea häntä paljon esim. raskaudessa ja olla muutenkin tekemisissä hänen kanssaan, tosin tapaamiset ovat yhtä tuskaa, kun nainen on minun silmissäni ahdistava teeskentelijä, voi kun näkisitte! :(

Minua ei siis pyydetty kummiksi, minkä ymmärrän, sillä enhän minä ole verisukulainen, enkä hyvä ystäväkään heille. Nyt raivostuttaa, että nainen tekee mitä tahansa saadakseen mieheni mukaan elämäänsä, tällä kertaa lapsen kautta! Tätä luultavasti on suunniteltu naisen puolelta jo kauan... Saanko mä aikuisenakin ihmisenä näyttää närkästyneen fiilikseni miehelle, jos kummipestin ottaa vastaan? Saanko mä loukkaantua ja tuntea pahaa oloa? Aivan kuin kilpailisimme tämän naisen kanssa minun mieheni huomiosta, ja nyt nainen tietysti veti pitemmän korren lapsen avulla, kummiksi pyytämällä. Mies ja veljensä eivät ole läheisiä, mutta toki ymmärrän, että veli on aina veli. Silti en voi hyväksyä tätä, vaikka miehellä on muutama omakin kummilapsi, eikä siinä itsessään ole todellakaan mitään vikaa!!

Miksi hän olisi halunnut sinut kummiksi jos vuosia jo ollut kränää. Tietenkin ottavat ihmiset jota haluavat tavata, lapsensa kummeja.
 

Yhteistyössä