Olen alkoholisti, saa kysyä mitä haluaa

Mun isä oli alkoholisti mutta silti ihana ja lämmin isä. turvattomuutta tuo juominen aiheutti jonkin verran, mutta isäni oli silti lämmin ja läsnäoleva isä. pelailtiin ja leikittiin paljon ja sain rakkautta, halauksia ja syliä. äitini sen sijaan ei juonut, mutta oli aina töissä, "kylmä" ja lyttäsi itsetuntoni. En ole katkera isälleni, en ole koskaan ollut. Äidilleni olen.

Äitisi oli ns. mahdollistaja, alkkiksella on aina sellainen, se joka kantaa vastuun ja joka päätyy itsetuhoon; on loukkaantunut, vihainen, pelokas, sekava ja ennenkaikkea katkera marttyyri.

juu, on ollut kaikkea noita ja myös väkivaltainen lopulta minua kohtaan. erosivat lopulta. silti lapsille isä oli aina hyvä ja lämmin.

Tyypillinen kuvio. Vaikka alkoholisti ei löisi, hän aiheuttaa hirveää tuskaa mahdollistajalle ja lähes poikkeuksetta homma menee niin, attä juova isi "lyö" äitiä (ei välttämättä kirjaimellisesti, vaan käyttää henkistä väkivaltaa) ja äiti taas vuorostaa lyö lapsia, joko sanoin tai teoin. Lopulta ne lapset menee ja potkasee kissaa...

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

 

Mun isä oli alkoholisti mutta silti ihana ja lämmin isä. turvattomuutta tuo juominen aiheutti jonkin verran, mutta isäni oli silti lämmin ja läsnäoleva isä. pelailtiin ja leikittiin paljon ja sain rakkautta, halauksia ja syliä. äitini sen sijaan ei juonut, mutta oli aina töissä, "kylmä" ja lyttäsi itsetuntoni. En ole katkera isälleni, en ole koskaan ollut. Äidilleni olen.

Äitisi oli ns. mahdollistaja, alkkiksella on aina sellainen, se joka kantaa vastuun ja joka päätyy itsetuhoon; on loukkaantunut, vihainen, pelokas, sekava ja ennenkaikkea katkera marttyyri.

juu, on ollut kaikkea noita ja myös väkivaltainen lopulta minua kohtaan. erosivat lopulta. silti lapsille isä oli aina hyvä ja lämmin.

Tyypillinen kuvio. Vaikka alkoholisti ei löisi, hän aiheuttaa hirveää tuskaa mahdollistajalle ja lähes poikkeuksetta homma menee niin, attä juova isi "lyö" äitiä (ei välttämättä kirjaimellisesti, vaan käyttää henkistä väkivaltaa) ja äiti taas vuorostaa lyö lapsia, joko sanoin tai teoin. Lopulta ne lapset menee ja potkasee kissaa...

juu, oli outoa kun jossain vaiheessa äitini tuntui suorastaan vihaavan minua. ja sähisi että näytän isältäni, "olet tullut isäsi hulluun paskaan sukuun" jne... siis kun oli vielä lapsi. samoin äiti harrasti lyttäämistä "susta ei ikinä tule mitään" jne.... toisaalta äitini on kertonut, että isäni myös lyttäsi äitiä, ei kylläkään lasten kuullen. mutta sätti virheistä, kielsi ostamasta mitään kotiin jne...

 

En millään pahalla, mut se voi olla, et miehes sairastuu sit vuorostaan, jos ja kun sinä parannut..

No toivotaan ja uskotaan, ettei niin käy

Alkoholistin läheisenä mun on pakko sanoa, että valitettavasti olet väärässä. Molemmat olette sairaita jo; tunne-elämältään terve ihminen ei ikinä eikä missään olosuhteissa jää alkoholistin mahdollsitajaksi.

No alkoholistin läheisenä voin sanoa sen, että joissakin tapauksissa toimii se, kun jaksaa uskoa toisen tulevaan raittiuteen, vaikka hetkeksi antaakin toiselle periksi
Mieheni on kyllä tunne-elämältään täysin terve :xmas:

17 vuotta juovan alkoholistin läheisenä eläneenäolen niin varma asiastani, että tiedän sinun olevan väärässä. Läheinen kieltää sen perheen tilan ihan yhtä tukevasti kuin alkoholistikin ja voi mennä kuukausia, jopa vuosia (minulla meni tasan vuosi) että suostuu näkemään tilansa ja sairautensa. jotkut eivät myönnä sitä koskaan, vain ympäristö näkee sen katkeruuden ja pisteliäisyyden, jolla ihminen peittää pahaa oloaan.
Kato kun se elämä ei muuta olekaan kun sitä hetkeksi periksi antamista ja ees taas soutamista ja huopaamistaa, viinaa-nöyrä-viinaa-nöyrä-viinaa-nöyrä kierteellä mennään lujaa alapäin. Nöyrä vaiheessa aina hyvitellään ja ostetaan se lupa seuraavaan ryyppyyn, kun se läheinen taas alkaa luottamaan ja uskoo, antaa periksi ja toivoo...

 

Mun isä oli alkoholisti mutta silti ihana ja lämmin isä. turvattomuutta tuo juominen aiheutti jonkin verran, mutta isäni oli silti lämmin ja läsnäoleva isä. pelailtiin ja leikittiin paljon ja sain rakkautta, halauksia ja syliä. äitini sen sijaan ei juonut, mutta oli aina töissä, "kylmä" ja lyttäsi itsetuntoni. En ole katkera isälleni, en ole koskaan ollut. Äidilleni olen.

Äitisi oli ns. mahdollistaja, alkkiksella on aina sellainen, se joka kantaa vastuun ja joka päätyy itsetuhoon; on loukkaantunut, vihainen, pelokas, sekava ja ennenkaikkea katkera marttyyri.

juu, on ollut kaikkea noita ja myös väkivaltainen lopulta minua kohtaan. erosivat lopulta. silti lapsille isä oli aina hyvä ja lämmin.

Tyypillinen kuvio. Vaikka alkoholisti ei löisi, hän aiheuttaa hirveää tuskaa mahdollistajalle ja lähes poikkeuksetta homma menee niin, attä juova isi "lyö" äitiä (ei välttämättä kirjaimellisesti, vaan käyttää henkistä väkivaltaa) ja äiti taas vuorostaa lyö lapsia, joko sanoin tai teoin. Lopulta ne lapset menee ja potkasee kissaa...

no meillähän toi kuvio oli just tämä mitä Lisa Marie kirjoitti, tosin kissaa en potkinu, mut isän alkoholismi ja vastuuttomuus teki mun äidistäni sairaan, kun mitään turvaverkkoja ei ollut, ja minä sitten nuorimpana (puolustuskyvyttömimpänä) sain oikein kunnolla "äidin kädestä" pelkkä olemassa olo jo riitti, ei tarvinnut sanoakaan mitään

 

Siis miä alan tissutelee aina iltaisin, jolloin ei oikeastaan tartte tehä mitään
Katon telkkaa miehen kaa, käyn netissä, lueskelen jne
Siitä se ikävä kyllä lähtee, että tarvitsee sen pari.. :/

Tuossa aiemmin sanoit, että olet 3-4 iltaa viikossa juomatta, miten se sitten onnistuu?

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

No ei kyllä toimi. Mies söi totakin joskus. Se vaan tekee kiukkuiseksi, kun juominen vituttaa alusta asti, mielihyvää ei tule edes siitä ekasta ryypystä. Alkoholisti ei saa juomisestaan mielihyvää, se juo koska sen on pakko juoda ja se pakko ei poistu sillä, että asia tehdään vielä vähän epämilyttävämmäksi.

 

17 vuotta juovan alkoholistin läheisenä eläneenäolen niin varma asiastani, että tiedän sinun olevan väärässä. Läheinen kieltää sen perheen tilan ihan yhtä tukevasti kuin alkoholistikin ja voi mennä kuukausia, jopa vuosia (minulla meni tasan vuosi) että suostuu näkemään tilansa ja sairautensa. jotkut eivät myönnä sitä koskaan, vain ympäristö näkee sen katkeruuden ja pisteliäisyyden, jolla ihminen peittää pahaa oloaan.
Kato kun se elämä ei muuta olekaan kun sitä hetkeksi periksi antamista ja ees taas soutamista ja huopaamistaa, viinaa-nöyrä-viinaa-nöyrä-viinaa-nöyrä kierteellä mennään lujaa alapäin. Nöyrä vaiheessa aina hyvitellään ja ostetaan se lupa seuraavaan ryyppyyn, kun se läheinen taas alkaa luottamaan ja uskoo, antaa periksi ja toivoo...

No tuossa tapauksessa pitää soittaa parille sukulaiselle.. Heilläkun on tullut raitistuminen miehen tuen ja luottamisen kautta (toinen on ollut n.7 vuotta juomatta, toinen kohta 10)
Että tätäkin sattuu

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

No, jo on ihme, jos kerran käyt terapiassakin. Oletko kertonut lääkärille, että käytät liikaa alkoholia ja haluaisit eroon riippuvuudesta?

Suosittelen tuota. Olen itsekin parhaillaan toisella kuurillani. :ashamed:

 

Siis miä alan tissutelee aina iltaisin, jolloin ei oikeastaan tartte tehä mitään
Katon telkkaa miehen kaa, käyn netissä, lueskelen jne
Siitä se ikävä kyllä lähtee, että tarvitsee sen pari.. :/

Tuossa aiemmin sanoit, että olet 3-4 iltaa viikossa juomatta, miten se sitten onnistuu?

No ennen tuli vedettyä kaikki illat... Parempaan suuntaan siis koko ajan menossa
Ne tavallaan onnistuu helposti, ehkä rauhoittavaa naamaan, mutta muuten sujuuvat hyvin

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

No, jo on ihme, jos kerran käyt terapiassakin. Oletko kertonut lääkärille, että käytät liikaa alkoholia ja haluaisit eroon riippuvuudesta?

Suosittelen tuota. Olen itsekin parhaillaan toisella kuurillani. :ashamed:

Juu, kaikki viralliset tahot miun ympärillä tietää, että juon ja paljon
Kai ne sitten kiinnittää vaan enemmän huomiota näihin miun mielenterveysjuttuihin
Kerro ihmeessä, millainen lääke se on??

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

No ei kyllä toimi. Mies söi totakin joskus. Se vaan tekee kiukkuiseksi, kun juominen vituttaa alusta asti, mielihyvää ei tule edes siitä ekasta ryypystä. Alkoholisti ei saa juomisestaan mielihyvää, se juo koska sen on pakko juoda ja se pakko ei poistu sillä, että asia tehdään vielä vähän epämilyttävämmäksi.

ok - ehkä tämä on sitten hyvä siinä lievemmässä riippuvuusvaiheessa. Syvää alkoholismia - sitä että on pakko juoda - tuskin pystyy mikään lääke poistamaan.

 

17 vuotta juovan alkoholistin läheisenä eläneenäolen niin varma asiastani, että tiedän sinun olevan väärässä. Läheinen kieltää sen perheen tilan ihan yhtä tukevasti kuin alkoholistikin ja voi mennä kuukausia, jopa vuosia (minulla meni tasan vuosi) että suostuu näkemään tilansa ja sairautensa. jotkut eivät myönnä sitä koskaan, vain ympäristö näkee sen katkeruuden ja pisteliäisyyden, jolla ihminen peittää pahaa oloaan.
Kato kun se elämä ei muuta olekaan kun sitä hetkeksi periksi antamista ja ees taas soutamista ja huopaamistaa, viinaa-nöyrä-viinaa-nöyrä-viinaa-nöyrä kierteellä mennään lujaa alapäin. Nöyrä vaiheessa aina hyvitellään ja ostetaan se lupa seuraavaan ryyppyyn, kun se läheinen taas alkaa luottamaan ja uskoo, antaa periksi ja toivoo...

No tuossa tapauksessa pitää soittaa parille sukulaiselle.. Heilläkun on tullut raitistuminen miehen tuen ja luottamisen kautta (toinen on ollut n.7 vuotta juomatta, toinen kohta 10)
Että tätäkin sattuu

Jaa, että ihan vaan yhtenä päivänä juova alkoholisti päätti, että nyt tuo on tukenut minua niin hyvin, että minäpä en enää juo?? Ei hoitoja, ei AA:ta, ei mitään muuta un toteamus, että perhe on tukenu niin hyvin, että minäpä raitistun?
Todella suosittelen soittoa ja sen kysymistä, miten asia oikeasti on.
Noin se meilläkin ulopäin on, mutta tostuus on, että miehen juominen loppui, koska mä sekosin ihan oieasti, vaihtoehdot oli mies hoitoon tai minä psykiatriselle osastolle.

 

sä syöt mielialalääkkeitä ja viinaa sekaisin?
en osaa oikein sit muuhun sanoo, ku et masennus lähtee pois vain kun sen aika on. itellä oli se raskaudenjälkeinen paska... nyt sen jälkeenkin on ollu yksi paha vuosi sitten, mut se on jo takanapäin

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

No ei kyllä toimi. Mies söi totakin joskus. Se vaan tekee kiukkuiseksi, kun juominen vituttaa alusta asti, mielihyvää ei tule edes siitä ekasta ryypystä. Alkoholisti ei saa juomisestaan mielihyvää, se juo koska sen on pakko juoda ja se pakko ei poistu sillä, että asia tehdään vielä vähän epämilyttävämmäksi.

Mutta ehkäpä tämäkin lääke on sellainen, että toisilla toimii ja toisilla ei

 

En jaksanut lukea koko ketjua, joten en tiedä onko jo kysytty: oletko kokeillut Naltrexone (entinen Revia) lääkettä? Se nappaa kiinni samoihin mielihyväkeskuksiin kuin alkoholi, jolloin alkoholin nauttiminen ei tuo hyvänolontunnetta - nousuhumalaa -jolloin ei siis ole mitään järkeä juoda. Kyllä se ilmeisesti myös vähentää alkoholinhimoa.

Ei ole mulle tuollasta lääkettä koskaan tarjottu

No ei kyllä toimi. Mies söi totakin joskus. Se vaan tekee kiukkuiseksi, kun juominen vituttaa alusta asti, mielihyvää ei tule edes siitä ekasta ryypystä. Alkoholisti ei saa juomisestaan mielihyvää, se juo koska sen on pakko juoda ja se pakko ei poistu sillä, että asia tehdään vielä vähän epämilyttävämmäksi.

ok - ehkä tämä on sitten hyvä siinä lievemmässä riippuvuusvaiheessa. Syvää alkoholismia - sitä että on pakko juoda - tuskin pystyy mikään lääke poistamaan.

Alkohoöismi ei koskaan parane lääkkeellä, vaan ainoastaan todellisuusterapialla. Lääkket auttaa niitä suurkuluttajia, jotka "uskovat" olevansa alkoholisteja.

 

eikö ole hullua vetää mielenterveys ongelmiin tarkoitettuja lääkkeitä alkoholin kanssa? eräs tuttava sekosi juuri näiden yhdistelmien ansiosta.. ei ole terveellisiä yhdistelmiä..

 

Jaa, että ihan vaan yhtenä päivänä juova alkoholisti päätti, että nyt tuo on tukenut minua niin hyvin, että minäpä en enää juo?? Ei hoitoja, ei AA:ta, ei mitään muuta un toteamus, että perhe on tukenu niin hyvin, että minäpä raitistun?
Todella suosittelen soittoa ja sen kysymistä, miten asia oikeasti on.
Noin se meilläkin ulopäin on, mutta tostuus on, että miehen juominen loppui, koska mä sekosin ihan oieasti, vaihtoehdot oli mies hoitoon tai minä psykiatriselle osastolle.

No ei todellakaan yhtenä päivänä. Alkoholismista pääsee irti ilman hoitoja ja aa:takin
Pitkä oli kummallakin tie alkoholismin kanssa.. Sitten vaan alkoi voittamaan se asia, että on vaimo/mies, lapsi/lapsia ja siitä alkoi asiat rauhoittumaan
Ja paljon oon heidän kanssa jutellut asiasta
Teillä on käynyt paljon huonommin

 

sä syöt mielialalääkkeitä ja viinaa sekaisin?
en osaa oikein sit muuhun sanoo, ku et masennus lähtee pois vain kun sen aika on. itellä oli se raskaudenjälkeinen paska... nyt sen jälkeenkin on ollu yksi paha vuosi sitten, mut se on jo takanapäin

Juu, mielialalääkkeitä, mielialaa tasottavia jne
Mutta lekuri tietää miun ongelman alkon kanssa, joten kai se osaa oikeat lääkkett määrätä..?

 

Jaa, että ihan vaan yhtenä päivänä juova alkoholisti päätti, että nyt tuo on tukenut minua niin hyvin, että minäpä en enää juo?? Ei hoitoja, ei AA:ta, ei mitään muuta un toteamus, että perhe on tukenu niin hyvin, että minäpä raitistun?
Todella suosittelen soittoa ja sen kysymistä, miten asia oikeasti on.
Noin se meilläkin ulopäin on, mutta tostuus on, että miehen juominen loppui, koska mä sekosin ihan oieasti, vaihtoehdot oli mies hoitoon tai minä psykiatriselle osastolle.

No ei todellakaan yhtenä päivänä. Alkoholismista pääsee irti ilman hoitoja ja aa:takin
Pitkä oli kummallakin tie alkoholismin kanssa.. Sitten vaan alkoi voittamaan se asia, että on vaimo/mies, lapsi/lapsia ja siitä alkoi asiat rauhoittumaan
Ja paljon oon heidän kanssa jutellut asiasta
Teillä on käynyt paljon huonommin

Alkoholismia ei mitata juodun viinan määrällä. Suurkuluttaja ja alkoholisti on eri asia. Suurkuluttaja juo, koska se nyt vaan on kivaa, ehkä kuuluu elämäntapaan tms. Suiis jossain elämänvaiheessa (itekkin olen ollu sellainen). Alkoholisti tarvii AINA hoidon. Suurkuluttaja lopettaa kun tulee elämänvaiheeseen, johon viina ei enää sovi.

 

Kyllä minä ainakin tajusin lapsena isäni juomisen jo ennen kuin korkki narahti auki. Sen tiesi jo siitä maireasta hymystä, jonka alkossa käynti oli saanut naamalle.
Vaikka isä ei ollut väkivaltainen tms, niin silti se juominen ahdisti. Aina jankutti nimenomaan sitä, kuinka moni muu saattaa hakata perhettään kännissä vaan hän ei. Ihan kuin se juominen olisi ollut sitä kautta sallitumpaa.
Entä jos olet lapsesi kanssa kahdestaan, sinä humalassa, ja lapsesi saa sairauskohtauksen etkä sinä humalaltasi huomaa sitä? (siis toivon ettei näin käy!) Voisitko ikinä antaa sitä itsellesi anteeksi?
Vaikka kuinka selittäisit itsellesi ja vaikka mikä virkamiestaho tahansa olisi todistellut, että lapsellasi on hyvät oltavat niin joskus se totuus tulee silmille. Ota nyt järki käteen!!!

 

eikö ole hullua vetää mielenterveys ongelmiin tarkoitettuja lääkkeitä alkoholin kanssa? eräs tuttava sekosi juuri näiden yhdistelmien ansiosta.. ei ole terveellisiä yhdistelmiä..

No, kuten fjongalle just vastasin:
Miun lekuri tietää miun alko ongelman ja määrää ne lääkkeet, mitä syön

 

Lääkkeet ei auta alkoholistia, ovat vaan kännissä niin ettei henki haise. Sama kemiallinen riippuvuus syntyy myös niihin ( kaikki keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet). Alkoholismiin auttaa vain oma päätös ottaa vastuu toipumisestaan ja rehellinen peiliinkatsominen. Täytyy kyetä katsomaan omaa sairasta persoonaansa ja todeta miten itsekäs paska on ja miten paljon aiheuttaa läheisileen pahaa ( ja itselleen). Kun on tämän pohjansa löytänyt ja siitä lähtee kipuamaan ylös vertaistuen (lue raittiit ja toipuvat alkoholistit) avulla, oppii pikkuhiljaa ymmärtämään sairauttaan ja antamaan itselleen anteeksi. Tämän tien ymmärtää vain raitistunut alkoholisti ja siinä ei auta päähän taputtelut ja pyrkimykset kohtuukäyttöön. Rehellinen itsetutkiskelu on aino tie vapauttavaan raittiuteen joka on paljon muutakin kuin vain olla juomatta.

 

sä syöt mielialalääkkeitä ja viinaa sekaisin?
en osaa oikein sit muuhun sanoo, ku et masennus lähtee pois vain kun sen aika on. itellä oli se raskaudenjälkeinen paska... nyt sen jälkeenkin on ollu yksi paha vuosi sitten, mut se on jo takanapäin

Juu, mielialalääkkeitä, mielialaa tasottavia jne
Mutta lekuri tietää miun ongelman alkon kanssa, joten kai se osaa oikeat lääkkett määrätä..?

niin, luulisin.
mä vaan oon käsityksessä ettei kolmiolääkkeiden kans kannata oikein läträtä viinalla...