Olen alkoholisti, saa kysyä mitä haluaa

-
menneisyyden haamuja ei kukaan voi loputtomiin syyttää.. itseään on otettava niskasta kiinni, oli se vaikeaa tai ei..

et selvästi vain halua toipua.. odotat vaan että tilanne muuttuisi sormia napsauttamalla itsestään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tähtitanner:
Mulle tuli semmonen fiilis, että...
ENSIN sun pitäis just saada paniikkihäiriöön yms.pään sisäisiin ongelmiin apua,
ehkä oikeanlainen lääkitys,
jolla se paha olo helpottais,
ja sitte sitä kautta voisit alkaa vähentämään pulloon tarttumista.

Eikö todellakaan löydy oikeanlaista lääkettä, ootko muistanu "hakea" niitä tarpeeksi usein?

Jos pään sisällä asiat järjestyis,
ois helpompi alkaa ottaa kontaktia siihen juomiseenkin.

Ja mulla ainaki jäi näistä sun vastauksista semmonen fiilis,
että oot tavallaan jo luovuttanu.
Älä luovuta kokonaan, miehes ja LAPSESI takia!!!

Ja... Voi että, mulla tulee alkoholisteista puhuttaessa aina mieleen ne muutamat alkoholistit,
jotka on siis... täysin juoneet päänsä ja älynsä pilalle,
niillä on siis vain kulahtanut ulkokuori ja tyhmät puheet...
Haluatko itse olla sellainen... kohta???

Mutta kovasti voimia sulle ja miehelleskin,
ei silläkään ole helppoa!!!
Joo, käyn psykiatrian ylilääkärin luona sekä terapiassa. Paniikkihäiriöön ja masennukseen oon viimeset 15 vuotta syönyt lääkkeitä. Välillä pärjännyt jopa ilmankin
Nyt vaan lääkärikin jo sanoi, että alkaa lääkevaihtoehdot loppumaan, kun oon syönyt kohta kaikkea

En miä vielä oo luovuttanut, kyl miä vielä jaksan. Just sain kaverilta numeron uudelle psykiatrille ja joku päivä soitan vielä sinne

Miun alkoholismia ei missään pidetä kamalan vakavana, kun se nyt liittyy tuohon persoonallisuushäiriöön ja se pitäs saada kuriin
 
no
Jatkuva alkoholinkäyttöhän AIHEUTTAA ja PHENTAA psyykkisiä ongelmia -varsinkin jos niitä jo on valmiina. Ehkä samperi, susta tuntuu että alkoholi helpottaa mutta itse asiassahan sun masennus vain syvenee ja jatkuu ja smaoin muutkin psyykkiset oireet juuri alkoholin TAKIA.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -:
menneisyyden haamuja ei kukaan voi loputtomiin syyttää.. itseään on otettava niskasta kiinni, oli se vaikeaa tai ei..

et selvästi vain halua toipua.. odotat vaan että tilanne muuttuisi sormia napsauttamalla itsestään.
Miä oon kyllä kaikkeni kokeillut, mitä vaan on tarjottu
Menneisyys pitäisi selvittää, se, miks miun käytösmallina on juominen ja paniikki tietyissä tilanteissa.
Joku palapelin pala puuttuu yhä ja jaksan uskoa, että kunhan se löytyy, ymmärrän enemmän itekkin
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Jatkuva alkoholinkäyttöhän AIHEUTTAA ja PHENTAA psyykkisiä ongelmia -varsinkin jos niitä jo on valmiina. Ehkä samperi, susta tuntuu että alkoholi helpottaa mutta itse asiassahan sun masennus vain syvenee ja jatkuu ja smaoin muutkin psyykkiset oireet juuri alkoholin TAKIA.
Siinähän se loputon noidankehä onkin, että kumpi oli ensin ja kumpi kumpaan vaikuttaa
 
.
yksinkertaisesti olet juomatta vaikka olis kuinka vaikeeta alkuun.. ihmisen on vaan osattava pitää himot kurissa. tupakoinnin voi lopettaa jos vain HALUAA, syömishäiriöinen voi oppia syömään oikein jos vaan HALUAA! vaikeaa se tottakai tulee olemaan mut silti omasta päätöksestä vaan kiinni..
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
yksinkertaisesti olet juomatta vaikka olis kuinka vaikeeta alkuun.. ihmisen on vaan osattava pitää himot kurissa. tupakoinnin voi lopettaa jos vain HALUAA, syömishäiriöinen voi oppia syömään oikein jos vaan HALUAA! vaikeaa se tottakai tulee olemaan mut silti omasta päätöksestä vaan kiinni..
Muttakun ei vielä halua tarpeeksi..
 
Tähtitanner
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
[

Joo, käyn psykiatrian ylilääkärin luona sekä terapiassa. Paniikkihäiriöön ja masennukseen oon viimeset 15 vuotta syönyt lääkkeitä. Välillä pärjännyt jopa ilmankin
Nyt vaan lääkärikin jo sanoi, että alkaa lääkevaihtoehdot loppumaan, kun oon syönyt kohta kaikkea

En miä vielä oo luovuttanut, kyl miä vielä jaksan. Just sain kaverilta numeron uudelle psykiatrille ja joku päivä soitan vielä sinne

Miun alkoholismia ei missään pidetä kamalan vakavana, kun se nyt liittyy tuohon persoonallisuushäiriöön ja se pitäs saada kuriin

Meniköhän lainaus oikein...

Muttä tosi jännä ettei muka löydy hyvää lääkettä!
Luin joskus Kotilääkäristä naisesta,
jolla muistaakseni oli sama kuin sulla ja oli löytäny avun,
en muista mistä mutta etimpä sen lehden joskus...

Mukava kuulla ettet ole vielä luovuttanut kokonaan!!
Voimia!
 
onko sulla paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässä kuin alkoholi?
harrastatko mitään yksin tai yhdessä miehen kanssa?
käytkö töissä/opiskeletko?
Miten ihmeessä jaksat krapuloita?
Teetkö kännissä tyhmyyksiä/joudutko ongelmallisiin tilanteisiin, vaikuttaako juominen huonosti rahatilanteesseenne?
Onko juominen vaikuttanut fyysiseen/psyykkiseen terveydentilanteeseesi?
Onko vanhempasi olleet alkoholisteja?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Tähtitanner:
Alkuperäinen kirjoittaja samperi:
[

Joo, käyn psykiatrian ylilääkärin luona sekä terapiassa. Paniikkihäiriöön ja masennukseen oon viimeset 15 vuotta syönyt lääkkeitä. Välillä pärjännyt jopa ilmankin
Nyt vaan lääkärikin jo sanoi, että alkaa lääkevaihtoehdot loppumaan, kun oon syönyt kohta kaikkea

En miä vielä oo luovuttanut, kyl miä vielä jaksan. Just sain kaverilta numeron uudelle psykiatrille ja joku päivä soitan vielä sinne

Miun alkoholismia ei missään pidetä kamalan vakavana, kun se nyt liittyy tuohon persoonallisuushäiriöön ja se pitäs saada kuriin

Meniköhän lainaus oikein...

Muttä tosi jännä ettei muka löydy hyvää lääkettä!
Luin joskus Kotilääkäristä naisesta,
jolla muistaakseni oli sama kuin sulla ja oli löytäny avun,
en muista mistä mutta etimpä sen lehden joskus...

Mukava kuulla ettet ole vielä luovuttanut kokonaan!!
Voimia!
no arvaa vaan, tuliko itku, kun viimeks tulin lääkärin luota.. Mulla lääke yleensä toimii maksimissaan vuoden, sitten menee vaihtoon...
 
..
Miksi sitten väität haluavasi lapselle hyvän elämän jos ei silti ole halua tarpeeksi?

ärsyttää tää maailman epäoikeudenmukaisuus.. kunnon ihmisiä kuolee onnettomuuksissa ja sit huonot äidit saa rellestää miten haluaa ja pilata lasten elämää..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nette:
onko sulla paljon muita mielenkiinnon kohteita elämässä kuin alkoholi?
harrastatko mitään yksin tai yhdessä miehen kanssa?
käytkö töissä/opiskeletko?
Miten ihmeessä jaksat krapuloita?
Teetkö kännissä tyhmyyksiä/joudutko ongelmallisiin tilanteisiin, vaikuttaako juominen huonosti rahatilanteesseenne?
Onko juominen vaikuttanut fyysiseen/psyykkiseen terveydentilanteeseesi?
Onko vanhempasi olleet alkoholisteja?
Ei oikeastaan muita. Tanavan kanssa touhuan ja luen paljon.
Harrastuksia ei ole, eikä töitä. Työnhakijaksi juuri jäin, mutta eiköhän sieltä joku sairasloma napsahda
Mullekun ei tuu krapulaa, sehän se yks ongelma onkin..
Kännissä osaan käyttäytyä, en hanki ongelmia
Vaikea sanoa, mihin tää juominen vaikuttaa
Kumpikin vanhemmistani oli alkoholisteja
 
Alkuperäinen kirjoittaja ..:
Miksi sitten väität haluavasi lapselle hyvän elämän jos ei silti ole halua tarpeeksi?

ärsyttää tää maailman epäoikeudenmukaisuus.. kunnon ihmisiä kuolee onnettomuuksissa ja sit huonot äidit saa rellestää miten haluaa ja pilata lasten elämää..
Miä en rinnasta miun juomista suoraan lapsen elämään
 
alkkis...
Alkoholi on kyllä vähän huono tapa hoitaa ahdistusta ja masennusta. Alkoholi kun vaan lisää sitä. Se on itseään ruokkiva kierre. Otetaan pari kaljaa kun ahdistaa, sitten helpottaa hetkeksi ja kun alko on poistunut elimistöstä ahdistus palaa ja taas pitää ottaa. Yleensä alkoholin määrä myös ajan kanssa lisääntyy, koska ahdistuskin lisääntyy ja täytyy juoda enemmän saadakseen sen helpotuksen.
Itselläni oli alkoholisti isä, joka ei myöskää örveltänyt. Minä rupesin oireilemaan vasta 16v kun vanhempani erosivat ja muutin äidin kanssa pois isän luota. Ahdistuin ja masennuin ja niitä lapsuuden asioita käyn läpi vieläkin ja ikää minulla nyt 30v. Minulla asioista oireileminen siis alkoi vasta sitten, kun olin saanut etäisyyttä asiaan, enkä enää elänyt siinä tilanteessa.
Toivottavasti saat elämäsi järjestykseen ja pystyt lopettamaan juomisen.
 
vieras
Oletko koskaan saanut elämässä hyvänolontunnetta muusta kuin lapsesta, miehestä ja alkoholista?

Oletko koskaan tuntenut hyvää oloa jostakin työstä, harrastuksesta, taidosta tai suorituksesta? Mitä jos lähtisit opiskelemaan jotakin sinulle mielenkiintoista alaa?

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Oletko koskaan saanut elämässä hyvänolontunnetta muusta kuin lapsesta, miehestä ja alkoholista?

Oletko koskaan tuntenut hyvää oloa jostakin työstä, harrastuksesta, taidosta tai suorituksesta? Mitä jos lähtisit opiskelemaan jotakin sinulle mielenkiintoista alaa?
Seksistä :whistle:

Lukemisesta, koulunkäynnistä, pienistä yksinkertaisista asioista

Paniikkihäiriö estää tuon opiskelun. Sehän minua vaivaakin. Yläasteen pääsin hikiseen läpi, iltalukio jäi kesken
 
Alkuperäinen kirjoittaja Nette:
ja mistähän voi johtua, että myönnät kuitenkin olevasi alkoholisti? (alkoholistit harvoin myöntävät alkoholismiaan). Haliatko "parantua", vähentää juomista paljon tai lopettaa kokonaan?
Siitähän se tervehtyminen lähtee, kun myöntää
Tällä hetkellä mulle riittäs se, kun pystys edes vähentämään.
 
Sun alkoholismi on varmaan pitkälti kiinni paniikkihäiriöstä ja masennuksesta. Ne pitäis saada hoidetuksi. Itsekin tiedät varmasti, että alkoholi vain pahentaa niitä. Sinuna menisin hoitolaitokseen, jossa saisit asiantuntevaa apua. Tsemppiä sulle! Hyvä asia on, että sulla on mies ja lapsi joiden vuoksi taistella.
 
niin
tekosyytä.
alkoholisti keksii syyn juoda jos se niin haluaa.
tätini oli alkoholisti tai kai se luokitellaan sellaiseksi vieläkin papeissa vaikka 3 vuotta ollut tippaakaan ottamatta.
kuitenkin joi 10 vuotta.pienenä alkkis isä käyttänyt hyväksi,alkkis äiti hakannut juovuspäissään ja haukkunut(lapsen vika hänen mielestä jos isä koskee ja "rakastaa" enemmän)silti otti itteensä niskasta kiinni ja saa tänä vuonna perheen lisäystä.
Tuskin sun elämäs sen pahempaa on voinut olla kun mun tädin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rokkimakkara:
Sun alkoholismi on varmaan pitkälti kiinni paniikkihäiriöstä ja masennuksesta. Ne pitäis saada hoidetuksi. Itsekin tiedät varmasti, että alkoholi vain pahentaa niitä. Sinuna menisin hoitolaitokseen, jossa saisit asiantuntevaa apua. Tsemppiä sulle! Hyvä asia on, että sulla on mies ja lapsi joiden vuoksi taistella.
Niin varmasti on, ja siitä persoonallisuushäikästä-joka aiheuttaa alkoholismia
Miä oon "hoitolaitoksessa" 4 kertaa ollut, ja en niistä kovin suurta apua oo saanut
Viimeks vuosi sitten olin itsariyrityksen jälkeen vajaa kaks viikkoa katkolla
 
ä
miten voit olla noin hemmetin tyhmä? anteeksi suora ilmaus mut tosissaan.. et rinnasta juomista lapsen elämään? tottahemmetissä se vaikuttaa!!!

harmi kun et jäänyt lapsettomaksi.. tuollaisten sietäisi eikä niiden, jotka olisivat hyviä vanhempia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja niin:
tekosyytä.
alkoholisti keksii syyn juoda jos se niin haluaa.
tätini oli alkoholisti tai kai se luokitellaan sellaiseksi vieläkin papeissa vaikka 3 vuotta ollut tippaakaan ottamatta.
kuitenkin joi 10 vuotta.pienenä alkkis isä käyttänyt hyväksi,alkkis äiti hakannut juovuspäissään ja haukkunut(lapsen vika hänen mielestä jos isä koskee ja "rakastaa" enemmän)silti otti itteensä niskasta kiinni ja saa tänä vuonna perheen lisäystä.
Tuskin sun elämäs sen pahempaa on voinut olla kun mun tädin.
Niinhän sitä sanotaan, että alkoholisti ei koskaan parane..
Meillä oli jatkuvaa tappelua, hirttosilmukoita, uhkailuja yms.. En tiedä onko ollut helpompaa, mutta erillaista

Samoin teki miun alkoholisti isosisko, otti itteään niskasta kiinni kun sai lapsen. Välillä vieläkin ratkeaa, mutta onneksi harvoin
 
Alkuperäinen kirjoittaja ä:
miten voit olla noin hemmetin tyhmä? anteeksi suora ilmaus mut tosissaan.. et rinnasta juomista lapsen elämään? tottahemmetissä se vaikuttaa!!!

harmi kun et jäänyt lapsettomaksi.. tuollaisten sietäisi eikä niiden, jotka olisivat hyviä vanhempia!
No, miä taas oon onnellinen, että mulla on lapsi :xmas:
 

Yhteistyössä