Nöyryyttävä lutka?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Elli-x
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tällainen irtonainen kommentti pisti silmään: "Yksi työpaikkamme siivooja on käynyt kerran ihan uteliaisuuttaan oikeustieteen pääsykokeissa ja päässyt kerralla sisälle. Valitettavasti ei ollut vaan mahdollista lähteä sillä hetkellä opiskelemaan."

Kovin välkky ei kuitenkaan ole ollut tuo siivojanne, koska kerran saatua opiskeluoikeutta korkeakouluun/yliopistoon voi siirtää tai opiskella vaan hiukan opintoviikkoja siinä sivussa siivotessa.

Joten tähän juttuun en usko!
 
Aloin miettimään tätä aloitusta tarkemmin. Tuntuuko sinusta, ap., että sinulla olisi jonkinlainen tarve "kiristää" nykyinen miehesi etenemään suhteessanne? Muuten en tätä käytöstäsi ymmärrä, vaikka kuinka yritän. Jos on onnellinen onnellisessa suhteessa, joka tyydyttää tarpeet jota kuinkin (kaikkia tarpeitammehan ei kukaan tule koskaan tyydyttämään ja, jos tätä ei tiedä ja tunnusta, ei voi elää suhteessa kenenkään kanssa), ei tee tuollaisia temppuja. Yksinkertaisesti siihen ei ole tarvetta.
 
"Pääasia on, että joku tykkää, kun ei itse tykkää itsestään tarpeeksi. "

Nainen haluaa olla miehelleen haluttava. Mutta vielä tärkeämpää on olla itse
itselleen haluttava.

Kesäaikaan naisten itsetunto on lujilla. Mutta kohta on taas toppatakkikelit ja tämä viestiketju on kaukana ruudun alapuolella.
 
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:
Aloin miettimään tätä aloitusta tarkemmin. Tuntuuko sinusta, ap., että sinulla olisi jonkinlainen tarve "kiristää" nykyinen miehesi etenemään suhteessanne? Muuten en tätä käytöstäsi ymmärrä, vaikka kuinka yritän.

En ymmärrä tuota ajatusta ollenkaan. Selittäisitkö?

Sinänsä suhde on ollut aika myrskyisä ja meillä on ollut ylä- ja alamäkiä. Parin kuukauden alamäki tässä oli kyllä takana ja mies oli etäinen ja viileä, mutta nyt on mennyt tosi kivasti ellei tätä olisi tapahtunut.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:
Aloin miettimään tätä aloitusta tarkemmin. Tuntuuko sinusta, ap., että sinulla olisi jonkinlainen tarve "kiristää" nykyinen miehesi etenemään suhteessanne? Muuten en tätä käytöstäsi ymmärrä, vaikka kuinka yritän.

En ymmärrä tuota ajatusta ollenkaan. Selittäisitkö?

Sinänsä suhde on ollut aika myrskyisä ja meillä on ollut ylä- ja alamäkiä. Parin kuukauden alamäki tässä oli kyllä takana ja mies oli etäinen ja viileä, mutta nyt on mennyt tosi kivasti ellei tätä olisi tapahtunut.

Tuntuuko sinusta, että olisit ikään kuin "altavastaajana"? Määrittelettekö yhdessä suhteenne etenemissuunnan ja -tahdin vai tekeekö miehesi sen? Haluatko jotain enemmän, mitä nyt saat? Haluatko sinä edetä suhteessanne? Perustaa yhteistä kotia, mennä kihloihin.....?

 
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:
Tuntuuko sinusta, että olisit ikään kuin "altavastaajana"? Määrittelettekö yhdessä suhteenne etenemissuunnan ja -tahdin vai tekeekö miehesi sen? Haluatko jotain enemmän, mitä nyt saat? Haluatko sinä edetä suhteessanne? Perustaa yhteistä kotia, mennä kihloihin.....?

Kyllä, tällainen tilanne on, että kaipaisin enemmän, mutta miten se liittyy noihin kuviin?
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:
Tuntuuko sinusta, että olisit ikään kuin "altavastaajana"? Määrittelettekö yhdessä suhteenne etenemissuunnan ja -tahdin vai tekeekö miehesi sen? Haluatko jotain enemmän, mitä nyt saat? Haluatko sinä edetä suhteessanne? Perustaa yhteistä kotia, mennä kihloihin.....?

Kyllä, tällainen tilanne on, että kaipaisin enemmän, mutta miten se liittyy noihin kuviin?

Näin ajattelinkin olevan.

Nainen toimii niin. Haluaa miehen metsästysvaiston heräävän ja haluaa siksi, että mies tietää muitakin ottajia olevan. Miksi muuten olisit kertonut asiasta miehellesi? Olisit voinut toteuttaa omia pervoja paljastamisseikkailujasi ihan yksiksesi ja ihan itsenäisesti. Ja niin saakin toimia - mutta se, että menee kertomaan tuollaisesta miestä nöyryyttävästä jutusta miehelle itselleen, on väärin ja kertoo jostain muusta halusta tai toiveesta.

Saat toki vaikka pettää miestäsi täällä toitotettujen itsenäisyyspuheenvuorojen saattelemana, mutta kertominen siitä miehellesi ei enää ole itsenäisyyttä, vaan nöyryytystä ja pahoinpitelyä. Syy tälle toiminnalle vaan pitää löytää, sillä se ei ole oikein. Mutta toisaalta inhimillistä.

Jos niin kerran on, että toimit näin, koska.... , kerro se avoimesti miehellesi. Mitä voit enää hävitäkään?

 
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:
Näin ajattelinkin olevan.

Nainen toimii niin. Haluaa miehen metsästysvaiston heräävän ja haluaa siksi, että mies tietää muitakin ottajia olevan. Miksi muuten olisit kertonut asiasta miehellesi? Olisit voinut toteuttaa omia pervoja paljastamisseikkailujasi ihan yksiksesi ja ihan itsenäisesti. Ja niin saakin toimia - mutta se, että menee kertomaan tuollaisesta miestä nöyryyttävästä jutusta miehelle itselleen, on väärin ja kertoo jostain muusta halusta tai toiveesta.

Saat toki vaikka pettää miestäsi täällä toitotettujen itsenäisyyspuheenvuorojen saattelemana, mutta kertominen siitä miehellesi ei enää ole itsenäisyyttä, vaan nöyryytystä ja pahoinpitelyä. Syy tälle toiminnalle vaan pitää löytää, sillä se ei ole oikein. Mutta toisaalta inhimillistä.

Jos niin kerran on, että toimit näin, koska.... , kerro se avoimesti miehellesi. Mitä voit enää hävitäkään?

Olet oikeassa. Tajuan sen nyt itsekin selvästi. Minulla on nimenomaan altavastaaja olo, vaikka olen itse tehnyt joitain periaatepäätöksiä joilla olen itse vaikuttanut tilanteeseen. Mies on kertonut haluavansa vakavaa parisuhdetta kanssani, mutta kaikki kulminoituu yhteen kriittiseen asiaan, josta olemme merkittävästi eri mieltä (lastenhankinta). Tämä tekijä on ollut koko suhteen ajan ilmassa ja tavallaan estävänä tekijänä sille, ettei suhde voi edetä sinne minne haluaisin tai mihin ehkä mieskin haluaisi (yhteenmuutto, avioliitto). Tottakai toivoisin, että hän haluaisi suhdetta kanssani niin paljon, että haluaisi koko sen paketin mitä se edellyttäisi.

En usko, että voin kuitenkin sanoa tätä motiiviksi hänelle.

 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja -Witchie:
Näin ajattelinkin olevan.

Nainen toimii niin. Haluaa miehen metsästysvaiston heräävän ja haluaa siksi, että mies tietää muitakin ottajia olevan. Miksi muuten olisit kertonut asiasta miehellesi? Olisit voinut toteuttaa omia pervoja paljastamisseikkailujasi ihan yksiksesi ja ihan itsenäisesti. Ja niin saakin toimia - mutta se, että menee kertomaan tuollaisesta miestä nöyryyttävästä jutusta miehelle itselleen, on väärin ja kertoo jostain muusta halusta tai toiveesta.

Saat toki vaikka pettää miestäsi täällä toitotettujen itsenäisyyspuheenvuorojen saattelemana, mutta kertominen siitä miehellesi ei enää ole itsenäisyyttä, vaan nöyryytystä ja pahoinpitelyä. Syy tälle toiminnalle vaan pitää löytää, sillä se ei ole oikein. Mutta toisaalta inhimillistä.

Jos niin kerran on, että toimit näin, koska.... , kerro se avoimesti miehellesi. Mitä voit enää hävitäkään?

Olet oikeassa. Tajuan sen nyt itsekin selvästi. Minulla on nimenomaan altavastaaja olo, vaikka olen itse tehnyt joitain periaatepäätöksiä joilla olen itse vaikuttanut tilanteeseen. Mies on kertonut haluavansa vakavaa parisuhdetta kanssani, mutta kaikki kulminoituu yhteen kriittiseen asiaan, josta olemme merkittävästi eri mieltä (lastenhankinta). Tämä tekijä on ollut koko suhteen ajan ilmassa ja tavallaan estävänä tekijänä sille, ettei suhde voi edetä sinne minne haluaisin tai mihin ehkä mieskin haluaisi (yhteenmuutto, avioliitto). Tottakai toivoisin, että hän haluaisi suhdetta kanssani niin paljon, että haluaisi koko sen paketin mitä se edellyttäisi.

En usko, että voin kuitenkin sanoa tätä motiiviksi hänelle.

En uskaltanut tätä lapsijuttua tuoda esiin, koska en voinut tietää saatko ikinä lapsia ja se saattaa olla hankala tilanne.

Mikset voisi sanoa sitä motiivina toiminnallesi miehellesi? Onko hän sinulle kaikkein läheisin ihminen tällä hetkellä? Jos ei, anna olla ja tiedät vastauksia moneen. Jos on, älä anna olla ja vie juttu loppuun asti. Kärsi vasta sitten.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Alkuperäinen kirjoittaja tulitko ajatelleeksi:
Mitä tykkäisit ap, jos saisit tietää, että raiskaajat, pahoinpitelijät, harvahampaiset ukit ym. runkkailivat kuviasi katsellessa ja saivat niiden avulla?

Eiköhän siellä ollut paljon runkattavampia ja enemmän sillä ajatuksella otettuja kuvia. Jos joku on näin tehnyt, en minä siitä tiedä. Kyllä ne runkkarit varmaan saavat kiihotuksensa vaikka grillimainosten shortsiasuisista perheenäideistäkin, jos tarve on.

Puhumattakaan siitä, että runkkaajat voivat olla myös siististi pukeutuvia ja menestyviä akateemisesti koulutettuja miehiä. Ei tarvitse olla raiskaaja tai harvahampainen.

 
Alkuperäinen kirjoittaja naisen äo..:
Yksi työpaikkamme siivooja on käynyt kerran ihan uteliaisuuttaan oikeustieteen pääsykokeissa ja päässyt kerralla sisälle. Valitettavasti ei ollut vaan mahdollista lähteä sillä hetkellä opiskelemaan. Pääkopan perusteella sanoisin siis, että erittäin älykäs kerrossiivoja meillä.

Siitä olen samaa mieltä, että aina ei koulutus kerro mitään älykkyydestä, mutta tuo oli hiukan puppua.

Aina voi sanoa menevänsä pääsykokeisiin katselemaan, mutta kyllä totuus on se, että oikiksen pääsykokeissa ei ihan yleistiedolla pärjää. Älykkäätkin ihmiset ovat joutuneet kahlaamaan kirjat läpi ainakin muutaman kerran.

Loput pääsevät sisään sitten kovien istumalihaksien avulla, kilpailu on sen verran kovaa.
 
Siivoojatarina on aiheuttanut täällä ihmettelyä, joten tarkennan hieman (erittäin)huonoa ilmaisuani. Hän siis otti opiskelupaikan vastaan, mutta joutui lykkäämään aloitusta taloudellisista syistä. Eikä hän tietääkseni lukematta mennyt sisälle(siihen tuskin kukaan pystyy tai kertokaa, jos sellainen löytyy), valmistautui kirjojen ääressä niin kuin muutkin(sitä miten paljon hän tarkalleen luki, en tullut kysyneeksi). Lahjaksi täytyy kyseiselle ihmiselle lukea, että hänellä on äärettömän hyvä muisti. Oli kuitenkin itsekin yllättänyt opiskeluun pääsystä, oli suhtautunut hakemiseen lähinnä leikkimielisellä tosimielellä "katsotaan kuin muijan käy".

Mutta voin kauhukseni kertoa, että olen kuullut, että on olemassa muutamia ihmisiä, jotka hakevat silloin tällöin kokeilumielessä opiskelupaikkoihin, mutta eivät välttämättä ota paikkaa vastaan, vaan pysyvät omassa työpaikassaan. Ikävää niillä aloilla, joilla ei ole olemassa varasijajärjestelmää, mutta toisaalta tällaiset ovat kai yksittäistapauksia. Itse olen kuullut kahdesta tällaisesta henkilöstä, mutta koska kuulin siitä tuttavan kautta, en mene vannomaan kyseisen tarinan todenmukaisuuteen, enkä yleistä tätä väitettä.Ehkä siitä on jollain toisella parempaa tietoa. Sen sijaan siivojamme tulee olemaan tuleva juristi, siitä voin laittaa pääni pantiksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Naisen äo:
Siivoojatarina on aiheuttanut täällä ihmettelyä, joten tarkennan hieman (erittäin)huonoa ilmaisuani. Hän siis otti opiskelupaikan vastaan, mutta joutui lykkäämään aloitusta taloudellisista syistä. Eikä hän tietääkseni lukematta mennyt sisälle(siihen tuskin kukaan pystyy tai kertokaa, jos sellainen löytyy), valmistautui kirjojen ääressä niin kuin muutkin(sitä miten paljon hän tarkalleen luki, en tullut kysyneeksi). Lahjaksi täytyy kyseiselle ihmiselle lukea, että hänellä on äärettömän hyvä muisti. Oli kuitenkin itsekin yllättänyt opiskeluun pääsystä, oli suhtautunut hakemiseen lähinnä leikkimielisellä tosimielellä "katsotaan kuin muijan käy".

Mutta voin kauhukseni kertoa, että olen kuullut, että on olemassa muutamia ihmisiä, jotka hakevat silloin tällöin kokeilumielessä opiskelupaikkoihin, mutta eivät välttämättä ota paikkaa vastaan, vaan pysyvät omassa työpaikassaan. Ikävää niillä aloilla, joilla ei ole olemassa varasijajärjestelmää, mutta toisaalta tällaiset ovat kai yksittäistapauksia. Itse olen kuullut kahdesta tällaisesta henkilöstä, mutta koska kuulin siitä tuttavan kautta, en mene vannomaan kyseisen tarinan todenmukaisuuteen, enkä yleistä tätä väitettä.Ehkä siitä on jollain toisella parempaa tietoa. Sen sijaan siivojamme tulee olemaan tuleva juristi, siitä voin laittaa pääni pantiksi.

Tällaiseen toimintaanhan sitä ihmisiä kannustetaan. Opiskelupaikan saamiseksi pitää kuitenkin täyttää tietyt perusedellytykset esim. peruskoulun loppuun suorittaminen ja ammatilliset tai lukio-opinnot. Moni lukion jopa hyvin arvosanoin tahkonnut yo on siivoojana ja on todella hyvä, että on kiinnostusta ja motivaatiota hakea jatko-opiskelupaikkaa ja opiskella myös. Valitettavan monella opinnot jäävät kuitenkin alkuun, mikä ei liene kovin suuri ositus älystä tai ainakaan sitkeydestä ja motivaatiosta. Kaikilla aloilla on henkilöitä, jotka testauttavat itseän mm. pääsykokeilla tai muutoin. Nettiseuran hakeminen lienee eräs muoto tuota itsensä testauttamista. Eli kokeillaan kaikkea, mitä mahdollisesti voitaisiin saavuttaa, mutta kantti ei riitä yhtään pitemmälle. Loppujen lopuksi ollaan aina lähtökuopissa tai diskattuja epäadekvaatista toiminnasta.
 
Ruotsissa siivoaa akateemisen koulutuksen, ammatin ja uran kotimaassaan omaavia ulkomaalaisia pilvin pimein. Täällä on varmaan siivoojilla maailman korkein koulutus. Rasismi saa aikaan sen, etteivät he saa koulutustaan vastaavaa työtä. Siivoamaan pääsee, kun ruotsalaiset ovat mieluummin työttöminä kuin alkavat siivoamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuikkiduikki:
Alkuperäinen kirjoittaja en tee itsestäni lattialuuttua:
Saan huomiota - olen olemassa! En saa huomiota - minua ei ole olemassa! Monen naisen elämän motto.....

Joillakin naisilla on niin huono itsetunto, että sitä pönkittämään tarvitaan jatkuvaa huomiota, varsinkin miesten taholta. Huomion antajaksi kelpaa kuka vain, vaikka joku tuntematon puskarunkkaaja netissä. Pääasia on, että joku tykkää, kun ei itse tykkää itsestään tarpeeksi. Jotta tulisi tykätyksi, niin pitää vielä paljastaa itsestään mahdollisimman paljon. Halpaa hyväksynnän kerjäämistä, palkaksi paljastelusta kelpaa kenen tahansa positiivinen lausunto, ja hupsista, tunnen taas olevani jotakin. Joku jo kertoi, että noilla strippi-sivuilla löytyy naista haluavia, olipa minkä näköinen tahansa.

Miten joku voi antaa päätäntävallan omasta ihmisarvosta täysin joidenkin toisten käsiin? Mitä väliä sillä on katseleeko miehet vai ei? Tai arvostaako vai ei? Mistä tietää, miksi ne katselee, jos katselee? Mitä väliä sillä on, mitä jotkut tuntemattomat ajattelevat itsestä? Tärkeintä on, että on itse tietoinen omasta ihmisarvostaan, koska silloin ei ole riippuvainen siitä, mitä toiset ajattelee. Jos tuntee olevansa tarpeeksi arvokas, niin ei tarvitse kerjätä kenenkään hyväksymistä tai huomiota. Jos olen riittävä itselleni, riitän muillekin. En ikinä antaisi avaimia omaan ihmisarvooni tuntemattomien tai toisten ihmisten käsiin ylensäkkään.

Teet itsestäsi muka paremman ihmisen jos sinulla on mielestäsi parempi itsetunto kuin aloittajalla. Puppua sun itsetuntosi. Jos se olisi hyvä et vaivautuis täältä hakemaan vahvistusta siihen :-D


Täältä ei yleensä saa vahvistusta itsetunnolle, vaikka joku sitä hakisikin. En siis viitsisi edes yrittää...Eikä hyvä itsetunto tee kenestäkään parempaa ihmistä, mitä se "parempi ihminen" sitten onkin itse kullekkin. Hyvän itsetunnon omaavalla on hyvä itsetunto. Piste.
 
Ihan varauksella saa suhtautua näihin ohjeisiin. kerran täällä kyseltiin seksikumppanien määrää ja jollakin vakiellillä niitä oli viis tai kahdeksansataa, eli oikein hyviä ohjeita pornosta ja parista suhteesta varmaan on saatavilla?
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
Ihan varauksella saa suhtautua näihin ohjeisiin. kerran täällä kyseltiin seksikumppanien määrää ja jollakin vakiellillä niitä oli viis tai kahdeksansataa, eli oikein hyviä ohjeita pornosta ja parista suhteesta varmaan on saatavilla?

Kyseinen tyyppi oli varmaan maailman vanhimman ammatin harjoittaja tai provo.
 
Tulihan se sieltä lopulta ap.alkuperäinen tarkoitus. kun suhde ei etene laitetaan sivulle jossa kyrpä pillu kuvia nk, ap.itse kertoo kuva. ja oikein härnäykseksi että ei etsi seuraa .
tämä jos mikä laittaa miehet iskemään kiinni. Kilpailuvietti.

Minä ainakin naisenakin laittaisin miehen meneen jos tuollaiselle sivulle laittaa kuviaan. On ne omat kuvat sitten ihan mitä vaan. Tälle sivulle laittajien katsojien intressit on ihan erit kun mitä ap. mukama asialle haki. Monelle suomi24. sivun profiilille tai facebookiin olisit voinut laittaa myös kuviasi enkä usko että mies niistä olisi hermostunut. Mutta laittamalla sivulle jossa myydään pornoa samalla, en yhtään ihmettele reaktiota.
Hyi helvetti . Kuvaisi varmaan miehesi ajatusta ko . sivuista.
minusta tuo tekosi kuvasi nimenomaan kuinka omaa napaa ja itsetuntoa vailla olet. Ole vaikka kuinka koulutettu yksilö. Älykkyys ja empatia taito ei kasva koulutuksella, joten näiden maininta asian yhteydessä ei minua hetkauta.
Samoin tuo että keräsit 4 pv kommentteja kunnes kerroit miehelle, olisitko voinut paremmin vielä lyödä henkisesti. Lopettaisin seurustelun myös.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Mies on kertonut haluavansa vakavaa parisuhdetta kanssani, mutta kaikki kulminoituu yhteen kriittiseen asiaan, josta olemme merkittävästi eri mieltä (lastenhankinta). Tämä tekijä on ollut koko suhteen ajan ilmassa ja tavallaan estävänä tekijänä sille, ettei suhde voi edetä sinne minne haluaisin tai mihin ehkä mieskin haluaisi (yhteenmuutto, avioliitto). Tottakai toivoisin, että hän haluaisi suhdetta kanssani niin paljon, että haluaisi koko sen paketin mitä se edellyttäisi.
Eli jos ymmärsin oikein, niin sinä haluat lapsia, mies ei. Miksi siis edes haluat hänen kanssaan yhteenmuuttoa ja avioliittoa? Uskotko naivisti, että kyllä se mies sitten myöhemmin taipuu myös lisääntymään, jos saat hänen suostuteltua naimisiinkin? Älä nyt hemmetti soikoon ole niin hölmö, että joko a) uskot miehen muuttavan mielensä tai b) uskot että saat hänet suostuteltua isäksi, jos ei muuten niin "vahingossa".

Ilmeisesti mies on kuitenkin jo aikuisen iässä (ei mikään 2-kymppinen), joten säästä aikaasi ja usko: jos hän sanoo ettei halua lapsia, hän ei halua lapsia. Jos sinä niitä välttämättä haluat, ei asiassa voi tehdä kompromisseja, vaan toiveenne ovat liian erilaiset jotta suhteenne voisi onnistua. Asiaa ei muuta se, vaikka oikeinoikeinoikein kovasti toivoisit että mies muuttaisi tässä asiassa mielensä. Tai vaikka muuten olisitte miten ihqupihqu pari. Tosiasiat pitää tunnustaa itselleen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ei kompromisseja:
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Mies on kertonut haluavansa vakavaa parisuhdetta kanssani, mutta kaikki kulminoituu yhteen kriittiseen asiaan, josta olemme merkittävästi eri mieltä (lastenhankinta). Tämä tekijä on ollut koko suhteen ajan ilmassa ja tavallaan estävänä tekijänä sille, ettei suhde voi edetä sinne minne haluaisin tai mihin ehkä mieskin haluaisi (yhteenmuutto, avioliitto). Tottakai toivoisin, että hän haluaisi suhdetta kanssani niin paljon, että haluaisi koko sen paketin mitä se edellyttäisi.
Eli jos ymmärsin oikein, niin sinä haluat lapsia, mies ei. Miksi siis edes haluat hänen kanssaan yhteenmuuttoa ja avioliittoa? Uskotko naivisti, että kyllä se mies sitten myöhemmin taipuu myös lisääntymään, jos saat hänen suostuteltua naimisiinkin? Älä nyt hemmetti soikoon ole niin hölmö, että joko a) uskot miehen muuttavan mielensä tai b) uskot että saat hänet suostuteltua isäksi, jos ei muuten niin "vahingossa".

Ilmeisesti mies on kuitenkin jo aikuisen iässä (ei mikään 2-kymppinen), joten säästä aikaasi ja usko: jos hän sanoo ettei halua lapsia, hän ei halua lapsia. Jos sinä niitä välttämättä haluat, ei asiassa voi tehdä kompromisseja, vaan toiveenne ovat liian erilaiset jotta suhteenne voisi onnistua. Asiaa ei muuta se, vaikka oikeinoikeinoikein kovasti toivoisit että mies muuttaisi tässä asiassa mielensä. Tai vaikka muuten olisitte miten ihqupihqu pari. Tosiasiat pitää tunnustaa itselleen.

Mainitsin ettei yhteenmuuttoa ja avioliittoa voi tulla, ellei yhteisymmärrystä lapsiasiasta saada. Siinä asiassa ei voi tehdä kompromissejä suuntaan tai toiseen. Mies suhtautuu asiaan hyvin negatiivisesti, mutta on kuitenkin antanut ymmärtää, että saattaisi ehkä muuttaa mielensä ajan kanssa. Olen antanut itselleni nyt jonkin aikaa katsoa vielä tilannetta. Kaipa sekin asia ratkeaa itsestään ja jokin selkeä päätös saadaan. Nyt voi tietysti olla, ettei mies näe minua nyt enää tämän alkuperäisen asian takia sellaisena naisena, jonka kanssa hän sellaista hyppyä haluaisi edes ottaa. Huonoltahan tämä näyttää, tiedän itsekin.
 
No enpä kyllä itse koskaan laittais itestäni mitään alusvaatekuvia nettiin, miksi esittelisin itseäni tuntemattomille ihmisille ja kerjäisin kehuja vain sen syyn takia, että oma mies ei kehu?
Jossain se hyvän maun rajakin menee, ja ymmärrän ap:n poikaystävää täysin. Jos ajatellaan toisinpäin, että ap:n poikaystävä olisi itsestään laittanut nettiin jotain paljastavia kuvia, niin väittääkö ap, ettei muka tuntuisi pahalta tietää, että lukemattomat tuntemattomat ihmiset katselevat niitä kuvia, naiset pääasiassa, ja kuolaavat sinun poikaystäväsi vartaloa?

Kyllä se ainakin minut saisi suuttumaan, ja miettisin mieheni motiiveja, kuten hänkin tässä tapauksessa miettii sinun.

Asioita kannattaa ajatella järjellä.
 
Vaikutatte kovin erilaisilta ihmisiltä. Se mikä on sinulle OK, on hui kauheeta miehelle, etkä edes näytä tietävän, mitkä asiat kauhistuttavat häntä. Mikähän asia sinussa tulee kauhistuttamaan seuraavaksi?

Hän ei myöskään halua muuttaa yhteen, ei halua lapsia jne. Kunnioita hänen mielipiteitään, et voi häntä väkisin muuttaaa. Miksi haluat korjausobjektin, kun sellaisiakin on, jotka ovat jo mieleisiäsi ilman, että tarvitsee muuttaa mitään. Sinä et voi muuttaa ketään, varsinkaan jos hän ei sitä itse halua. Jos haluat lapsia ja yhteenmuuttoa, niin valitse mies joka haluaa samaa.
 
Niinpä niin . Ei kannata väkisin takertua ihmiseen, jonka kanssa kun ollaan erimielisiä (kuten parisuhteissa aina ollaan jostain asiasta), vieläpä koette toistenne sanomiset ja/tai tekemiset loukkauksina. Ei ole hyvä asia jatkoa ajatellen. Hyvään parisuhteeseen ei kuulu loukkaukset ja halventamiset.

Siihen en puutu onko tekosi ollut muiden mielestä loukkaava, riittää kun mies on sen niin kokenut.
En puutu siihenkään onko miehen käytös sinua kohtaan sen jälkeen ollut loukkaavaa, vain sinä tiedät miltä se on sinusta tuntunut (vaikuttais että olet pahoittanut mielesi?).

Suosittelen, koittakaa puhua tunteistanne kunhan tämä kohu hieman laantuu, ja miettikää tosissanne että olette ehkä liian erilaisia. Kummallekin teistä löytyy varmasti kaltaisianne, jos parisuhteita haluatte. Suosittelen.
 
En kyllä tajua mitä niin kauheaa ap olisi tehnyt... Ehkä miehillä on sellainen käsitys että naiset ovat samanlaisia kuin he. Eli jos miehesi laittaisi vastaavia kuvia nettiin hänellä olisi siinä joku muukin taja-ajatus kuin vain kivat kommentit.
Minulla oli peppukuvia netissä (pikkarit päällä otettuja) kun tapasin poikaystäväni. Nämä kuvat eivät häntä mitenkään haitanneet, mutta otin ne itse pois, sillä sivusto oli seuranhakua varten. Eikä minua haittaisi jos mieheni laittaisi itsestään vartalokuvia jonnekin sivustolle ja saisi kivoja kommentteja. Jos se olisi hyväksi hänen itsetunnolleen, niin mikäs siinä. Ja olisi minusta kiva kuullakin mitä muut naiset sanovat saaliistani ;)

Jokatapauksessa, miehesi vaikuttaa aika vanhanaikaiselta ja epäilyttävältä jos hän tuollaisesta suuttuu. Niin ja ihan vain tiedoksi että vaikk minulla oli peppukuvia netissä olin silti neitsyt kunnes aloin vakavasti seurustella nykyisen poikaystäväni kanssa ja hän onkin ainoani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Kai häntä kirpoo erityisesti se, että sivusto oli vähän sellainen "pillu/kyrpä" sivu ja häntä inhottaa että jotkut vieraat miehet ovat kommentoineet limaisesti tms. Häntä suututtaa, etten kertonut asiasta kuin vasta neljäntenä päivänä. Ei nyt että varmaan olisi halunnut että kuvia pistän ensimmäisenäkään. Kokee tulleensa petetyksi.

Minusta tuntuu itsestänikin, että olisi pitänyt sanoa asiasta etukäteen. En vaan usko että olisin siinä tapauksessa tehnyt mitään sellaista. Se oli tavallaan ihan oma juttuni, joka ei liittynyt häneen. Jossain vaiheessa vaan tuntui että minun pitää sanoa asiasta.


Minulla on sinulle vain yksi kysymys:

Milta sinusta tuntuisi jos miehesi olisi esim esitellyt kaluaan palstalla, ja olisit lukenut kiimaisten naisten kommentteja hanen kropastaan? Han vastaisi etta "se oli oma juttuni, ei liittynyt sinuun mitenkaan".

Mita sina ajattelisit hanesta?

Kuvittele hetki itsesi tahan asemaan, niin saat paremman selon tilanteeseen.

Toiseksi, voisit lahinna miettia omia motiivejasi asioiden/itsetuntosi suhteen, pysahdy ja todella mieti niita seikkoja. Voit sitten avat keskustelun miehesi kanssa, kun olet itse ensin selvilla motiiveistasi/intresseistasi ja heikkouksistasi.

Minusta oli sitten kyseessa mies tai nainen, joka parisuhteessa lahettelee kroppansaosia nettiin arvosteltavaksi, on jotenkin erikoinen.
 

Yhteistyössä