Heip!
Mekkalalle onnea huomiselle!
:flower:
Pikkumangusti: minäkin panikoin jo vauva-ajasta, vaikka se vielä onkin kaukana. Mutta kun ei ole tuota vauvanhoitokokemusta ollenkaan, joten kaikki on sitten uutta ja pelottavaa... Täytyy koittaa opiskella tarpeeksi nyt etukäteen
ON: Tänään piti olla eka lääkäri, mutta se oli joutunut päivystyshommiin, joten oli vaan tavallinen neuvolakäynti. Kaikki arvot oli laskeneet: niin hemoglobiini, verenpaine kuin painokin
!!! no puoli kiloa, mutta silti
vautsi
Sitten kuunneltiin dopplerilla, nuori täti etsi ja etsi... ja mua alko jo vähän ahdistamaan, ettei vieläkään sieltä kuulu mitään... no yhtäkkiä täti sanoi miehelleni: "voisikos isä tulla vähän auttamaan tänne?" ja minä olin ihan että mitä nyt tapahtuu... se käski mieheni seuraamaan lukemaa näyttöruudusta ja sanomaan sitten hep kun luku nousee, että kuuntelee siitä kohdasta enemmän. Eli ääntä ei saatu kuuluviin, mutta lukemat pomppivat 120-155 välillä siinä näytöllä! Ei ehkä ihan niin liikuttavaa tuo ensikerta tällä tavalla, mutta oli se vaan silti aika hienoa
Nyt tiedän, että siellä on joku!
:heart:
Kun tulin kotiin piti oikein tekstari laittaa anopille, että syke on löytynyt ja omalle äidille soittaa
Äitini käski kaksi kertaa laittaa käden mahan päälle ja kertoa mummolta terveisiä
Anoppi on varmaan töissä, kun ei ole mitään vastannut...
Ja eilen alkoi närästämään!!! :headwall: Hain Rennietä jo, mutta ei sekään tunnu auttavan, au au au!
Keskiviikkona sitten eka ultra, sen jälkeen tiedän taas enemmän
Oikein iloista päivää kaikille!
tömpsis ja önniäinen (11+6 vielä toistaiseksi)