"No mutta mullapa on asiat VIELÄ PAHEMMIN..." ARGH!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 7thHeaven
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
7

7thHeaven

Vieras
Perjantain kunniaksi. Voi jumalavita jotta ärsyttää, keittää, ottaa päähän ja vituttaa ihmiset, joiden on pakko kilpailla kaikessa. Ja nimenomaan näissä negatiivisissa asioissa.

"Oon vähän väsyny ku olin koko viikon kuumeessa"
"AIJAA no MÄ olin KEUHKOKUUMEESSA!!"

"Olen tosi huolissani lapsestani, jolla on jatkuvasti korvatulehduksia ja räkätautia"
"No mut MUN lapsella on syöpä että ole onnellinen äläkä valita pienistä!!!"


Jos tällä "no mutta mullapa on asiat vielä pahemmin!" mentaliteetilla lähdetään liikkeelle, mitä esimerkiksi tuon syöpälapsen vanhemminlle pitäisi sanoa, "no olkaa onnellisia että teidän lapsi on vielä elossa!!" ja vastaavasti tälle "no ole onnellinen että sun lapsi kuoli sairauteen eikä sitä polttomurhattu!!" ?

Mitä nämä ihmiset haluavat, sääliä? Apua? Tukea? Huomiota? Onko niin vaikeaa kuunnella edes se sekunti jonkun toisen fiiliksiä ja mahdollisesti edes yrittää ymmärtää, sen sijaan että korjaa potin omalla 'vielä kamalammalla' kohtalollaan..

Minä minä minä minä minö miä me mun meidän ja MURRR!!!

Kiitos. Jokatapauksessa hyvä perjantai tulossa, eikö :)

[video=youtube;cR2XilcGYOo]http://www.youtube.com/watch?v=cR2XilcGYOo&feature=related[/video]
 
Niimpä!!! Mulla on facebookissa pari sellasta kaveria joiden keskusteluita kun lukee niin siellä kilpaillaa kenen lapsi on kipein ja kenellä on kaikista vaikeinta! :D
 
jaa, no jos nuo on ne esimerkit, niin kyllä noiden sanojia ymmärrän ihan hyvin. siis tottakai syöpäsairaan lapsen vanhempi saa sanoa noin.

nih. tai keuhkokuumeisen.

Jos itselläkin on sairauksia niin saahan niistä sanoa. Nyt kun itse olen ollut terveepi niin kuuntelen mielelläni toistenki murheita.
 
siis kyllä mua ennemmin ärsyttäisi ihminen, joka kehtaa syöpäsairaan vanhemmalle märistä räkätaudeista ja vielä ärsyyntyy jos toinen sanoo lapsensa syövästä. Siis susta tulee röyhkeä ja itsekäs kuva ap
 
Joo tiedän mitä meinaat. Mulla oli yks kaveri, jonka aina piti pistää paremmaks (pahemmaks) joka asiassa mitä vaan ikinä sanoin. No, on entinen kaveri nykyään. Ja siis, huoli se on pienempikin huoli. Ei se, että jonkun lapsella on syöpä, vähennä huolta jonkun syöpää sairastamattoman lapsen äidiltä, jos lapsi on koko ajan kipeänä.

Miksi pitää mitätöidä toisen huolta/pahaa oloa? Miksei voi sympata, että joo voin kuvitella että on p****stä, meilläkin on sitä ja tätä ja tuota. Tukemisen sijasta on ilmeisesti helpompi korostaa omaa kärsimystään, en kyllä ymmärrä miksi.
 
[QUOTE="höh";25536529]siis kyllä mua ennemmin ärsyttäisi ihminen, joka kehtaa syöpäsairaan vanhemmalle märistä räkätaudeista ja vielä ärsyyntyy jos toinen sanoo lapsensa syövästä. Siis susta tulee röyhkeä ja itsekäs kuva ap[/QUOTE]

Peesi... Eri asia sitten ne drama queenit, joiden on pakko aina pistää paremmaksi kaikessa. Mutta ei kai kukaan oikeasti ole niin tökerö, että tarkoituksella valittaa syöpäsairaan lapsen vanhemmille oman Nico-Petterin nuhasta?
 
[QUOTE="höh";25536529]siis kyllä mua ennemmin ärsyttäisi ihminen, joka kehtaa syöpäsairaan vanhemmalle märistä räkätaudeista ja vielä ärsyyntyy jos toinen sanoo lapsensa syövästä. Siis susta tulee röyhkeä ja itsekäs kuva ap[/QUOTE]

No kuule, jatkuvan sairastelun syynäkin voi olla se syöpä, että en ihmettele jos huolestuttaa vanhempia. Tottakai jo todettu syöpä on järkyttävää, mutta kuten sanottu, se ei millään lailla vähättele syöpäsairaan lapsen vanhempien kärsimystä, jos joku muu uskaltaa olla huolestunut omasta lapsestaan, jolla on jotain muuta kuin syöpä. Jotenkin käsittämättömiä ovat ihmiset nykyään. Nojoo, en nyt menis huutelemaan jostain yksittäisestä nuhasta leukemiaa sairastavan lapsen äidille, mutta hitto, kai ihmiset saa huolensa ilmaista omistakin lapsista vaikkei he kuolemassa olisikaan?!
 
Tai mitäs jos he vain koittavat antaa vähän laajempaa näkökulmaa asioihin, jonka jälkeen voit huomata, ettei ne omat asiat ihan niin päin persettä olekaan?

Näinhän se varmaan monesti on, mutta mä inhoan (ja voisin kuvitella että moni muukin) kun tullaan tuomaan jotain "laajempaa näkökulmaa asioihin" silloin ku mä ryven.
Helvetti, jos mua v*tuttaa niin ryven rauhassa ja tajuan sit iteki milloin on aika lopettaa. :D

Tietty sitä laajempaa näkökulmaa vois varovaisesti tarjota sellasille jotka lähes aina valittaa ja elää siinä kurjuudessa ja rypemisessä.
 
No, ois varmaan pitäny laittaa joku todella arkinen esimerkki myös, mites ois:

"Hitsi ku tuli eilenki kaks koneellista pyykkiä, ei millään nyt jaksais..."
"No meillä tuliki NELJÄ että kaks on vielä vähän ja vähänkö MÄ EN JAKSA!!"
No olipa kökkö esimerkki.

Ja te pari jeesustelijaa, mitäs jos lapsen nuhasta huolestunut ei tiedä toisen lapsen syövästä? Jos tuo kekustelu olisi ollut toisinpäin, eli äiti kertoo lapsensa syövästä ja joku pamauttaa siihen nuhahuolia, se vois olla jo törkeetä..

No mua helpotti toi avautuminen ja näköjään pari muutakin palstailijaa hiffas.
t: itsekäs
 
Ja ymmärrän kyllä laajemman näkökulman tarjoamisen, varsinkin pikkuasioista jatkuvasti vinkuvia on ihan suotavaakin herätellä, mutta miksi se pitää vetää aina itsensä kautta? Toki oman elämän esimerkkejä saa käyttää..

"Kyllähän se "inttileski"elämä voi olla vähän raskasta, meilläkin oli kolme vuotta sitten näin, mutta.. mitäs jos tekin kokeilisitte?" on eri asia ku "No mutta mun mies onki viis viikkoo putkeen siellä ja täällä et revi siitä, ei sulla voi olla vaikeeta!!"

Myös se mistä sinä selviäisit helposti, ei olekaan niin itsestäänselvyys välttämättä muille.
 
Kaikki on niin suhteellista. Ei se niiden korvatulehduslasten äitien huolta pienemmäksi tee vaikka mun lapset oli teholla. :)

Mutta ymmärrän niin ap:n pointin. Mulla on kans tommoi tuttava. Tosin nää ei liity lapsiin. Mutta vaikka kuka yhteinen tuttu postais mitä huonoja kuulumisia niin se on max. 2min ja tää tyyppi on ensin tykännyt ja sit joo munki elämä on paskaa joo mullakin on niin rankkaa joo mäkin olen niin ihan masentunut.

Ja kun sillä on oikeesti kaikki ihan ok.
Sama tyyppi aina tykkää kaikkien postauksista. Tyylin " sain potkut, meidän koti paloi, koira kuoli ja elämä on mustaa paskaa" niin tää on heti tykkäämässä :D
 
Jos mua väsyttää, vituttaa, tai huolestuttaa, niin mua ei pätkän vertaa kiinnosta se että jonkun lapsella on syöpä ja joku on minuakin väsyneempi.

Kyllä niilläkin on oikeus joskus rutista, joiden asiat eivät ole maailmanlaajuisessa mittakaavassa yyberhuonosti.

Joskus pieni suhteellisuudentajun tsekkaus on kyllä ihan jees. Silloin, kun joku rutisee ns. turhasta aina ja iankaikkisesti.
 

Yhteistyössä