Naisystävälleni kunto-ohjelma?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sebi
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

sebi

Vieras
Hei, olen pian kolmekymppinen mies, naisystäväni on muutaman vuoden nuorempi. Yhdessä ollaan oltu nyt pari vuotta, jonka aikana nainen on lihonut huomattavasti, ehkä 10 - 15 kiloa (normipainon päälle). Rakastan naistani kovasti ja haluaisin että hän olisi taas tyytyväinen kroppaansa. Nykyisellään hän pukeutuu kotona "isoihin" vaatteisiin ja häpeilee olla alasti. Olen ehdotellut yhteisiä liikuntaharrastuksia, mutta hän ei ole vielä lämmennyt. Aiemmin, sinkkuaikanaan, naiseni harrasti liikuntaa ja söikin sanojensa mukaan järkevämmin. En jaksaisi viikosta toiseen kertoa naiselleni, että hän näyttää mielestäni kauniilta ja seksikkäältä (ennen lihomista hänellä ei ollut tarvetta kerjätä kehuja). Kilot kyllä todella näkyvät ja naiseni ei ole millään tavalla yhtä hehkeä kuin suhteen alussa...itse taas olen vielä paremmassa kunnossa kuin pari vuotta sitten. Välillä ärsyttää niin paljon kun hän ei aina itse tajua miltä näyttää, kun iltamenoihin lähtiessä hän laittaa päälleen samoja vaatteita kuin sinkkuaikoinaan, mutta topit puristavat hänen mahansa aika inhasti näkyviin..mauttoman näköistä, mutta en uskalla huomauttaa ettei hänen itseluottamuksensa kolhiintuisi.

Ajattelin kysellä ensin hieman neuvoa muualta, ennen kun ehdotan seuraaavaa asiaa naiselleni. Eli ajattelin tehdä naiselleni kunto-ohjelman, johon kuuluu liikuntaohjelman lisäksi lista ruoka-aineista, joita kannattaa suosia ja niistä joita pitäisi välttää. Itse harrastan aktiivisesti kuntosalia ja syön puhtaasti, joten tiedän kyllä miten kannattaa syödä ja kuntoilla jotta kroppa pysyy kuosissa. Ajattelin, että näin keväällä olisi otollinen aika hieman hoikistua.

Mitenkähän asia kannattaisi esittää naiselle? Erityisesti kaipaisin naisten kommentteja, miten esittää asia loukkaamatta naistani?
 
Naisystävän voi ottaa mukaan kuntosalille tai kävelylenkille. Siitä se lähtee....mutta täytyy olla myös oma motivaatio naisystävälläsi, ei siitä muuten oikein taida mitään tulla.
 
Valitettavasti iän myötä ihminen kuluttaa vähemmän. Etenkin naisilla se ilmenee lihomisena, vaikka he eivät söisi yhtään enempää kuin koskaan elämässään. Jos henkilö on tottunut olemaan sohvaperuna, hän saisi tehdä aikamoisen radikaalin muutoksen kuntoilussaan, että paino alkaisi pudota. Sitten on taas se vaara, että mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän syö ja kierre onkin valmis.

Ehdottaisin, että keskittyisit yhteen asiaan kerralla, eli oikeaan ruokavalioon. Pelkällä ruokavaliolla hän pystyy pudottamaan painoaan, vaikka ei liikkuisi metriäkään. Etenkin jos jättää kaikki huonot hiilihydraatit pois ruokavaliostaan, niin eipä niitä hiilareita tarvitakaan kun ei harrasteta rankkaa liikuntaa.

Eli tästä lähtien sinä olet se, joka käy ruokaostoksilla, ja täyttää ruokakorin terveellisillä ruokaostoksilla. Näin naiselle ei tule kiusausta kauppaostosten yhteydessä sortua johonkin epäterveelliseen suklaaseen. Valmista myöskin ruuat ja noudattakaa yhdessä terveellistä ruokavaliota. Ihmettelisin, että nainen nähtyään, miten kovasti tsemppaat terveellisen elämäntavan vuoksi edes kehtaisi sortua syömään joitain herkkuja.
 
Voit tehdä ruokaa useammin esimerkiksi keittoja, jotka lihottavat vähemmän. Alkakaa myös harrastamaan yhdessä liikunnallisia juttuja. Jos nainen on huonossa kunnossa, niin kävely tai vaikka keilailu on hyvästä, sillä silloin ainakin on pois jääkaapilta. Kun tottuu siihen, että vapaa-aikaa voi käyttää muutenkin kuin jääkaapilla käymällä tai sohvalla löhöämällä, niin siitä voi pikkuhiljaa ottaa kokeiltavaksi muitakin lajeja vaikka pyöräilyä.

Minusta painoasioistakin voi puhua asiallisesti. Ei missään tapauksessa syyttävästi, mutta yleensä painoasia harmittaa sitä lihonnuttakin henkilöä. Vaikka kuinka kehuu, niin välttämättä kehuminenkaan ei aina auta, koska kyllähän itsekin tietää, että näyttääkö hyvältä vai ei.
 
Niin, toki jo tuo ruokavalion muutos varmaan auttaisi, mutta kun omasta kokemuksesta tiedän miten paljon nopeammin saa tuloksia aikaan kun ruokavalioon yhdistää punttitreenin..mutta ehkä voisin tosiaan koittaa kannustaa tuohon ruokavalion muutokseen. Ongelmana tuossa syömisessä on, että kun itse täytän jääkaapin "bodyruualla", eli terveellisellä vähähiilarisella ja proteiinipitoisella ruualla, niin naiseni ostaa joka illaksi itselleen herkkuja, eikä herkkujen lisksi sitten "uskalla" syödä oikeaa ruokaa ettei lihoisi..eli en oikein tiedä miten häntä kieltäisin ostamasta noita herkkuja. Varsinkin pms-oireiden aikaan oikein hirvittää kun naiseni mättää hillittömiä määriä moskaa "kun olo on niin ankea". Ja sitten illalla taas piileskelee jättikokoisessa T-paidassa maha turvoksissa..olen kyllä sanonut, että kannattaisi katsoa mitä suuhunsa pistää, mutta siihen saan vastaukseksi että "jätä mut sitten jo oon niin läski" tai vastaavaa. Vaikeaa :p

on niin herkkä asia nykyisin tuo kroppa ja paino, etten oikein tiedä miten asiasta puhua. Jotain pitäisi kyllä saada aikaiseksi, koska jos sama meno jatkuu naiseni painaa pian jo enemmän kuin minä..ja aika tavalla kaipaan sellaista kiinteää naisvartaloa, nykyisin naiseni on kropaltaan jo melko tätimäinen vaikka on alle 30.

Ja hän ei tosiaan ole lämmennyt ehdotuksille yhteisestä liikuntaharrastuksesta, ikinä ei tunnu olevan sopiva hetki lähteä salille tai lenkille.
 
Painonvartijoiden ruokavalio on tosi terveellinen, vihanneksia ja hedelmiä siellä oppii syömään. Onko naiystävälläsi ketään kaveria, joka osaisi kannustaa häntä terveelisiin elämäntapoihin? Liikalihavuus on myös terveysriski, siihenkin voi vedota.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sebi (ap.):
Niin, toki jo tuo ruokavalion muutos varmaan auttaisi, mutta kun omasta kokemuksesta tiedän miten paljon nopeammin saa tuloksia aikaan kun ruokavalioon yhdistää punttitreenin..mutta ehkä voisin tosiaan koittaa kannustaa tuohon ruokavalion muutokseen. Ongelmana tuossa syömisessä on, että kun itse täytän jääkaapin "bodyruualla", eli terveellisellä vähähiilarisella ja proteiinipitoisella ruualla, niin naiseni ostaa joka illaksi itselleen herkkuja, eikä herkkujen lisksi sitten "uskalla" syödä oikeaa ruokaa ettei lihoisi..eli en oikein tiedä miten häntä kieltäisin ostamasta noita herkkuja. Varsinkin pms-oireiden aikaan oikein hirvittää kun naiseni mättää hillittömiä määriä moskaa "kun olo on niin ankea". Ja sitten illalla taas piileskelee jättikokoisessa T-paidassa maha turvoksissa..olen kyllä sanonut, että kannattaisi katsoa mitä suuhunsa pistää, mutta siihen saan vastaukseksi että "jätä mut sitten jo oon niin läski" tai vastaavaa. Vaikeaa :p

on niin herkkä asia nykyisin tuo kroppa ja paino, etten oikein tiedä miten asiasta puhua. Jotain pitäisi kyllä saada aikaiseksi, koska jos sama meno jatkuu naiseni painaa pian jo enemmän kuin minä..ja aika tavalla kaipaan sellaista kiinteää naisvartaloa, nykyisin naiseni on kropaltaan jo melko tätimäinen vaikka on alle 30.

Ja hän ei tosiaan ole lämmennyt ehdotuksille yhteisestä liikuntaharrastuksesta, ikinä ei tunnu olevan sopiva hetki lähteä salille tai lenkille.

Sebi, miten ne teidän sänkykamari puuhat sujuvat? sillä sillähän on tunnetusti hyväätekevä vaikutus laihtumiseen.
 
Painoindeksin laskeminen on hyvä lähtökohta, kun pitää ryhtyä laihduttamaan.
Miten se lasketaan? Ensin lasketaan pituuden neliö, esim. kun itse olen 1,60 cm pitkä, niin silloin pitää ensin laskea 1,60 x 1,60 = 2,56
Seuraavaksi jaetaan oma paino pituuden neliöllä.
Painan 65 kg, siis 65 jaettuna 2,56:lla = 25,78
Normaali painoindeksi on 20-25. Olen siis hieman ylipainoinen, kun oma indeksini on 25,78
Jos painaisin tavoitepainoni 60 kg, olisi painoindeksini 23,4
Missien indeksit liikkuvat 17-19 kieppeillä.
 
Minulla itelläni painonpudutos lähti ihan siitä kun polvet alkoivat reistailemaan, tulivat kipeiksi ja pettivät pahasti kävelessä, että ihan omasta ittestäni se lähti käyntiin. Mies ei koskaan ole painostani huomautellut ja käytiin yhdessä lenkillä aika tiheästikkin. Joskus kävin jumpassakin mutta se jäi kun polvet eivät kestäneetkään.
No, vasemmassa polvessa on jo tekonivel ja oikeaan tulossa.
Kaksi vuotta olen nyt aktiivisesti painoa pudotellut ja onhan se pudonnut reilut 14 kg ja se lähtöpaino minulla 91.5 kg ja olen vain 159 cm pitkä elikkä vielä sitä pudotettavaa kyllä löytyy.
En ole ollut misään painonvartijoissa, enkä ole noudattanut mitään tiettyä diettiäkään vaan ihan ollaan sitä syömistä vähän katottu, yritetään syödä kevyesti. Miehelläkin on pudotettavaa n. 7 kg verran ja hän on 164 cm pitkä jos oikein muistan. Painaa jotain 78-80 kg välillä, hänkin oli sairaslomalla viikon ja kiloja tuli kolme sillä viikolla lisää, tekee ruumiillisesti raskasta maataloustyötä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sebi:
Mitenkähän asia kannattaisi esittää naiselle? Erityisesti kaipaisin naisten kommentteja, miten esittää asia loukkaamatta naistani?

Siis tuohon et kyllä pysty vaikka päälläsi seisoisit. Ajatuksesi on kenties ihan kaunis, vaikka vaikuttaakin lähinnä siltä, että haluaisit vain kauniimman naisystävän. Laihtuminen EI KOSKAAN voi onnistuneesti lähteä kenestäkään muusta kuin laihtujasta itsestään. Jos naisystäväsi haluaa laihtua, hän kyllä tietää miten se tehdään (kaikkihan sen tietävät - vähemmän herkkuja ja enemmän liikuntaa). Ainoa miten voit asiassa onnistua on se, että saat jotenkin naisystäväsi "keksimään" itse, että hän haluaa laihtua. Muuten yrityksesi olla loukkaamatta naisystävääsi on tuhoontuomittu. Miten se sitten tehdään, on kyllä minulle täysi arvoitus.

Jos naisystäväsi sitten haluaakin laihduttaa (ilman painostamistasi), voit siinä vaiheessa olla suureksi avuksi ja tueksi asiassa. Kannustaa ja yrittää ottaa mukaan kuntoilujuttuihin ja kenties jopa tehdä sen kunto-ohjelman. Ja muuten, jos laihdutus lähtee käyntiin, älä osta kotiin itsellesi sipsejä tai suklaata (tai mikä nyt herkkuja teillä onkaan), vaikka voisit niitä itse syödäkin. Ne vain kiusaavat laihduttajaa ja jossain vaiheessa repsahdus on varma. Toki laihduttajalle repsahduksia tulee muutenkin, mutta eipä ole niin helppoa kuin jos herkkuja voi vain keittiönkaapista kipaista hakemassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja sebi (ap.):
Niin, toki jo tuo ruokavalion muutos varmaan auttaisi, mutta kun omasta kokemuksesta tiedän miten paljon nopeammin saa tuloksia aikaan kun ruokavalioon yhdistää punttitreenin..

Mutta ota nyt hyvä MIES huomioon, että naiselle tuo ei koskaan ole yhtä helppoa kuin miehelle. Johtuu siitä, että lihasmassaa on vähemmän ja rasvaa enemmän (siis laihallakin naisella, prosentuaalisesti). Mies kasvattaa helpostikin treenillä lihaksia, mutta naisella se on aina todellisen työn takana. Tästä on ihan omakohtaista kokemusta. Olen nimittäin käynyt jo hyvän aikaa salilla ja treenannut ihan kunto-ohjaajan tekemän ohjelman mukaisesti eikä lihaksia näy vielä missään. Tietysti ohjelmani tarkoitus on kiinteytyä ja saada kauniimpi vartalo, ei mitään kike-elomaa-kroppaa, mutta silti. Kyllä ruokavalio on kaiken a ja o, kuten aiemmat kirjoittajatkin ovat neuvoneet. Vaikka toki myönnän, että olet tuossa treenin ja ruokavalion yhdistämisessä oikeassa. Voi vain tulla sohvaperunalle liian suuri elämänmuutos kerralla ja yleensä sellaisilla on tapana epäonnistua. Tämänkin tiedän omasta kokemuksesta. Valitettavasti. Helpointa on pysyvästi muuttaa elämänsä suuntaa pikkuhiljaa askel kerrallaan ja välttää liian suurta kertarepäisyä.
 
Eri ihmiset innostuvat eri liikuntalajeista silloin(jos) innostuvat. Eli se sinun rakas punttisalisi ei vain ehkä ole naisellesi inspiroivaa liikuntaa, vaan hän saattaisi hyvinkin alkaa liikkua jonkun muun liikuntalajin parissa. Oman liikuntalajin tyrkyttäminen toiselle ainoana oikeana voi tehdä vain hallaa koko laihdutusyrityksellesi.

Voihan myös olla, että hänellä ei ole oikein käsitystä oikeasta ruokavaliosta, eli jos tilaisit jotain Hyvä terveys -lehteä tai muuta tavallisille ihmisille tarkoitettua ja jättäisit esille sen.

Yksi mahdollisuus on myös se, että hänellä on masennus, jolloin sopiva SSRI-lääkitys saattaisi korjata elämää aktiivisemmaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hmmmmmmmm:
Eri ihmiset innostuvat eri liikuntalajeista silloin(jos) innostuvat. Eli se sinun rakas punttisalisi ei vain ehkä ole naisellesi inspiroivaa liikuntaa, vaan hän saattaisi hyvinkin alkaa liikkua jonkun muun liikuntalajin parissa.

Tuo on niin totta. Itse käyn salilla vain ja ainoastaan järkisyistä, vaikka en siitä pidäkään. Ajattelen vain, että minun olisi oltava vähän voimakkaampi ja että salitreenillä kroppaa on helpompi muokata. Mutta tasapainon vuoksi harrastan enemmän liikuntaa, josta oikeasti pidän. Minulle se on kunnon vanhanaikaista hikiaerobicciä tai stepaerobicciä. Pääasia, että vauhti on kova ja hiki puskee pintaan. Jokaisen täytyy löytää oma lempilajinsa ja vaikka se olisi "vain" joku rauhallisempi ja hitaampi laji, se saa takuulla positiivista vaikutusta aikaan. Ainakin sen, että on voittanut sisäisen sohvaperunansa (minulle se oli todella vaikeaa ja vaati pitkän ajan, mutta nyt jo odotan jumppaan pääsyä - en olisi itsestäni vuosi sitten uskonut). Ja kun se sohvaperuna on voitettu, muutkin lajit voivat alkaa kiinnostaa ja ehkä voi jopa harrastaa jotain niinkin tylsää kuin salitreeniä ihan vain järkisyistä :)
 
Sama täällä, teen n. kerran viikossa hieman salitreeniä järkisyistä, koska sitä kuulemma pitää tehdä. Muulloin teen kaikkea, mistä oikeasti nautin, kuten joogaa, aikuisbalettia ja aiemmin olen mm. ratsastanut.
 
Valitettavasti, vaikka kuinka haluaisit, et saa naistasi laihtumaan omilla kommenteillasi, kehuilla tai haukuilla. Halu laihdutukseen (tai mihinkä tahansa muutoksen) aloittaminen tulee oman pään sisältä. Sitten kun tulee sellainen, että nyt riitti tämä ylipaino ja nyt rupean laihduttamaan. Itselläni oli alkuaan lähes 20 kg ylipainoa. Nyt 8 kg on lähtenyt ja pikkuhiljaa tiputellaan loppuja kiloja pois. Grammakaan painostani ei tippunut ennen kuin itselleni tuli ajatus, että nyt riitti tämä paino. Äitini yritti yhdessä vaiheessa painostaa laihduttamiseen. Mutta vasta kirjeen jälkeen sain hänet uskomaan, että paino tippuu vasta sitten kun itse niin haluan. Hänen määräyksestään ei tapahdu mitään.

Ajatus sinänsä on kaunis. Mutta toisen pään sisälle on vaikea mennä. Me muut emme voi tietää, miksi hän on antanut painon nousta ja miksi hän ei tee asialle mitään. Laihdus onnistuakseen vaati oman päätöksen ja oman motivaation. Jos laihdutukseen ei ole omaa motivaatiota, asia ei ota onnistuakseen.

Voit toki kannustaa naistasi laihdutukseen, painostaa ei kannata. Jos naisesi haluaa, niin voit yrittää keskustella siitä miksi hän on antanut painon nousta ja miksi hän ei välitä omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan. Urheiluun kannustaminen saattaa myös auttaa. Yrittäkää miettiä sellaisia lajeja, joista kumpikin pitää ja joita voi tehdä myös kaksistaan. Esim. tennis, sulkkis, lenkillä (sekä kävely että juokseminen), uinti tms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja naisen mielipide:
Alkuperäinen kirjoittaja sebi (ap.):
Niin, toki jo tuo ruokavalion muutos varmaan auttaisi, mutta kun omasta kokemuksesta tiedän miten paljon nopeammin saa tuloksia aikaan kun ruokavalioon yhdistää punttitreenin..

Mutta ota nyt hyvä MIES huomioon, että naiselle tuo ei koskaan ole yhtä helppoa kuin miehelle..........

Hyvin paljon samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja...kyllä miehen rooli siinä on olla ihan vain kommentoimatta sitä painoa. Tai sitten palkkana voi olla ero, jonka jälkeen nainen "herää" omaan kurjaan oloonsa ja alkaa pudottaa painoaan. Eli melkoisilla kananmunankuorilla mies on tässä suhteessa.

Omakohtaisesti voisin sanoa että painostamalla ei tuloksia saa aikaan, itse itseni on pitänyt käsittää että meno ei voi jatkua näin ja tarttua itseä niskasta kiinni. Eikä lihavuus johdu siitä, ettenkö TIETÄISI miten pitäisi syödä ja miten paljon liikkua. En usko että näin on naisesikaan suhteen. Naisten kanssa olisikin tärkeämpää miettiä, MIKSI hän syö ja MIKSI hän ei jaksa pitää huolta itsestään. Ja niiden ongelmien setvimiseksi hänellä ei ole sinun rajatonta rakkauttasi ja tukeasi, noin kirjoituksistasi päätellen. Hanki vaatekaupasta mallinukke niin aina on täydellinen kumppani rinnalla....

Ja BTW, älä nyt missään nimessä painosta menemään mihinkään painonvartijoihin... Se on lähinnä sellaista hurmoshenkistä kummallista ryhmähypnoosia, jossa ei muuta saa kuin ahdistuksen ylipainon lisäksi. Ehkä voisit kauniisti painostaa naistasi YHDESSÄTEKEMISEEN, joka voisi alkaa esim. kävelyretkistä eikä kahden tunnin hikitreeneistä kuntosalilla SINUN tahtiisi. Hän on aloittelija, sinä et. Ota se huomioon.
 
Omakohtainen kokemus painonvartijoista ei ole hurmoshenkistä hössötystä, vaan tietoon perustuvaa toimintaa. Ryhmä on tukijoukko, mutta siinä ei ole pakko olla mukana, jos ei halua. Ryhmänvetäjä on ravitsemksen asiantuntija, joka ryhmässä käsittelee monipuolisesti syömiseen liittyvää problematiikkaa. Tuskin tämä ilmiö olisi ollut toiminnassa vuosikymmeniä ympäri maailman, jos se ei toimisi ja tuottaisi tuloksia.
 
Tuttavapiirissä on muutema miekkonen ja naisihminen jotka alkavat muistuttaa sairauden perikuvaa kooltaan ja ulkonäöltään. Ei liikkumisesta tietoakaan ja terveysongelmia vaikka muille jakaa kakkosdiabeteksesta ylipainon vuoksi kuluneisiin niveliin.

Toivottavasti saat naisesi liikkelle ja pitämään kunnostaan ja terveydestään huolta. Tuolla tyylillä on tulevaisuudessa verenpaineet kaakossa ja kakkosdiabetes hankittu..Ennenkaikkeahan se ylipaino terveyden päälle käy ja se on vakava asia se.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sarppana:
Alkuperäinen kirjoittaja naisen mielipide:
Alkuperäinen kirjoittaja sebi (ap.):
Niin, toki jo tuo ruokavalion muutos varmaan auttaisi, mutta kun omasta kokemuksesta tiedän miten paljon nopeammin saa tuloksia aikaan kun ruokavalioon yhdistää punttitreenin..

Mutta ota nyt hyvä MIES huomioon, että naiselle tuo ei koskaan ole yhtä helppoa kuin miehelle..........

Hyvin paljon samaa mieltä kuin edellinen kirjoittaja...kyllä miehen rooli siinä on olla ihan vain kommentoimatta sitä painoa. Tai sitten palkkana voi olla ero, jonka jälkeen nainen "herää" omaan kurjaan oloonsa ja alkaa pudottaa painoaan. Eli melkoisilla kananmunankuorilla mies on tässä suhteessa.

Omakohtaisesti voisin sanoa että painostamalla ei tuloksia saa aikaan, itse itseni on pitänyt käsittää että meno ei voi jatkua näin ja tarttua itseä niskasta kiinni. Eikä lihavuus johdu siitä, ettenkö TIETÄISI miten pitäisi syödä ja miten paljon liikkua. En usko että näin on naisesikaan suhteen. Naisten kanssa olisikin tärkeämpää miettiä, MIKSI hän syö ja MIKSI hän ei jaksa pitää huolta itsestään. Ja niiden ongelmien setvimiseksi hänellä ei ole sinun rajatonta rakkauttasi ja tukeasi, noin kirjoituksistasi päätellen. Hanki vaatekaupasta mallinukke niin aina on täydellinen kumppani rinnalla....

Ja BTW, älä nyt missään nimessä painosta menemään mihinkään painonvartijoihin... Se on lähinnä sellaista hurmoshenkistä kummallista ryhmähypnoosia, jossa ei muuta saa kuin ahdistuksen ylipainon lisäksi. Ehkä voisit kauniisti painostaa naistasi YHDESSÄTEKEMISEEN, joka voisi alkaa esim. kävelyretkistä eikä kahden tunnin hikitreeneistä kuntosalilla SINUN tahtiisi. Hän on aloittelija, sinä et. Ota se huomioon.

Näin juuri se on, kirjoitat hyvin. Jos vaimolle tulee sellainen olo, että tuossa se vaan yrittää trimmata minua mieleisekseen, on liikunta taatusti vastentahtoista. Kyllä sen on lähdettävä vaimon tasolta ja mieltymyksistä, sinä ap. jo tottuneena liikkujana lähdet kyllä mukaan vaikka Bollywood-tanssiin jos tarvis on.
 
Laihdutuksen a ja o on mielestäni saada liikunta ja ravintomäärä tasapinoon. Vaikka pitäisi itseään nälässä, muttei liiku, ei tapahdu mitään, ja mielikin mustenee. Tai jos liikkuu ihan hulluna, mutta mässää entiseen tapaan, ei siinäkään tule oikeaa lopputulosta.

Hiljaa hyvää tulee. Naisesi on saatava vaan heräte laihduttamiseen. Joku ongelmahan hänellä on, jos lyhyessä ajassa on noin paljon lihonut. Hänellä on joko henkisiä murheita tai fyysinen vaiva. Tai sitten tämä: nyt on mies kiikissä, enää ei tarvitse ajatella ulkonäköä. Valitettavasti kovin totta monessa perheessä.
 
Toisaalta jos itse naisena olisin samassa tilanteessa, niin kyllä miehen toteamus "rakastan sinua kyllä, mutta kun kerran kysyt niin rehellisesti sanottuna olet lihonut aika paljon, ja mielestäni olit haluttavampi ja hehkeämpi normaalipainoisena" varmaan toimisi jonkinlaisena motivaationa...ainakin kun itse joskus kysyn että olenko lihonut, ja poikaystävä on sanonut että no kun kysyt niin joo, niin olen saanut motivaatiota katsoa syömisiäni tarkemmin. Ja kun kerran nainen on miehen mielestä vähemmän haluttava, niin eikö se näy jo parisuhteessa muutenkin.
 
Mutta tosiaan jos itsestä piittamattomuuden syynä on masennus tms. henkinen ongelma, niin siihen tietenkin pitäisi saada ensiksi apua. Siihen voi tietty mennä aikansa, jos nainen ei myönnä ongelmaa tai on epäluuloinen "kallonkutistajia" kohtaan. Ja myöskin mietin, että jos nainen ei vain kertakaikkiaan aio tehdä asialle mitään, niin kiinnostaako ap:tä jatkaa tässä parisuhteessa?
 

Yhteistyössä