n 20-v kuumeilijat joilla yritystä pitkään vol 3
- Viestiketjun aloittaja haltia
- Ensimmäinen viesti
Tuntuu, ettei oo mitää ehtiny tekemään, kun on vaan miettiny sitä eilistä ampumatapaushommaa.. Vaikka ei ole itselle mitenkään läheinen juttu (ei tuttuja/sukulaisia siellä, en asu lähellä), mutta silti.. Tuntuu, että ku se oli ammattikorkeakoulu, missä tapahtui.. Miksei sama periaatteessa voisi tapahtua minun amk:ssa? Huh...
Hienoa haltia, että hoito etenee niinku on suunniteltu. Joko jännittää punktio?
Mulla enää viikko jännittää sitä, joko vihdoin ja viimein päästään siihen hoitoon. Tympii oma itseni, kun mietin sitä koko ajan.. Ja kuitenki petyn taas :ashamed:
Hienoa haltia, että hoito etenee niinku on suunniteltu. Joko jännittää punktio?
Mulla enää viikko jännittää sitä, joko vihdoin ja viimein päästään siihen hoitoon. Tympii oma itseni, kun mietin sitä koko ajan.. Ja kuitenki petyn taas :ashamed:
^ Et sie yksin oo 
Mie täällä seurailen ja peukkuja pidän pystyssä teille kaikille Samalla jännäilen alkaisko menkat nyt vkonloppuna, jolloin kierto olisi enää n.34pv.. Viimeksi oli 38.. Ja uudet tuulet puhaltaa.. Loma alkoi eilen, nyt kuusi viikkoa vapaata, tosin ilmoitin että olen töihin käytettävissä la-to, mut se johtuu siitä että eräs mies, joka on nyt elämässäni ollut, ei ole täällä päin.. Eli minulla on nyt tavallaan poikaystävä outoa, mutta katsellaan miltä se elämä alkaa näyttää...
Plussaonnea kaikille :heart: Ja minulla on haltiasta nyt aika hyvä fiilis, että nyt onnistuisi
Mie täällä seurailen ja peukkuja pidän pystyssä teille kaikille Samalla jännäilen alkaisko menkat nyt vkonloppuna, jolloin kierto olisi enää n.34pv.. Viimeksi oli 38.. Ja uudet tuulet puhaltaa.. Loma alkoi eilen, nyt kuusi viikkoa vapaata, tosin ilmoitin että olen töihin käytettävissä la-to, mut se johtuu siitä että eräs mies, joka on nyt elämässäni ollut, ei ole täällä päin.. Eli minulla on nyt tavallaan poikaystävä outoa, mutta katsellaan miltä se elämä alkaa näyttää...Plussaonnea kaikille
:heart: Ja minulla on haltiasta nyt aika hyvä fiilis, että nyt onnistuisi Onnea Möhkis ihanaa =) kiva, että elämässä tulee uusia asioita, ja mennään eteenpäin, kiva kuulla kuulumisiasi aina kun jaksat niistä kertoa, olit kuitenkin tämän meidän pinon kantava voima kun vielä kuumeilit. Ja kiitos tsempistä ja hyvistä tunteista
Murppa kyllä mä täällä olen, on vaan nyt niin paljon kaikkea käynnissä, koulu, työ, miehen työ, ja miehen uusi koulu ja tää ivf-hoito yms, että tuntuu olevan yhtä matalalentoa joka hetki, nyt vihdoin rauhoitun koneella taas. Jännitän sun puolesta, ja toivon kaikesta sydämestäni, että pääsette tekin aloittamaan hoitoja ensi viikolla.
Lääkärikäynti oli oikein hyvä. Verikokeissa oli selvinnyt, että se mitä hormoonia ne nyt mittaa oli 1,6 (0,25-2 oli kuulemma hyvä) Olen siis ottanut sitä puregonia nyt 125 iu joka ilta. Munarakkuloita oli n 11-12 potentiaalista molemmilla puolilla suurinosa n +/- 11mm joten päätettiin että punktio on tiistaina klo 9.20 vaikka muutama oli jo 17-18mm, niin niitä oli vain pari. Kohdun limakalvo oli kuulemma hyvä. Nyt pitää sitten vaan juoda kauheasti vettä, kun niitä rakkuloita on niin paljon, ettei tule sitä hyperstimulaatiota, mulla kun on vähän taipumusta noihin monirakkulaisiin munasarjoihinkin. Sunnuntaina otan sen pregnylin irrotuspistoksen, jonka aikataulu saa heittää maks 10 min. :$ nyt hieman jännittää, että mitä tuleman pitää. Kovasti yritän juoda ja levätä, munasarjoissa kyllä kokoaika nippailee. Lääkärit ja hoitajat ovat olleet ihania. Niin se vielä sitten selviää tiistaina, että tehdäänkö meille siis koeputki vai mikrohedelmöitys, riippuen miehen sperman sen päiväisestä tilanteesta. Musta tuntuu, että olis hyvä jos ainakin osaan tehtäis mikroinjektio.. olettaen että niissä mun muniksissa nyt on sitten solujakin rakkuloiden sisällä.
Tsemppiä kaikille muillekin, ja tulkaahan tänne kertomaan kuulumisia muutkin, kun me muutamat. Niin ja itse liityin tuonne lapsettomuuspuolen syys/lokakuun ivf pinoon, mutta se etenee niin hurjaa vauhtia, joten en pysy perässä, tämä on kuitenkin se mun pino, ja te ihanat tutut kuumeilijakaverit olette tärkeä tuki. kiitos :attn:
Murppa kyllä mä täällä olen, on vaan nyt niin paljon kaikkea käynnissä, koulu, työ, miehen työ, ja miehen uusi koulu ja tää ivf-hoito yms, että tuntuu olevan yhtä matalalentoa joka hetki, nyt vihdoin rauhoitun koneella taas. Jännitän sun puolesta, ja toivon kaikesta sydämestäni, että pääsette tekin aloittamaan hoitoja ensi viikolla.
Lääkärikäynti oli oikein hyvä. Verikokeissa oli selvinnyt, että se mitä hormoonia ne nyt mittaa oli 1,6 (0,25-2 oli kuulemma hyvä) Olen siis ottanut sitä puregonia nyt 125 iu joka ilta. Munarakkuloita oli n 11-12 potentiaalista molemmilla puolilla suurinosa n +/- 11mm joten päätettiin että punktio on tiistaina klo 9.20 vaikka muutama oli jo 17-18mm, niin niitä oli vain pari. Kohdun limakalvo oli kuulemma hyvä. Nyt pitää sitten vaan juoda kauheasti vettä, kun niitä rakkuloita on niin paljon, ettei tule sitä hyperstimulaatiota, mulla kun on vähän taipumusta noihin monirakkulaisiin munasarjoihinkin. Sunnuntaina otan sen pregnylin irrotuspistoksen, jonka aikataulu saa heittää maks 10 min. :$ nyt hieman jännittää, että mitä tuleman pitää. Kovasti yritän juoda ja levätä, munasarjoissa kyllä kokoaika nippailee. Lääkärit ja hoitajat ovat olleet ihania. Niin se vielä sitten selviää tiistaina, että tehdäänkö meille siis koeputki vai mikrohedelmöitys, riippuen miehen sperman sen päiväisestä tilanteesta. Musta tuntuu, että olis hyvä jos ainakin osaan tehtäis mikroinjektio.. olettaen että niissä mun muniksissa nyt on sitten solujakin rakkuloiden sisällä.
Tsemppiä kaikille muillekin, ja tulkaahan tänne kertomaan kuulumisia muutkin, kun me muutamat. Niin ja itse liityin tuonne lapsettomuuspuolen syys/lokakuun ivf pinoon, mutta se etenee niin hurjaa vauhtia, joten en pysy perässä, tämä on kuitenkin se mun pino, ja te ihanat tutut kuumeilijakaverit olette tärkeä tuki. kiitos :attn:
Heippa tytöt.
eh :ashamed: , mulla oli esikoinen vauvana mukana luonnoilla, mutta puolustelen nyt vähän itseäni ja valintaani, muista en osaa sanoa. Poikani oli kaikin puolin helppo vauva ja hän nukkui oikeastaan aina kun oltiin yliopistolla ja luennoilla (huolehdin tästä rytmittämällä tissittelyt ja muut niin että aina luennon aikaan oli nukkuaika), lisäksi kysyin aina etukäteen että sopiiko että pidän vauvaa mukana. Minulle opiskeleminen esikon vauva-aikana oli henkireikä, olen sellainen ihminen että minulta varmaan sekoaisi pää jos olisin vain yksin tai no, kaksin kotona. Meidän luokka koostuu minun lisäkseni 8 muusta tytöstä joiden kanssa olen sen verran tuttuja että tiedän että he olisivat sanoneet minulle jos heitä olisi häirinnyt. On tietysti varmaan eri asia jos opiskelu on suuremmissa ryhmissä ja painottuu luentoihin. Meillä kun on enemmän niitä kädentaitoja, joita pystyy harjoittaa hyvin vaikka pikkuinen nukkuisikin vaunuissa tai liinassa. Sinänsä olen samaa mieltä ettei vauvan kanssa pidä opiskella varsinkaan jos tämä on yhtään maruisen sorttinen, sellaisiakin meidän puolella joskus on ja juuri viimeviikolla ihmettelin ystävälleni ääneen että miksi naapuri luokan tyttö ei mennyt pois luokasta täyttäkurkkua huutavan vauvansa kanssa. Eli kannatan vauvan kanssa opiskelua ainoastaan ryhmän ja vauvan ehdoilla.
Muuten ei mitään uutta. Nyt on kp jotain 30 ja saas nähä miten pitkä tästä kierrosta tulee, toivottavasti ei ihan kauheen pitkä ettei tarvi hakea taas niitä teroja.
Möhkikselle näyttää kuuluvan hyvää Mukava kuulla, ehkä nämä uudet tuulet puhaltelisivat mukanaan vauvapölyäkin sitten kun on oikea aika...
Haltialle kans tsemppiä, olis jo aika saada tänne iloisia uutisia, vähän turhan synkänsävyinen on tämä ketju!
CoffeeCup, tervetuloa myös minun puolestani
eh :ashamed: , mulla oli esikoinen vauvana mukana luonnoilla, mutta puolustelen nyt vähän itseäni ja valintaani, muista en osaa sanoa. Poikani oli kaikin puolin helppo vauva ja hän nukkui oikeastaan aina kun oltiin yliopistolla ja luennoilla (huolehdin tästä rytmittämällä tissittelyt ja muut niin että aina luennon aikaan oli nukkuaika), lisäksi kysyin aina etukäteen että sopiiko että pidän vauvaa mukana. Minulle opiskeleminen esikon vauva-aikana oli henkireikä, olen sellainen ihminen että minulta varmaan sekoaisi pää jos olisin vain yksin tai no, kaksin kotona. Meidän luokka koostuu minun lisäkseni 8 muusta tytöstä joiden kanssa olen sen verran tuttuja että tiedän että he olisivat sanoneet minulle jos heitä olisi häirinnyt. On tietysti varmaan eri asia jos opiskelu on suuremmissa ryhmissä ja painottuu luentoihin. Meillä kun on enemmän niitä kädentaitoja, joita pystyy harjoittaa hyvin vaikka pikkuinen nukkuisikin vaunuissa tai liinassa. Sinänsä olen samaa mieltä ettei vauvan kanssa pidä opiskella varsinkaan jos tämä on yhtään maruisen sorttinen, sellaisiakin meidän puolella joskus on ja juuri viimeviikolla ihmettelin ystävälleni ääneen että miksi naapuri luokan tyttö ei mennyt pois luokasta täyttäkurkkua huutavan vauvansa kanssa. Eli kannatan vauvan kanssa opiskelua ainoastaan ryhmän ja vauvan ehdoilla.
Muuten ei mitään uutta. Nyt on kp jotain 30 ja saas nähä miten pitkä tästä kierrosta tulee, toivottavasti ei ihan kauheen pitkä ettei tarvi hakea taas niitä teroja.
Möhkikselle näyttää kuuluvan hyvää
Mukava kuulla, ehkä nämä uudet tuulet puhaltelisivat mukanaan vauvapölyäkin sitten kun on oikea aika...Haltialle kans tsemppiä, olis jo aika saada tänne iloisia uutisia, vähän turhan synkänsävyinen on tämä ketju!
CoffeeCup, tervetuloa myös minun puolestani
Jee.. tää täällä tuulettelee menkkoja Nyt kolmannet luomumenkat, eka kierto oli 42pv, sit 38 ja nyt 35.. Jos seuraava olisi vaikka 31-33 niin se ois jo normaali Ihanaa! Neppi Kiva, että kirjoitit vauvan viennistä luennolle sinun näkökulmastasi. On aina hyvä välillä muistaa, että maailma näyttää aika erilaiselta jokaisen ihmisen silmin, ja me lapsettomat emme ole suinkaan ainoita, joiden mukaan täällä maailmassa pitäisi pyöriä. Välillä iskee vaan katkeruus, ja elämä tuntuu epäreilulta. Ymmärrän kyllä itsekin, että vauva otetaan luennolle sinänsä, että pakkohan äidinkin on päästä liikkumaan. Kyllä meilläkin itseasiassa työporukassa on jokaisella ollut vauva töissä, kun pieniä vauvoja on ollut, itsekin varmaan menen välillä töihin vauvan kanssa. Jos vauva vaan on kova huutamaan, tai vie muuten äidin keskittymisen, niin silloin kyllä pitäisi tajuta viedä vauva pois, ei ryhmän opiskelu kuitenkaan saa vauvan kustannuksella kärsiä.
Möhköfanttis Ihanaa, että siellä luomukierto vihdoinkin tasoittuu =) olen kyllä onnellinen, jos sinulla menisi asiat toisin toisessa suhteessasi. Kyllä elämä voisi välillä olla helpompaakin. Ihanaa kuulla sinusta.
ON: täällä laitettiin eilen se irroituspistos. Jännitin sitä ihan kauheasti. Olin aivan varma, että se jotenkin epäonnistuu, kun niitä lasiampullejen kauloja pitää katkoa, mutta mies sen onneksi osasi tehdä, itselleni jäi se kamalin, eli pistäminen, mutta onnistui. Nyt sitten jännityksen ja kauhun sekaisin tuntein odotan huomista punktiota. Pelottaa, ettei niitä kypsiä munasoluja olekaan tarpeeksi, tai että se sattuu kamalasti. Mitään ei kuumemma sitä ennen saa syödä tai juoda, mutta sinne saa ottaa evästä. Sanoinkin miehelle, että pitää tänään käydä hakemassa kunnolla eväitä sitten mukaan, ja jotain herkkuja. Siellä vahditaan 2 tuntia ja sitten pääsee saattajan mukana autolla kotiin, joten joudutaan tilata taksi, kun ne ei päästä kuulemma julkisilla kotiin. Maha on aivan turvonnut ja pinkeä, rintoja särkee, ja nekin on niin pinkeät, että jos en olisi pistellyt niitä hormooneja luulisin olevani raskaana. Juonut olen ihan kauheasti, ja tuntuu, että munasarjat painaa virtsarakkoa. Tänään vielä näen yhtä kaveria, joka ei tiedä, että ollaan menossa punktiooon huomenna. Niin ja henkisesti olen jotenkin tämän ivf-hoidon aikana muuttunut vähemmän katkeraksi. Valintoja on oikeasti pitänyt tehdä ja kaikkemme tehdään laspen eteen, mutta jotenkin mietin nyt niitäkin asioita mitä en voi tehdä sitten lasten saannin jälkeen/raskausaikana ja osaan erilailla arvostaa myös miehen kanssa kaksistaan oloa. Olen siitä onnellinen, vauva ei enää tunnu elämän ainoalta autuaaksi tekevältä asialta, vaikka se juuri nyt onkin maailman tärkein asia.
Möhköfanttis Ihanaa, että siellä luomukierto vihdoinkin tasoittuu =) olen kyllä onnellinen, jos sinulla menisi asiat toisin toisessa suhteessasi. Kyllä elämä voisi välillä olla helpompaakin. Ihanaa kuulla sinusta.
ON: täällä laitettiin eilen se irroituspistos. Jännitin sitä ihan kauheasti. Olin aivan varma, että se jotenkin epäonnistuu, kun niitä lasiampullejen kauloja pitää katkoa, mutta mies sen onneksi osasi tehdä, itselleni jäi se kamalin, eli pistäminen, mutta onnistui. Nyt sitten jännityksen ja kauhun sekaisin tuntein odotan huomista punktiota. Pelottaa, ettei niitä kypsiä munasoluja olekaan tarpeeksi, tai että se sattuu kamalasti. Mitään ei kuumemma sitä ennen saa syödä tai juoda, mutta sinne saa ottaa evästä. Sanoinkin miehelle, että pitää tänään käydä hakemassa kunnolla eväitä sitten mukaan, ja jotain herkkuja. Siellä vahditaan 2 tuntia ja sitten pääsee saattajan mukana autolla kotiin, joten joudutaan tilata taksi, kun ne ei päästä kuulemma julkisilla kotiin. Maha on aivan turvonnut ja pinkeä, rintoja särkee, ja nekin on niin pinkeät, että jos en olisi pistellyt niitä hormooneja luulisin olevani raskaana. Juonut olen ihan kauheasti, ja tuntuu, että munasarjat painaa virtsarakkoa. Tänään vielä näen yhtä kaveria, joka ei tiedä, että ollaan menossa punktiooon huomenna. Niin ja henkisesti olen jotenkin tämän ivf-hoidon aikana muuttunut vähemmän katkeraksi. Valintoja on oikeasti pitänyt tehdä ja kaikkemme tehdään laspen eteen, mutta jotenkin mietin nyt niitäkin asioita mitä en voi tehdä sitten lasten saannin jälkeen/raskausaikana ja osaan erilailla arvostaa myös miehen kanssa kaksistaan oloa. Olen siitä onnellinen, vauva ei enää tunnu elämän ainoalta autuaaksi tekevältä asialta, vaikka se juuri nyt onkin maailman tärkein asia.
Hienoa pohdintaa olet tehny haltia. Voi kunpa minäkin osaisin ajatella, ettei se vauva ole ainoa autuaaksi tekevä asia :ashamed: Tällä hetkellä, kun hoitojen aloittamisesta ei vieläkään mitään hajua, niin se vain tuntuu, että mikään muu ei voi tehdä minua onnelliseksi kuin vauva..
SNIF! Flunssassa ja kuumeessa jo kolmatta päivää :snotty: Tänään oli pakko mennä työharjoitteluun ( eka päivä ) , ja enpä varmaan kehtaa olla huomennakaan pois, ku ei oo "tarpeeksi" sairas. Jospa tästä paranis. Tänään tajusin kans sen, että jos minusta ei ikinä tuukaan opettajaa (siis mitä tahansahan voi sattua), niin haluan työskennellä vanhusten parissa. On ne vaan niin ihania!
Totta Neppi, eihän asioita voikaan ajatella meidän lapsettomien näkökulmasta. Sepä tässä just on, että vaikka järki kuinka sanoo, ettei tämä äiti voi pelkästään ajatella muiden tunteita niin omat tunteet sotii vastaan. Ja sitä paitsi, kyllä tämä järjestely vähäsen häiritsee opiskelua. Vaikka vauva ei hirveästi itkekään, niin ne hetket millon itkee niin häiritsee pahasti opiskelua. Sitten ihan vaan se, että kun vauva kikattelee tms. niin kaikki luokan naispuoliset (ja osa miehistäkin) kääntyy katsomaan, opettajaa myöten. Että kyllä tämä ainakin minua häiritsee, olenkohan liian herkkä? Mutta joo, lopetan keskustelun aiheesta jolle en mitään voi
Keskiviikkona taas tuomiolle... En tiiä miten kestän pettymyksen, mikäli sellainen taas on tulossa :ashamed:
SNIF! Flunssassa ja kuumeessa jo kolmatta päivää :snotty: Tänään oli pakko mennä työharjoitteluun ( eka päivä ) , ja enpä varmaan kehtaa olla huomennakaan pois, ku ei oo "tarpeeksi" sairas. Jospa tästä paranis. Tänään tajusin kans sen, että jos minusta ei ikinä tuukaan opettajaa (siis mitä tahansahan voi sattua), niin haluan työskennellä vanhusten parissa. On ne vaan niin ihania!
Totta Neppi, eihän asioita voikaan ajatella meidän lapsettomien näkökulmasta. Sepä tässä just on, että vaikka järki kuinka sanoo, ettei tämä äiti voi pelkästään ajatella muiden tunteita niin omat tunteet sotii vastaan. Ja sitä paitsi, kyllä tämä järjestely vähäsen häiritsee opiskelua. Vaikka vauva ei hirveästi itkekään, niin ne hetket millon itkee niin häiritsee pahasti opiskelua. Sitten ihan vaan se, että kun vauva kikattelee tms. niin kaikki luokan naispuoliset (ja osa miehistäkin) kääntyy katsomaan, opettajaa myöten. Että kyllä tämä ainakin minua häiritsee, olenkohan liian herkkä? Mutta joo, lopetan keskustelun aiheesta jolle en mitään voi
Keskiviikkona taas tuomiolle... En tiiä miten kestän pettymyksen, mikäli sellainen taas on tulossa :ashamed:
Kiitos teille *hali* Minä ymmärrän nykyään kyllä jo kuinka kovaa voi kateuden peikko iskeä kun näkee vauvoja. Isellä ei niinkään sellaiset jotka odottaa esikoistaan herätä kateutta vaan ne joille on lyhyellä ikäerolla tulossa toinen pikkuinen, vielä ehkä jopa silleen "vahinkona".
Täällä on kyllä mukava kirjoitella teidän kanssa. Vaikka välillä itsestä tuntuu että onko minulla oikeasti oikeutta valittaa mistään, onhan minulla kuitenkin tuo esikoinen ja yrittämistä on ollut toisaalta vasta 1v3kk mutta minkäs teet kun kuume on kova.
Mutta nyt toivotaan kovasti että täälläkin alkaisi kohta tapahtua! Haltia, sinähän tuot meille pian sitten sen pitkään kaivatun plussan ja me muut tullaan sitten perässä
Täällä on kyllä mukava kirjoitella teidän kanssa. Vaikka välillä itsestä tuntuu että onko minulla oikeasti oikeutta valittaa mistään, onhan minulla kuitenkin tuo esikoinen ja yrittämistä on ollut toisaalta vasta 1v3kk mutta minkäs teet kun kuume on kova.
Mutta nyt toivotaan kovasti että täälläkin alkaisi kohta tapahtua! Haltia, sinähän tuot meille pian sitten sen pitkään kaivatun plussan ja me muut tullaan sitten perässä
Murppa Tiedän kyllä miltä tuntuu, kun tuntuu, että vauva on se maailman ainut asia joka täyttää tyhjyyden. Kyllä mäkin edelleen kaikista eniten haluan sen vauva, mutta tämän koeputkihedelmöityksen myötä on joutunut miettimään asioita vähän uudelta kannalta, koska tämä on meille todennäköisesti ainut mahdollisuus saada biologinen vauveli... mutta joo, kyllä me palstalaiset tässä pinossa sua ymmärretään Niin ja toivotaan todellakin, että vihdoin tekin pääsette aloittamaan hoidot.
Neppi kyllä se olet osa tätä pinoa. Älä tunne huonoa omaatuntoa. Itsekin haluan enemmän kuin vain yhden lapsen, ja uskon, että kaipuu vauvasta on ihan yhtä suurui, kun toista ei kuulu. Erona vain on, että meillä jotka kuumeillaan esikoista on vielä sekin pelko, ettei saada kokea äitiyttä ollenkaan.
ON: juoksen 30min välein vessassa. Tunnissa virtsarakko tuntuu halkeavan. Maha on pinekä ja painava, käveleminen hankalaa. Alkaa tuntua jo, että kiva, kun se punktio on huomenna, jos tää olo vähän helpottais. Nyt käsitän vähän, mitä se raskausaikana voi olla, kun vauva painaa mahassa ja pissattaa koko ajan, kun nytkin käyn vessassa, niin nyrkin kokoiset munasarjat painaa rakkoa niin, että taas on hätä, vaikka pöntöltä nousi, toivotaan, että niissä olis paljon helmiä sisällä :heart: tajuan siis nyt konkreettisemmin senkin, ettei se raskausaika suinkaan ole pelkästään ihanaa. Toivon totisesti, että pääsemme kaikki pian plussanneiden listalle. Mitenkäs muuten sarah ja muut joilla on kp:t pitkällä?Huomenna en varmaan jaksa kirjoittaa, mutta viimmeistään ke kerron kuulumisia punktiosta.
Teistä on tullut kyllä tärkeä tuki tässä yrittämisen aikana kiitos :hug:
Niin ja toivotaan todellakin, että vihdoin tekin pääsette aloittamaan hoidot.Neppi kyllä se olet osa tätä pinoa. Älä tunne huonoa omaatuntoa. Itsekin haluan enemmän kuin vain yhden lapsen, ja uskon, että kaipuu vauvasta on ihan yhtä suurui, kun toista ei kuulu. Erona vain on, että meillä jotka kuumeillaan esikoista on vielä sekin pelko, ettei saada kokea äitiyttä ollenkaan.
ON: juoksen 30min välein vessassa. Tunnissa virtsarakko tuntuu halkeavan. Maha on pinekä ja painava, käveleminen hankalaa. Alkaa tuntua jo, että kiva, kun se punktio on huomenna, jos tää olo vähän helpottais. Nyt käsitän vähän, mitä se raskausaikana voi olla, kun vauva painaa mahassa ja pissattaa koko ajan, kun nytkin käyn vessassa, niin nyrkin kokoiset munasarjat painaa rakkoa niin, että taas on hätä, vaikka pöntöltä nousi, toivotaan, että niissä olis paljon helmiä sisällä :heart: tajuan siis nyt konkreettisemmin senkin, ettei se raskausaika suinkaan ole pelkästään ihanaa. Toivon totisesti, että pääsemme kaikki pian plussanneiden listalle. Mitenkäs muuten sarah ja muut joilla on kp:t pitkällä?Huomenna en varmaan jaksa kirjoittaa, mutta viimmeistään ke kerron kuulumisia punktiosta.
Teistä on tullut kyllä tärkeä tuki tässä yrittämisen aikana kiitos :hug:
Haltia: Onnea punktioon! Toivotaan että niitä helmiä olis paljon ja ne hyvälaatuisiaki.
Möhköfanttis: Onnea luomumenkoista! Ja onnea uuteen suhteeseen!
Minullaki oli luomuovis taas tässä. Tieten kp 19 se tapahtui, että ei kovin myöhäänkään edes! =) Kisuvaaveista tässä kuumeillaan kovasti, ja tieten parin viikon päästä saadaankin pari pentua. Ois saatu jo huomenna, mutta liian nuorina, 5-6 viikkosia olisivat ne pennut vasta olleet. :/ Nyt viime päivinä ajatellu enemmän kissavauvoja kuin ihmisvauvoja. En oo taas hirveemmin osannu ressata tuolla vauva-asialla. Tokihan nyt välissä tulee se kova kaipuu ja itkukin, mutta selvästi vähemmän kuin joskus aikaisemmin.
Möhköfanttis: Onnea luomumenkoista!
Ja onnea uuteen suhteeseen! Minullaki oli luomuovis taas tässä. Tieten kp 19 se tapahtui, että ei kovin myöhäänkään edes! =) Kisuvaaveista tässä kuumeillaan kovasti, ja tieten parin viikon päästä saadaankin pari pentua. Ois saatu jo huomenna, mutta liian nuorina, 5-6 viikkosia olisivat ne pennut vasta olleet. :/ Nyt viime päivinä ajatellu enemmän kissavauvoja kuin ihmisvauvoja.
En oo taas hirveemmin osannu ressata tuolla vauva-asialla. Tokihan nyt välissä tulee se kova kaipuu ja itkukin, mutta selvästi vähemmän kuin joskus aikaisemmin. Pidetääs peukkuja mulle..tänään pitäis menkat alkaa jos alkaa.. Toivotaan ettei ala.. Ensinnä viime perjantaina otin hiukan olutta la niin hirveä rapula ettei ikään.. Jouduin oksentamaan melkein kolmeenasti päivällä mitä en ikinä oo joutunut tekemään...
toissapäivänä alkoi rintojen turvotus ja arkuus mitä en myöskään muista että olis aikaisemmin ollut.. Sitten eilen on tehnyt vain mieli juoda jaffaa ja muuten sellainen jännän etova olo, mitä ei myöskää ole ennen kuukautisia ollut normaalisti... eilen oli pakko tehdä jo testi ku en malttanut odottaa mutta negaa ainakin vielä näytti... Mutta pidetään peukkuja ettei ne menkat huomenna alkais!!!
Ja taas hetki sitte alko tosi ällö olo... Nälkä on, mutta tuntuu ettei mitää kykene syömään.. Ja olo ei tunnu siltä et mitää oksennustautia olis!
Eilen mittasin niin lämpö puoli astetta koholla...
Pissa oudon keltaista. Sitten ikinä mulla ei oo hiki haissu tai muutenkaa hikoillu niin la huomasin senkin.....
Nänneihin ilmestynyt outoja "näppylöitä"!
toissapäivänä alkoi rintojen turvotus ja arkuus mitä en myöskään muista että olis aikaisemmin ollut.. Sitten eilen on tehnyt vain mieli juoda jaffaa ja muuten sellainen jännän etova olo, mitä ei myöskää ole ennen kuukautisia ollut normaalisti... eilen oli pakko tehdä jo testi ku en malttanut odottaa mutta negaa ainakin vielä näytti... Mutta pidetään peukkuja ettei ne menkat huomenna alkais!!!
Ja taas hetki sitte alko tosi ällö olo... Nälkä on, mutta tuntuu ettei mitää kykene syömään.. Ja olo ei tunnu siltä et mitää oksennustautia olis!
Eilen mittasin niin lämpö puoli astetta koholla...
Pissa oudon keltaista. Sitten ikinä mulla ei oo hiki haissu tai muutenkaa hikoillu niin la huomasin senkin.....
Nänneihin ilmestynyt outoja "näppylöitä"!
Täällä munasolupunktio takana. Huh että jännitti. verenpaine oli ennen operaatiota 148/82 hoitajat ja lääkäri on ihania. Sattui vähän se neulojen pistely, ja höpötin ihan hädissäni koko toimenpiteen ajan. mies silitteli kyllä mun hiuksia rauhoittavasti. vähän tuli verta jostain neulan pistokohdasta. 19 munasolua saatiin kaikenkaikkiaan kerättyä, ja spermakin oli kuulemma hyvää, joten kaiken pitäis olla tähän asti jees. kipuja on jonkin verran ja vähän höntti olo, vessassa käynti on hankalaa, ja juoda pitää useita litroja. torstaina 10.05 olis alkion siirto. ne ei sieltä mitään enää soittele. osaan muniksiin tehdään vissiin ivf ja osaan icsi, tai katsotaan. kun tulin kotiin alettiin yhtäkkiä ihmettelmään, että eihän se hinta ole 1390 ?/munasolu, ja hädissään soitin väestöliittoon, täti siellä vähän nauroi, että oo nyt ihan rauhassa vaan, että ei se oo mikään yhden muniksen hinta. huh, että säikähdettiin. nyt mies kaupassa hakemassa siteitä, sitten lepäämään, huomenna aloitetaan lugesteronilääkkeet.
peukut pystyssä anulle toivottavasti se plussa sieltä tulee =)
ja orionille toivottavasti oviksen aikaan pupuilu oli tuottoisaa
hoitajat ja lääkäri on ihania. Sattui vähän se neulojen pistely, ja höpötin ihan hädissäni koko toimenpiteen ajan. mies silitteli kyllä mun hiuksia rauhoittavasti. vähän tuli verta jostain neulan pistokohdasta. 19 munasolua saatiin kaikenkaikkiaan kerättyä, ja spermakin oli kuulemma hyvää, joten kaiken pitäis olla tähän asti jees. kipuja on jonkin verran ja vähän höntti olo, vessassa käynti on hankalaa, ja juoda pitää useita litroja. torstaina 10.05 olis alkion siirto. ne ei sieltä mitään enää soittele. osaan muniksiin tehdään vissiin ivf ja osaan icsi, tai katsotaan. kun tulin kotiin alettiin yhtäkkiä ihmettelmään, että eihän se hinta ole 1390 ?/munasolu, ja hädissään soitin väestöliittoon, täti siellä vähän nauroi, että oo nyt ihan rauhassa vaan, että ei se oo mikään yhden muniksen hinta. huh, että säikähdettiin. nyt mies kaupassa hakemassa siteitä, sitten lepäämään, huomenna aloitetaan lugesteronilääkkeet. peukut pystyssä anulle toivottavasti se plussa sieltä tulee =)
ja orionille toivottavasti oviksen aikaan pupuilu oli tuottoisaa
Hienoa Haltia :heart: Nyt vain lepäile.. onko tarkoitus laittaa 1 vai 2 kyytiläistä, jos hyvät tulee?
:heart: Nyt vain lepäile.. onko tarkoitus laittaa 1 vai 2 kyytiläistä, jos hyvät tulee?Heippa! oon katsellu täällä taustalla muutaman kuukauden kirjoittelua, mut nyt löytyi sopivan "kuuloinen" ryhmä, niin päätin rohkaistua liittymään! Olen siis 23v ja ollaan yritetty kihlattuni kans maaliskuusta 08 saakka, eli nyt lähtee yk8 käyntiin. tuskastumisia on ollut puolin ja tosin...vaikka yritänkin ajatella et toiset on yrittäny viel paaalljon kauemmin! en tiedä mistä kiikastaa... mut jospa täällä pääsis purkaa ajatuksiaan =)
Eevi: Tervehdys.. itse täällä taustapiruna häärin, vaikka yritys loppui kesällä eroon.. Oli tää sen verran ihana poppoo ettei hevillä täältä tuu lähdettyä, saa nähdä ajaako tytöt pois jossain vaiheessa Onko sulla säännöllinen kierto? Ilmeisesti, jos yk 8 menossa Itsellä heti eron jälkeen muuttui säännölliseksi, vaikka kahteen vuoteen ei menkkoja kuulunut.. Onnea yritykseen, kyl me kaikki tiedetään miten yk8 kohdalla jo ärsyttää... :hug:
Tervehdys.. itse täällä taustapiruna häärin, vaikka yritys loppui kesällä eroon.. Oli tää sen verran ihana poppoo ettei hevillä täältä tuu lähdettyä, saa nähdä ajaako tytöt pois jossain vaiheessa Onko sulla säännöllinen kierto? Ilmeisesti, jos yk 8 menossa Itsellä heti eron jälkeen muuttui säännölliseksi, vaikka kahteen vuoteen ei menkkoja kuulunut.. Onnea yritykseen, kyl me kaikki tiedetään miten yk8 kohdalla jo ärsyttää... :hug:Haltia: Tules sitten torstaina kertoo tilanne.. ja sit alkas kahden viikon jännäily
Anu Voih :hug:
Tules sitten torstaina kertoo tilanne.. ja sit alkas kahden viikon jännäily Anu Voih
:hug:Anulle halauksia :hug: kaikista ikävintä on juuri se, kun odottaa ja uskoo, että vihdoin olisi vauva tulossa, ja kuitenkin saa petttyä. kuitenkin kuukautiset on myös uuden yrityksen alku. Voimia.
Eevi tervetuloa mukaan. Kerrotko kiertopäiväsi, ja kierron pituuden niin lisään sut listalle. Ilmeisesti toivotte esikoista? Kyllä tässä pinossa on tilaa uusille. Niin moni on jo (onneksi ) päässyt odotuspuolelle, että meidän pino on johiljennut kovasti, mutta nyt alkaa taas virota uudelleen. On tämä niin ihana pino, ettei osaa toisiin enää vaihtaa
Möhkis Tuli mieleen ihan sellainenkin juttu, että monesti, jos parisuhteessa on hankaluuksia, tai hirveän rankkaa aikaa elämässä (teilläkin pitkään kestänyt lapsettomuus ) niin kuukautiskierrossa saattaa olla ongelmia. Sitten kun elämä rauhoittuu ja helpottuu, niin vähän myös itsestään luonto korjaa tilannetta ja kuukautisetkin alkaa tulla säännöllisiksi yms. Naisen kroppa on niin kummallinen. Olen huomannut, ikinä ei tiedä miten reagoi, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta tämäkin väin tälläistä maalaisjärjellä pohtimista. Olen sun puolesta kyllä iloinen, että menkat tulee nyt ajallaan =) Ja tulen kyllä torstaina kertomaan miten lääkärissä kävi. Nyt jännittää, pelottaa, että kuinkamoni niistä munasoluista on hedelmöittynyt. Sitten tuli vielä sellainen ontto olo, että meidän lapset on siellä laboratoriossa nyt, ja siinä satsissa saattaa olla meidän KAIKKI lapset, sekin tuntuu oudolta.. Mutta torstaina siis entistä viisaampi, ja kahdenviikon hirveä piinailu alkaa.
Illalla vatsakivut voimistui kun puudutukset ja muut klinikalla annetut lääkkeet ei ilmeisesti enää vaikuttaneet, otin 800 buranaa, kun sanottiin, että sitä saa vielä tänään syödä, nyt kuitenkin siirryn kokonaan banadoliin, ihan varmuuden vuoksi. Kylkiä jomottaa jotenkin niinkuin lihakset olis revähtänyt, ei pysty kääntyillä. mies lähti töihin, ja nyt täällä koneella kirjoittelen kaikki tuntemukseni, asiaa kun taas riittää.
Murppa Sullahan on tänään lääkäri? kerrohan meille miten siellä kävi? pääsettekö tositoimiin? peukut pystyssä :attn:
Eevi tervetuloa mukaan. Kerrotko kiertopäiväsi, ja kierron pituuden niin lisään sut listalle. Ilmeisesti toivotte esikoista? Kyllä tässä pinossa on tilaa uusille. Niin moni on jo (onneksi ) päässyt odotuspuolelle, että meidän pino on johiljennut kovasti, mutta nyt alkaa taas virota uudelleen. On tämä niin ihana pino, ettei osaa toisiin enää vaihtaa
Möhkis Tuli mieleen ihan sellainenkin juttu, että monesti, jos parisuhteessa on hankaluuksia, tai hirveän rankkaa aikaa elämässä (teilläkin pitkään kestänyt lapsettomuus ) niin kuukautiskierrossa saattaa olla ongelmia. Sitten kun elämä rauhoittuu ja helpottuu, niin vähän myös itsestään luonto korjaa tilannetta ja kuukautisetkin alkaa tulla säännöllisiksi yms. Naisen kroppa on niin kummallinen. Olen huomannut, ikinä ei tiedä miten reagoi, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen. Mutta tämäkin väin tälläistä maalaisjärjellä pohtimista. Olen sun puolesta kyllä iloinen, että menkat tulee nyt ajallaan =) Ja tulen kyllä torstaina kertomaan miten lääkärissä kävi. Nyt jännittää, pelottaa, että kuinkamoni niistä munasoluista on hedelmöittynyt. Sitten tuli vielä sellainen ontto olo, että meidän lapset on siellä laboratoriossa nyt, ja siinä satsissa saattaa olla meidän KAIKKI lapset, sekin tuntuu oudolta.. Mutta torstaina siis entistä viisaampi, ja kahdenviikon hirveä piinailu alkaa.
Illalla vatsakivut voimistui kun puudutukset ja muut klinikalla annetut lääkkeet ei ilmeisesti enää vaikuttaneet, otin 800 buranaa, kun sanottiin, että sitä saa vielä tänään syödä, nyt kuitenkin siirryn kokonaan banadoliin, ihan varmuuden vuoksi. Kylkiä jomottaa jotenkin niinkuin lihakset olis revähtänyt, ei pysty kääntyillä. mies lähti töihin, ja nyt täällä koneella kirjoittelen kaikki tuntemukseni, asiaa kun taas riittää.
Murppa Sullahan on tänään lääkäri? kerrohan meille miten siellä kävi? pääsettekö tositoimiin? peukut pystyssä :attn:
huomenta kaikille! ompas mukava kun otatte uusia noin innolla mukaan
Möhköfanttis: ikävää, kun sun yritys loppui eroon ompas jännä tilanne kun menkat on palautunu normaliiksi heti eron jälkeen....!?? eikä siis kahteen vuoteen menkat tullu normaalisti??
Mulla onneks siinä mielesä hyvä tilanne, et menkat on tullu suht. säännöllisesti heti pillereiden lopettamisen jälkeen.
Kierto on siis tällähetkellä 5/34-38.
Nyt on vaan tod. outo tilanne, kun menkat ei oo ollu yhtään sellaset kun ennen! vuotoo ei tuu juuri lainkaan...mut kyl mä silti sanosin, et kyl ne menkat on..tai et uus kierto alkoi taas. omapas vaikeen kuulosta??!! ymmärsiköhän kukaan....?
Möhköfanttis: ikävää, kun sun yritys loppui eroon
ompas jännä tilanne kun menkat on palautunu normaliiksi heti eron jälkeen....!?? eikä siis kahteen vuoteen menkat tullu normaalisti??Mulla onneks siinä mielesä hyvä tilanne, et menkat on tullu suht. säännöllisesti heti pillereiden lopettamisen jälkeen.
Kierto on siis tällähetkellä 5/34-38.
Nyt on vaan tod. outo tilanne, kun menkat ei oo ollu yhtään sellaset kun ennen! vuotoo ei tuu juuri lainkaan...mut kyl mä silti sanosin, et kyl ne menkat on..tai et uus kierto alkoi taas. omapas vaikeen kuulosta??!! ymmärsiköhän kukaan....?