n 20-v kuumeilijat joilla yritystä pitkään vol 3

Kiitos tsemppauksesta, ja en mä tässä nyt ole vielä luovuttamassa, kyllä mä täällä sinnittelen teidän seurana, älkää pelätkö, että mä minnekään katoaisin, sen verran tuttu pinosta on tullut, vaikka porukka onkin vaihtunut. Pakostikkin vaan miettii, että mitäs jos ei tärppää. Meillä kuitenkin on sitten edessä Pas-hoidot, jos alkiot kestää sulatuksen, sen jälkeen taas mahdolliset icsi:t jne, että vaatii kauheaa ohjelmointia ja sumplimista, että saa aikataulunsa sopimaan sairaslomien kanssa, ja lääkärissä juoksemisen kanssa ja sitten vielä se, että on kovin kipeänä koko ajan jne. Mutta kyllä vielä ainakin tässä vaiheessa on suunnitelmissa jatkaa hoitoja niin pitkällekuin on tarvis, ja pää ja kroppa kestää.

Khaos sulla on ihana asenne. Itsekin koitan olla stressaamatta ja miettimättä turhia, kun ei se mitään auta. Välillä on ihan hyväkin ottaa vähän etäisyyttä asiaan. Ja kiitos, että jännität mun puolesta, tuntuu jotenkin mukavalta, että ihmiset jossain on hengessä mukana =)

Möhkis Pikaista paranemista. Onko se ihan syysflunssaa vai jotain muuta?

Anu Etkö pääsis ihan terveyskeskukseen omalla paikkakunnallasi? vai täytyykö niiden clomejen kirjoittamiseen olla joku erikoislääkäri? Luulisi, ettei se jono ole kovin pitkä. Yksityisen hintaa vaikea arvioida. Hinnat varmaan vaihtelee paikkakunnittain. Meillä taitaa olla helsingin väestöliitossa kertakäynti 75 min 80 ? ja 20 min 45 ? sitten jos tarvii ultrata se on 80 ?. ja noista saa kelakorvaukset suoraan, eli hinta on matalampi.
 
Noppis
Neppi, aloin haulla etsiä mitä sinulle nykyään kuuluu, kuin muistan että aiemmin tänä vuonna painiskelit samojen asioiden kanssa kuin minäkin, haamuviivojen ja kuukautisten puuttumisen jne. Ja mikä loistava uutinen täällä olikaan! Lämpimimmät onnittelut sinulle! :heart:
 
no niin kuulemma pitää, kun se sitä meinas että annostus täytyy olla niin älyttömän tarkka ja se ei niitä mulle kirjoita! no mä odottelen kun sieltä aikaa tulee et jos esim on 2kk sisään niin ehkä sen jaksan justii ja justii odottaa! |O kyllä niin toivon et niistä sitten mulle se apu löytyisi!
 
Täällähän sattuu ja tapahtuu! Onnea Neppi ja Eevi :flower:

Haltia: Minusta kans tuntuu, että kaikki täällä plussaa ja sitte minä jään hännänhuipuksi yksin odottelemaan... Nyt on tullu niin monta plussaa, että toivottavasti tahti kuitenni jatkuu samanlaisena :) Teillä sitte seuraavaksi!

Mulla huomenna pistosopetusta Puregonista. Perjantaina aloitan clomit, ellei menkat päätä rueta nyt myöhästelemään.. Ens viikon torstaina sitte seurantaultra clomeista.. Ihanan jännää! :D Jotain tapahtuu, jee!
 
Nielurisatulehdus, eli angiina :( ja todella kipeä ja ärhäkkä sellainen..

On ihana lukea teidän viestejä, tulee mieleen omat viestit vuosi sitten, kun ekat hoidot olivat käynnissä :) :heart: Kyllä se on jännää aikaa, ei sitä unohda.. toivon vaan että teille tulee parempi lopputulos kuin itselleni..
 
Anu84 No sitten ei kai auta kuin toivoa, että saat lääkäriajan pian ja, että clomit alkaa auttaa.

murppa ehkä me sitten rysäytämme neseuraavat plussat :heart: ihanaa, että teilläkin vihdoin hoidot tosissaan aluillaan. tsemppiä pistelyihin, sulle se taitaa ollakin tuttua diabeteksen takia.
 
möhkis joo, on tämä ihan hirveää jännittämistä, mutta ollaan kyllä oltu miehen kanssa onnellisia, että uskallettiin lähteä hoitoihin heti, kun oli tilaisuus. Mietittin, että odotetaanko vielä, mutta kun tämä oi olla pitkä tie tämäkin, niin ihanaa on, että ne on nyt käynnissä, jos ei heti onnistukaan.

ja paljon paljon parantavia halauksia. inhottavia noi angiinat. mullakin niitä yhtenä talvena oli useampaan kertaan.

muoks, ja itseasiassa mun mielestä sun kohdalla hoito oli hyödyllinen ja tuloksellinen, jos nyt on normaalit mahdollisuudet raskautua - hoidot kärsitty jo valmiiksi seuraavaa suhdetta varten ;)
 
Kiitos onnitteluista, en tiiä oonko tajunnut tätä vielä oikein. Soitin neuvolaan ja laittoivat mulle samantien ultra-ajan perjantaiksi että saadaan selville raskauden kesto, mun epäsäännöllisestä kierrosta johtuen kun sitä ei voi laskea menkkojen mukaan. Jännittää ihan tajuttomasti, entä jos siellä ei olekaan ketään?
 
Onnea Neppi! :flower: :flower: :flower:

Mä voisin tulla takaisin listalle. Kuitenki täälä niin paljo hyppään. :) Kp 29/n.33, y 25kk. Loppuviikkoa kohti jännäillään täälä. :) Ei mitään normaalista poikkeavia oireita ole...tissit arat, lämpö koholla sen 0,5 astetta ja pieniä tuntemuksia alamahalla. Tavallista...

Luulen että osaan pitää jo stressin kurissa vaikka listoille tulenki. :)
 
Nyt sitten selvisi, että kaveri odottaa toista lasta.. Olen kyllä onnellinen hänen puolestaan, kaikki ei heillä tämän tokan kohdalla ole ihan helposti mennyt. Silti tuli jotenkin sellainen outo olo, ja haikeus, että tuleekohan sitä lasta itselle koskaan. Nyt on ollut pelottavan sellainen tasainen olo, että ei ole tuntunut mitään oireita. Rinnat on kauhean painavat pingottuneet ja arat - lugejen syytä uskon. Mies iloissaan odottaa, että olen raskaana, itselle on hiipinyt pelko. En uskalla enää toivoa. Jotenkin en uskalla antaa itseni luulla että olisin raskaana jos en olekaan. Olo on jotenkin ontto ja tyhjä ja pelottaa. Odottelu on ihan kauheaa. Oikeastaan oli jotenkin turvallista kun ne hoidot oli käynnissä. Kun pisteli itseän ja tunnusteli kipuja niin tuntui ainakin, että asian eteen tehdää töitä. Nyt on taas vain tämä piinailu ja epätietoisuus.
 
Kiva ku oot Orion taas täällä vakituisesti meidän kanssa :D

Ymmärrän haltia hyvin, että pelottaa ja jännittää. Ja oikeassa oot, odottaminen on kaikista pahinta. Eihän tässä enää hirmu pitkään olisi, eihän? Tsemppiä!!

Täällä kp 2. Huomenna alkaa clomien syöminen :D Jännittää, että mitäs siitäkin tulee.. Mut kiva, ku pääsee ite tekemään jotain tämän eteen. Hoitaja sano, että meillä on luultavasti hoitopäivä 21.10. Ei enää kovin pitkään tartte oottaa :)
 
Se on sit kp 1 täälä. Harmittaa... Ja mietityttää että voisko näitten epäonnistumisten takana oikeesti olla vaan liika sokeri. Tossa kierrossa kyllä mässäsin aivan liikaa karkkia...ihan jatkuvasti. Pakko ottaa nyt ittiä niskasta kii ja olla täysin ilman mitään ylimääräisiä herkkuja.

Kuitenki näyttää että painonpudotus ois ollu mulle avuksi. Kolme viimesintä kiertoa on ollu 37, 32 ja nyt 31. Kierrot lyhenee. :) Sit vielä aiemmin oli kyllä 32 päivän kierto, mutta sillon tais olla clomit apuna...

Ens keskiviikkona tulee sitte kissanpennut. Jospa ne veis vielä stessiä vähemmäksi ja kun pääsen niitä hoitamaan ni mähän toki pamahdan sit heti paksuksi. B) :D
 
Möhkis kiitos tuesta. Uskon, että tiedät, mitä käyn läpi tällä hetkellä

Murppa Kiitos myös sinulle tuesta =) oikeasti mulla testipäivä olis tostaina, mutta koska olen kavereiden kanssa reissussa päätettiin, miehen kanssa, että tehdään testi yhdessä vasta lauantaina. Joten viikko vielä piinailua. Toivottavasti teillä lähtee hoidot hyvin käyntiin. Voimia hoitoihin.

Orion halaukset. Mutta onneksi sulla on muutakin, kuin pelkkä raskaus mielessä. Kissanpennut varmasti helpottaa vauvakuumetta. :heart:
 
Haltia: Huih, sulla on vielä monta pitkää päivää piinattavana :/ Jospa menis äkkiä ja päättyis positiiviseen tulokseen. Uskon ainaki niin :)

Itse aloitin clomit tänään. Saapi nähä, tuleeko mitään oireita.. Menkat ainakin on osoittanu taas olemassaolonsa, tänään oli tosi turvottava olo ja vatsa kipeänä. Jännityksellä odotellen ensi viikkoa :)
 
Voi luoja... Kummipoika kävi just käväsemässä täälä...ikää 3kk. Niin ylisulonen... Mitä nyt hetken oli ihan meijän hoivissa ku äitinsä laitto muita lapsia autoon, ni kyllä tuntu että kun vaan vois jäädäki meille se ihana lapsonen. :heart: Tuntu niin hyvältä pitää sitä siinä... :'( :heart:
 
Heipähei taas pitkästä aikaa!

Olen minä käynyt teitä "kuuntelemassa" mutta töissä on ollu niin kamala kiire viimeisen kuukauden etten oo sitten ehtiny tänne kirjoitella. Onniteluja ja tervetuloa ja haleja kaikille, joille ne kuuluvat. Lähes jokaiselle on kai tapahtunut ainakin jotain noista sitten meikäläisen edellisten kuulumisten kertoilemisen jälkeen :ashamed:

Etenkin haltialle nyt niitä plussapuhureita ja tarraisia sukkiakin jo valmiiksi.

Murppa me mennään melkein samassa...tai siis pikkuisen edellä: ensimmäinen IUI elikkäs inseminaatio tehtiin meille perjantaina. Yk on siis vaihtunut 26 jo aikaa sitten. Oon ollu noiden lääkkeidenkin kanssa tässä kamalan tohkeissaan viime päivät...sen mitä töiltä olen ehtiny. Kp on tällähetkellä 15/28-31. Clomhexalia söin kun sain niitä vihdoin käsiini. kp 7 ja 8 pistelin puregonia 75 yksikköä ja sitten kp 10 oli ultra. Yksi johtofolliikkeli ja hyvät limat :$ sitten kp11 vielä yksi puregon, kp 13 pregnyl eli irroituspiikki ja seuraavana aamuna pestyt uimarit sisään. Nyt on sitten melkein siitä käynnistä saakka ollut kipuilua tuolla oikealla puolella (siellä siis johtofoll.). Ei mitään tietoa siitä onko tämä normaalia, mutta sattuu melkein yhtä paljon kuin menkoissa. Harmittaa ja pelottaa jo valmiiksi. Toisaalta sitä kuitenkin toivoo ja hokee koko ajan mielessään tsemppimantroja simpoille ja munasolun hedelmöittymiselle :LOL:
 
Orion Kyllä se välillä aina kirpaisee, kun pitää muiden lapsia lähelä, ja tajuaa, ettei niistä ikinä voi tulla yhtä läheisiä, kuin oma äiti on. Tai no itsellä tulee aina välillä sellainen olo, että voi kun vain saisi sen oman lapsen, ja jakaa sitä mieletöntä rakkautta.

Sarah Teillä onkin menty huimasti eteenpäin. Pidän todella peukkuja, että nyt saisitte sen pienen kyytiläisen. :heart: ja ymmärrän, ettei aina ehdi kirjoitella tänne, ei sitä tarvikaan. Silti voi olla hengessä mukana ja listoilla jne.

ON: tänään siis lähden reissuun, ja tulen perjantaina. Ollaan miehen kanssa ihan kauhuissamme, kun tämä on pisin reissu erillään meidän yhdessä olen aikana, jota takana reilu 3 vuotta. Tulee varmasti elämäni yksi rankimmista viikoista, kun jännitän lauantain raskaustestiä, oln erossa miehestä, työtä riittää, ja työkavereita/kavereita ympärillä... No ehkä sitä jotenkin jaksaa. En siis vältäämättä nyt pääse vikolla täne kauheasti. Nyt mulla on ollut vähn menkkamaista juilintaa välillä, mikä hieman pelottaa. Muuten olis sellaisia raskausoireita, jotka ei ehkä ole niin voimakkaita, että olisivat varma merkki raskaudesta. Kuitenkin niitä tlee seurattua. Eli olen hirveän väsynyt, Monesti illalla ja aamulla on hirveän paha olo, tupakansavu oksettaa, ja sitten sellainen omituinen vihlonta oli tänä aamuna vasemmalla puolella sillein niinkuin olis joku jänne kiristellyt poikittain niinkuin mahan puolelta selän puolelle jonkin aikaa. Mutta kohdun nipukka on alhaalla, huomaan aina kun laita lugeja emättimeen. Se vähän pelottaa, mutta en tidä sen toiminnasta näissä koeputkitapauksissa, tai muutenkaan en ole ihan varma sen toiminnasta... mutta jännitys jatkuu, ja pettymys tulee olemaan murskaava, jos testi on negatiivinen.
 
otinkin kannettavan mukaan, joten netissä ollaan. eilen tuli ruskeaa tuhrua pikkuhousun suojaan, ja se säikytti, mutta loppui, olikohan kiinnittymisvuoto vasta vai miten. on koko päivän ollut olo, että menkat alkaa, mutta ei ole alkanut, jännittää, ja pelottaa koko ajan. on sellainen olo, että elättelen turhia toiveita. Mies kotona, ja sillä tulee pepusta verta kun on kakalla. aika paljonkin, se sitten pelottaa velä lisää, että onko sillä nyt joku syöpä vai mitä. no se sanoi, etäseuraa tilannetta, ja menee lääkäriin, jos jatkuu... plääh niin paljon mietittävää.
 
haltia :hug: Toivotaan että kumpikin asia kääntyy hyväksi.

Täällä kipuilu oikean munasarjan kohdalta loppunut. Säikähdin lauantaina kunnolla, kun kipu oli melkein kestämätöntä ja tajusin että munasarjojen hyperstimulaatiossa on samat oireet. Äkkiä vaan litra tolkulla vettä juomaan ja peiton alle nukkumaan. Se ilmeisesti auttoi. Minä en kyllä ymmärrä, että miten kestän nämä kaks viikkoa. Nyt menossa vasta pp4 ja oon jo ihan hermona...toisaalta ajattelen meidän omaa vauvaa ja toisaalta muka tiedän menkkojen alkavan. Enenmmän olen kuitenkin toiveikas eli kovaa tiputaan parin viikon päästä....onnistumisprosentti on kuitenki vaan 10-20 :(
 

Yhteistyössä