muita rakentajia?? APUA!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pipokiristää
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

pipokiristää

Vieras
Helou!

Onko muita perheitä jotka rakentaa uutta ja pienet lapset??
Meillä on se yhdistelmä ja kyllä täytyy sanoa että ei oo ero todellakaa kaukana...

:'( :headwall:

Jos nyt yhdessä muutetaan uuteen kotiin ni KUINKA LÖYTÄÄ UUDESTAAN YHTEISEN SÄVELEN JA NORMAALIN PERHE-ELÄMÄN???
 
Jep täällä kans rakennetaan, meillää puolvuotias lapsi. Pipo on täälkin kireenä. Tapellaan pienistäkin asioista. Mut sit taas ajattelen et kohta sitä pääsee asuun ja elämä normalisoituu. Ja näin on että hammasta purren kestän tän rakennusajan, vaikka onkin ihan p....eestä. Mies tulee töistä kotiin, syö juttelee vauvalle ja painuu tontille. Kotiin tulee myöhään, vaavi jo nukkuu sillon. Et rankkaa on mut itehän lähettiin tälle linjalle. :ashamed:
 
Meillä kaksi alle vuoden ikäistä lasta, ja talon rakennus meneillään. Jo ennen rakentamisen aloittamista oli sovittu (tai oikeastaan itsestään selvyys meille) että minä hoidan lapset ja kodin hyvin pitkälti, ja mies rakentamisen.

Lähinnä haluasinkin kysyä mikä teillä sitten niin vaikealta tuntuu, että erokin mielessä käy? onko teillä jokin tietty työnjako rakentamisessa, lapsien hoidossa ja kotitöissä? Minkäikäisiä lapsia?

Kyllähän se itsellänikin välillä raskaalta tuntuu, kun ei paljon omaa aikaa jää, mutta toisaalta olen äärettömän onnellinen. Tämä talo on kuitenkin meidän molempien yhteinen suuri haave, kuten myös lapset, ja tiedän hyvin että kaikki on vain väliaikaista. Tietenkin meillä tilannetta helpottaa se, että itse olen kotona lasten kanssa, enkä tiedä miten kestäisin, jos vielä töissä pitäisi käydä.

Joka tapauksessa uskoisin että hyvin monella pariskunnalla ottaa aika koville parisuhteessa rakentamisen aikaan, täytyisi vaan yrittää jaksaa ja muistaa, että se tosiaan on väliaikaista. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, ja vähän kärsiäkin sen eteen. Ehkä itselläni, kuten myös miehellänikin on jo kuitenkin jonkinlainen käsitys lapsuudesta siitä minkälaista elämä rakentamisen aikaan voi olla, kun kummankin vanhemmat ovat aikoinaan rakentaneet useamman kodin sillon kun itse olimme pieniä.

Toivotan teille uskoa ja voimia rakennusprojektiinne ja jaksamista parisuhteeseen.

T: Onnellinen perhe(en äiti)
 
Meillä työnjako on lähinnä se, että mies tekee työmiesten kanssa raskaat työt ja minä juoksen asioilla hakemassa milloin mitäkin, hoidan ruokahuollon, kodin ja keskityn kasvattamaan masuani. =) Ei siitä varmaan mitään tuliskaan, että yhdessä raksalla touhuttais. Oltais taatusti toistemme kurkussa kiinni. ;) Tietty teen niitä kevyempiä hommia, mitä mahani puolesta pystyn tekemään. =)

Kyllä ukon pinna on välillä aika kireällä, kun käy vielä päivätyössä rakentamisen ohella. Silloin on parempi pysyä hieman sivummalla ja antaa toisen rauhottua. :x Voisin kuitenkin melkeinpä väittää, että meillä eletään meidän elämämme parasta ja onnellisinta aikaa. Esikoista odotellaan tulevaksi ja uutta omaa kotia rakennetaan. Mitä sitä ihminen voi enää toivoa.

terkuin Jana77 rv 23+2 :heart:
 
Meillä mies hoitaa tuon rakennuspuolen kaikkein raskaimmat,työmiehiä siellä vilisee monta muutakin.
Minä kotona 2v pojan kanssa(kesälomalla ollaan miehen kanssa toista viikkoa)
Minä sitten hoidan noita kodinkone puolen hankintoja jne.
Meillä rauhallista,ei riitoja sen enempää kuin normaalistikaan.Molemmat nauttivat sen verran omasta olostaan ettei häiritse.
Viikottaiseen normaalirytmiin ei muutenkaan ole paljon muuttanut,minulla lautakunnan kokouksia ja muita kokouksia että erossa ollaan paljon muutenkin.
=)
 
Meillä rakennus nyt noin puolessävälissä, tai vähän yli..
Minä vastaan lastenhoidosta, kaupassa käynnistä, ym. muista "pikkuasioista" ja mies omista töistään, ja illat menee raksalla..
Onhan se toki rankkaa, kun täytyy olla lasten kanssa koko päivä kolmestaan.
Mies käy vaan nukkumassa kotona, eli eipä jouda paljoa tappelemaan.
Sunnuntaina sitten ollaan koko päivä perheen kesken, käydään syömässä, ym..
Raskaintahan tämä on varmasti miehelle, kun joutuu oman työnsä lisäksi tekemään hommat raksalla yksin.
Ollan sovittu, että kunhan rakentaminen on siinä vaiheessa, että sisustaminen alkaa, niin sitten lapset mummolaan, ja minä lähden miehelle kaveriksi raksalle :)
niin, ja lapset meillä 2v 3kk ja 9kk :heart:
 
meillä mies rakentaa vuorotyönsä ohella ja meillä on jo kolmas taloprojekti meneillään. :whistle:
meillä on 4lasta ja iät on 10,8,4 ja 2v. me ollaan tosi paljon koko perheen voimin siellä rakennuksella ja nyt aika alussa ei vielä kovin paljon ole meille muille hommia mutta kunhan vähän edistytään niin tiedän että mullekin alkaa hommaa taas piisata ja mä oikein odotan sitä aikaa.kyllä mä nytkin oon jo paljossa ollu mukana sen mitä näillä naisen voimilla pystyy auttaa. =)
miehellä on välillä pinna kireella mut silloin mä tajuan pysyä lasten kanssa pois jaloista ja kyllä se ukkokin siitä taas rauhottuu. :kieh: meillä ollaan lähetty jälleen sille linjalle että sunnuntaidin pidetään täys vapaapäivä rakentamisesta ja tehdään jos jaksetaan koko perheen kanssa jotain muuta kivaa. ;)
minä hoidan kodin ja lapset sekä tietysti ruokahuollon.jos sattuu talkoomiehiä olemaan paikalla niin silloin huolehdin tietysti heidänkin ruokapuolesta.aika yksinäistä puurtamista tää on ihan omin voimin mutta kuitenkin koko perhe on tässä hommassa mukana.meillä ainakin lapset tykkää olla rakennuksella. :whistle: =)
voimia vaan kaikille puurtajille!!! =)
 
Meillä tilanne on vähän erilainen ja vaikea...


Miehen kans on näkemyseroja ja mielipide-eroja muutenkin ja koko rakentaminen alkoi aika heikolta pohjalta... Ois pitäny katella vähän pidempään.

Mulla on välit menny kokonaa miehen vanhempiin ja mies kääntyi tässä riita asiassa heidän puolelleen, jäin yksin.

Mies ottaa rakennukselle mieluummin heidät avuksi kuin minut.

Olen muuttanut kauempaa eikä minulla ole tältä paikkakunnalta ainuttakaan hyvää ystävää. Siis juuri nyt on todella kurja olo, aikoihin en ole voinut muuta kuin rypeä itsesäälissä.
 


Meillä neljä lasta(nuorin 1v.).Mies on rakennuksilla joka päivä,mutta niin olemme mekin lastan kanssa.Minä hoidan mieheni ja työmiesten muonituksen ja samalla olemme lasten kanssa eväsretkellä raksalla.
Yhdessä olemme mieheni kanssa taloa suunnitelleet ja ihan sovussa.Jopa työmaalla mieheni kysyy minun mielipidettäni,joskus jopa liiankin tarkasti.Ei tämä rakentaminen ole pois meidän yhteisestä ajasta vaan se on juuri sitä meidän yhteistä aikaa.Joku voisi luulla,että siellä me lasten kanssa pyöritään työmiesten jaloissa.Emme suinkaan ole silloin,kun on jokin esim.vaarallinen rakennusvaihde.Koko perhe osallistuu maalaamiseen ym.kukin mahdollisuuksien mukaan.Isoimmat lapset hoitavat pienempiä jne.
Tämä on koko perheen projekti!
 


vielä lisää...

Joku mainitsi,että mies kysyy mielipiteitä rakentamiseen omilta vanhemmilta.Kenen kotia siellä rakennetaan?Ei saa antaa muiden puuttua asioihin,sillä siitä ei seuraa mitään hyvää.
 
meillä 2 muksua ja toinen on alle vuoden, ja sen takia mies on saanut koko kesän rakennuslomaa kun jäi töistä vanhempainlomalle. minä sitten oon tehny kesän hulluna töitä (että sais vähä makkaraakin leivän päälle) ja hoitanu lapsia siinä sivussa ja yhtäaikaa ja miten vaan on järjestyny. onhan se välillä ollu pipo kireellä molemmilla, varsinkin kun oli tossa kesällä muutama kerta kun ukko ei oikein ymmärtäny että se ei voi lähteä baariin jos minä oon lähössä aamu viiten töihin ja sen ois tarkotus olla muksujen kanssa aamulla vähän aikaa kotona. mut näistä on nyt selvitty ja tajusin senkin että pitää sitä ukkoa vähän motivoida, nopeesti menee rakennushalut jos muijakin kotona vaan äksyilee.
 
Täällä on uks joilla on parhaillaan rakentumassa okt. Mä hoidan lapset ja mies on rakennuksella. Nukumme yöt asuntovaunussa joka on vanhempieni pihalla ja päivisin olemme asunnolla. Tiesin, et millasta se tulisi olemaan ku ukko on rakennuksella. Sikäli hyvä ettei mun ihan yksin tartte hoitaa lapsia. Ätini on apuna sillo ku ei ole töissä. Meillä oli ekana puhetta, et muuttaisimme jonnekkin vuokralle mutta emme saaneet vuokra asuntoo. Samassa rivarissa jossa asuimme ois ollu vuokrattavana ihan eka asunto mutta se oli yksiö. Toivottavasti päästäisiin asumaan ens kuun loppuun mennessä uuteen kotiin. Mieheni sanoi, et talo on sillonki vielä kesken vaikka päästäisiinki muuttaan.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 10.09.2005 klo 17:13 Piällysmies kirjoitti:
vielä lisää...

Joku mainitsi,että mies kysyy mielipiteitä rakentamiseen omilta vanhemmilta.Kenen kotia siellä rakennetaan?Ei saa antaa muiden puuttua asioihin,sillä siitä ei seuraa mitään hyvää.

Enhän voi vaatia miestäni katkaisemaan välejään vanhempiinsa. Vain minä en tule heidän kanssaan toimeen, eivätkä he minun kanssani. Tää on kai sitä ku samaa miestä rakastetaan/rakastettiin... en ole kelpo nainen heidän pojalleen. ;)
 
Mun mielestä sun kannattais nyt keskittyä olennaiseen, eikä tapella appivanhempiesi kanssa. Eli käytä kaikki energiasi uuden kotinne rakentamiseen. Auta miestäsi! Sekin on auttamista, että hoidat kodin ja lapset rakentamisen aikana. Ja teinä hyödyntäisin kaiken avun mitä vaan saatte. Appivanhemmat vaan hommiin!

Me rakennetaan myös. Meillä 10 kk lapsi, joka on just oppinut konttaamaan eikä siksi viihdy enää edes rattaissa paikoillaan. Rakennukselle ei voida nyt oikein mennä vaan ollaan sitten kotona ja kierrellään esim. keittiökauppoja. Mieheni menee suoraan töistään raksalle ja tulee vasta iltamyöhään kotiin. Harmittaahan se, kun aika lapsensa kanssa jää tosi lyhyeksi.

Ollaan palkattu mun isä (rakennusmies) töihin meille ja kyllä on ollut mulle vaikeeta. En oikein tule toimeen vanhempieni kanssa. Oon kuitenkin päättänyt kestää tän rakennusajan vaikka kuinka olis vaikeeta. TÄÄ ON VAAN VÄLIAIKAISTA! Sitä hoen itselleni jatkuvasti ja haaveilen kuinka ihanaa sitten on, kun päästään vihdoinkin muuttamaan ja elämä pikkuhiljaa tasaantuu. Sitä ennen täytyy tehdä ahkerasti töitä.
 
ME rakennetaan.

Tai meille rakenentaan.
Me ostettiin muuttovalmis telo jus tton takia ku ei kummallakaa oo aikaa eikä kärsivällisyyttä tehä ite.Eikä kyl osatakkaa...

Meinas miehellä hermo mennä jo lpelkkien pohijen tekemiseen...

Lapset on kyl jo aika "isoja" (9v ja 5v)
 
meillä tehtiin lämmitysvalmiiksi asennus Kastellilta loput kuuluvat itselle,molemmat olemme kyllä raksalla häärineet minä kyllä ehkä vähemmän,olin raskaana mikä meni kyllä kesken.
Mutta jatkossa varmasti molemmat kyllä siellä touhuamme paljon ja tekemistä piisaa.
Itse vain koitamme ahertaa, jouluksi yritämme päästä muuttamaan. Meidän välit kumminkin käyvät kuumina, toisinaan pienin lapsi meillä jo 11v.
Mutta ainahan sitä jotain pientä tulee varmasti,uskon että kaikilla talonrakentajilla on jossain vaiheessa keskenäänkin vaikeata ja kinaa jostain.
Mutta uskon että tästä selviämme ja tuskin toista taloa rakennamme on siinä kumminkin aikaslailla paljon hommia.

 
Me alotettiin talon rakentaminen "kappale tavarasta" syyskuun lopulla-04, silloin lapset 5v,4v,2v sekä vauvan odotus. Muutettiin uuteen vappuna-05. Nyt tehdään ulkotöitä ja hoidellaan sitä uusinta tulokasta joka syntyi kesäkuussa-05. Välistä tuntui että huh,huh.. Mies raksalla aina vuorotöiden välissä ja minä kotiaskareissa lasten kans ja välillä raksalla..Nyt otetaan jo rennommin..Ens kesälle ulkorakennus ym..
 

Yhteistyössä