Muita jotka vihaavat kerrostalossa asumista?

[vierailija]

On ihan stressaavaa lähteä ulos kun pelottaa että rapussa tulee vastaan naapuri jonka kanssa täytyy ruveta juttelemaan päivän säästä tai tervehtiä pakonomaisesti.
Odotan vain sitä että on varaa muuttaa omakotitaloon.

 

[vierailija]

Kyllä toi sama asia stressaa, mutta ei se helpota omakotitalosskaan, ellei muuta jonnekin korpeen. Omakotitalojen naapurit viettävät aikaa pihoillaan ja moikkaamisen lisäksi haluavat vaihtaa muutaman sanan. Kerrostalossa helpompi livahtaa hissiin ja ulos törmäämättä kehenkään.

 

[vierailija]

Kyllä toi sama asia stressaa, mutta ei se helpota omakotitalosskaan, ellei muuta jonnekin korpeen. Omakotitalojen naapurit viettävät aikaa pihoillaan ja moikkaamisen lisäksi haluavat vaihtaa muutaman sanan. Kerrostalossa helpompi livahtaa hissiin ja ulos törmäämättä kehenkään.

Meillä on onneksi vain kaksi rajanaapuria, eivätkä kummatkaan ole kovin tuppautuvia, vaan antavan olla rauhassa.

 

[-tibis]

Mä. Ihan eri syistä tosin.

Siksi asunkin ok-talossa.

 

[vierailija]

Eikö sitä naapuria voi tervehtiä ja kävellä matkoihinsa. Ei ole vaikeaa.

 

[vierailija]

Mä annoin ensimmäisenä itsestäni jokaselle moikkaavalle niin nyrpeän ja tylsän kuvan että tajus nopeesti jättää rauhaan

Esitän vaan sellaista ihmistä etten muka muutenkaan ole sosiaalinen, ja täydestä menee.

Varmaan ihmettelee ja vihaa mua xD Mutta saa olla rauhassa!

Kun joku moikkaa niin vaivautunu ilme vaan naamalle tai huppu päähän ja "esittää esittävänsä ettei huomannut" Whou.

 

[.....]

Ei vittu, että voi olla päivään sanominen vaikeaa.

 

[vierailija]

Kyllä toi sama asia stressaa, mutta ei se helpota omakotitalosskaan, ellei muuta jonnekin korpeen. Omakotitalojen naapurit viettävät aikaa pihoillaan ja moikkaamisen lisäksi haluavat vaihtaa muutaman sanan. Kerrostalossa helpompi livahtaa hissiin ja ulos törmäämättä kehenkään.

Kerrostalossa voi mennä vaihtoehtoisesti portaita pitkin, jos joku kuulostaa käyttävän hissiä tai valita hissin, jos joku on portaissa. Kannattaa valita sellainen kerrostalo, missä on vähän asuntoja samassa rapussa, meidän talossa on kolme rappua ja vain kymmenisen asuntoa rapussaan.

 

[vierailija]

Ei vittu, että voi olla päivään sanominen vaikeaa.

Ei mun tarvii vapaa ajallani käyttäytyä kuin oisin töissä. On se moikkaamattomuus niin vitun vaikeaa jos vastaanottajaa ei kiinnosta.

Miks vitussa moikataan ja sitten mennään naapurin elsalle vähän selittämään paskaa naapureista. "sekin silleen morjesti, sekin sen näkönen yms."

Vittuakos tarvii yhtään mitään.

 

[vierailija]

Ei mun tarvii vapaa ajallani käyttäytyä kuin oisin töissä. On se moikkaamattomuus niin vitun vaikeaa jos vastaanottajaa ei kiinnosta.

Miks vitussa moikataan ja sitten mennään naapurin elsalle vähän selittämään paskaa naapureista. "sekin silleen morjesti, sekin sen näkönen yms."

Vittuakos tarvii yhtään mitään.

Elämänkoululainen?

Itse aiheeseen, joo, vihaan tätä kerrostaloasumista. Ei minua naapurin moikkaaminen sieppaa. Mutta välillä ärsyttää kuunnella naapureiden ääniä. Esim. jos juuri olen nukuttanut vauvan makkariin, ja sitten naapurin Pera päättääkin tampata mattonsa meidän ikkunan takana tai yläkerran mukulat aloittaa tunnin laukkakisat. Sitten ärsyttää jotkut eläkeläiset naapurina. Kytätään ja vahditaan päivät pitkällään mitä muut asukkaat ja heidän vieraat tekee. Suosikkiaiheita valittamiseen tuntuu olevan roskien jaottelu, leikkipihan käyttö ja vieraspaikkojen käyttö. Hiton pihapoliisit, joskus tekisi mieli huutaa että menkää vaikka panemaan, niin jos vähän hellittäisi niiden hermojen puolesta. Kesällä ärsyttää parvekkeella kun puhe kuuluu naapuriin ja toisinpäin, naapurin tupakointi ja äänekäs musiikinsoitto (toisaalta myös se ettei voi itse soittaa musiikkia kovaa jos ovi on auki).

Onhan tässä tietty hyvätkin puolensa... esim. nyt talvisin ei tarvitse tehdä lumitöitä itse.

 

[vierailija]

Elämänkoululainen?

Olen elämänkoululainen jos en moikkaa jotain naapuria tekopyhänä?
Jos mua ei huvita jokin asia en sitä tee, varsinkaan jos se ei ole muilta pois.

Mua enemmän naurattaa sellaiset ihmiset jotka menee tuolla naantalinaurinkona ja moikkailee, sitten kun pääsevät kotiin, itkevät itsensä uneen. Ei kiitos.

Katsos meitä on erilaisia, eikä mun tarvitse jos joku nyt vaan tykkää moikkailla vastata siihen takas. Ihan samoin sitä voi ärsyttää sen jälkeen mun moikkaamattomuus kun vaatii mielessään toiselta sitä. Jos siihen elämä rapistuu niin voivoi.

Mä jatkan tyytyväisenä eteempäin. ja mulla on omat tutut kenelle moikkailen ja naapurit on mulle ihan vaan naapureita.

Niin koen itse paremmaksi. En koe tarvetta tutustua tai edes moikatakkaan. Sillä annan parhaan viestin siitä etten kaipaa kenenkään uteluja tai väkisin väännettyä irvistävää hymynaamaa.

 

[.....]

Olen elämänkoululainen jos en moikkaa jotain naapuria tekopyhänä?
Jos mua ei huvita jokin asia en sitä tee, varsinkaan jos se ei ole muilta pois.

Mua enemmän naurattaa sellaiset ihmiset jotka menee tuolla naantalinaurinkona ja moikkailee, sitten kun pääsevät kotiin, itkevät itsensä uneen. Ei kiitos.

Katsos meitä on erilaisia, eikä mun tarvitse jos joku nyt vaan tykkää moikkailla vastata siihen takas. Ihan samoin sitä voi ärsyttää sen jälkeen mun moikkaamattomuus kun vaatii mielessään toiselta sitä. Jos siihen elämä rapistuu niin voivoi.

Mä jatkan tyytyväisenä eteempäin. ja mulla on omat tutut kenelle moikkailen ja naapurit on mulle ihan vaan naapureita.

Niin koen itse paremmaksi. En koe tarvetta tutustua tai edes moikatakkaan. Sillä annan parhaan viestin siitä etten kaipaa kenenkään uteluja tai väkisin väännettyä irvistävää hymynaamaa.

En tajua tätä asennetta, että hyvissä käytöstavoissa olisi jotain tekopyhää.
Jos joku auttaa, sanotaan kiitos. Jos itse aiheuttaa vahinkoa, sanotaan anteeksi. Ja jos joku saman yhteisön jäsen tulee vastaan, sanotaan päivää.
Ei pitäisi olle liian vaikeaa kenellekään.

 

[vierailija]

Mä kyllä tykkään. Ainakin tässä taloyhtiössä.

Naapurit on mukavia ja kaikkien kanssa voi vaihtaa kuulumiset jos rapussa tai pihalla törmää.
Kukaan ei kyttää ketään ja lapset saa rauhassa pihalla leikkiä ja rakennella lumilinnoja ym. Naapurin mummut vaan tykkää.

Kerran olen jopa oman rappuni mummelit käynyt läpi kun rapussa haisi savu. Kovasti kiittelivät kun joku huolehtii heistäkin.

Kaupungin vuokratalossa taas oli helvetin kamala asua, ei ollut ihmisen paikka.

 

[vierailija]

Olen elämänkoululainen jos en moikkaa jotain naapuria tekopyhänä?
Jos mua ei huvita jokin asia en sitä tee, varsinkaan jos se ei ole muilta pois.

Mua enemmän naurattaa sellaiset ihmiset jotka menee tuolla naantalinaurinkona ja moikkailee, sitten kun pääsevät kotiin, itkevät itsensä uneen. Ei kiitos.

Katsos meitä on erilaisia, eikä mun tarvitse jos joku nyt vaan tykkää moikkailla vastata siihen takas. Ihan samoin sitä voi ärsyttää sen jälkeen mun moikkaamattomuus kun vaatii mielessään toiselta sitä. Jos siihen elämä rapistuu niin voivoi.

Mä jatkan tyytyväisenä eteempäin. ja mulla on omat tutut kenelle moikkailen ja naapurit on mulle ihan vaan naapureita.

Niin koen itse paremmaksi. En koe tarvetta tutustua tai edes moikatakkaan. Sillä annan parhaan viestin siitä etten kaipaa kenenkään uteluja tai väkisin väännettyä irvistävää hymynaamaa.

Ihan vaan tosta sun ulosannista ja yleisestä asenteesta päätellen.

 

[vierailijatartar]

Ehkä joo, joskus taas ei. Riippuu vuodenajasta ja säästä.

 

[vierailija]

Minä ja siksi asunkin okt:ssa. Mua ei naapurien tervehtiminen haittaa, mutta kaikki muut ärsyttävät lieveilmiöt sitäkin enemmän. Olen joskus asunut hetken sellasessa puisessa "pienkerrostalossa", jossa samassa rapussa oli vain kolme asuntoa, mutta se riitti. Kiitos ei enää koskaan ikinä missään muodossa. Mun alapuolella asui esim. sellanen pimee ämmä, jolla oli muka kaikki maailman taudit, "tiesi" kaikesta kaiken ja kyttäs kaikkien tulot ja menot. Niin hiljaa sä et siitä rapusta päässy hiippailemaan, etteikö se olis sitä tiennyt minuutilleen. Ja voi sitä uteliaisuuden määrää.... Se oli jotain niin rassaavaa, että oksat pois. Oikea maanvaiva, joka suhteessa. Jossain mulla tosin kilahti ja sain ajettua sen siitä pihalle, mutta siltikään en siihen enää jäänyt kovin pitkäksi. Tosin alko tulla lapsentekohommat siinä kohtaa muutenkin ajankohtaiseksi ja vaihto isompaan asuntoon.

 

[vierailija]

Ihan vaan tosta sun ulosannista ja yleisestä asenteesta päätellen.

Jaa no jokainen saa muodostaa toisista oman mielikuvansa.
Mä en lähde arvostelemaan tai arvailemaan sun elämästä, sillä en jaksa miettiä niin paljon muiden tapaa elää tai olla, jos se ei muhun henkilökohtaisesti vaikuta.

Mulle on yks ja sama ootko äidinkielen opettaja, pummi, suvakki tai natsi.
Ei voisi vähempää kiinnostaa mitä koulua oot käynyt elämässäs.

Ajatuksiasi tiettyihin asioihin saatan kysäistä, jos koen sen mielenkiintoiseksi.
Elämäntarinaasi en kuitenkaan jaksaisi kuunnella.

Toki minultakin saa asioita kysellä, niin ei tarvitse arvailla. Ja keksiä mikä on toisen elämän tarina. Tai koulutus.

 

[vierailija]

Ei vittu, että voi olla päivään sanominen vaikeaa.

 

[vierailija]

Jaa no jokainen saa muodostaa toisista oman mielikuvansa.
Mä en lähde arvostelemaan tai arvailemaan sun elämästä, sillä en jaksa miettiä niin paljon muiden tapaa elää tai olla, jos se ei muhun henkilökohtaisesti vaikuta.

Mulle on yks ja sama ootko äidinkielen opettaja, pummi, suvakki tai natsi.
Ei voisi vähempää kiinnostaa mitä koulua oot käynyt elämässäs.

Ajatuksiasi tiettyihin asioihin saatan kysäistä, jos koen sen mielenkiintoiseksi.
Elämäntarinaasi en kuitenkaan jaksaisi kuunnella.

Toki minultakin saa asioita kysellä, niin ei tarvitse arvailla. Ja keksiä mikä on toisen elämän tarina. Tai koulutus.

Yleensä säästä ja niitänäitä juttelut ei kauheasti innosta ventovieraiden
kanssa. Voi johtaa myös sellaiseen turhaan "henkilösuhteeseen" mitä joskus syntyy niitänäitä pölisemällä.

 

[vierailija]

En tajua tätä asennetta, että hyvissä käytöstavoissa olisi jotain tekopyhää.
Jos joku auttaa, sanotaan kiitos. Jos itse aiheuttaa vahinkoa, sanotaan anteeksi. Ja jos joku saman yhteisön jäsen tulee vastaan, sanotaan päivää.
Ei pitäisi olle liian vaikeaa kenellekään.

Kuinkahan moni morjestaa vain siksi juuri että sitä tulisi "odottaa toiselta" Miksi joitain ahdistaa tämä asia? Siksi että tekevät niin vaikkei se kiinnosta.

Jos joku auttaa minua, se vaikuttaa elämääni. Sanon kiitos.

Jos joku tai minä itse aiheutan vahinkoa toiselle se koskettaa myös minua ja sanon anteeksi.

Jos joku saman yhteisön jäsen tulee en sano päivää,
koska ulkona se on minulle kuin kuka tahansa ohikulkija, sillä en halua tustua naapureihini.

Ystävlle ja tutuille sanotaan moikka, koska se asia liittyy myös minuun ja ystäviini. Me tunnemme jollaintavalla.

Myös kassalle sanon kiitos, koska he jaksavat työssään palvella minua.

Emmä tuolla moikkaa muitakaan tuntemattomia pitkin katuja. Miks naapureita jotka ovat tuntemattomia?

Kaikki muut paitsi tutut jotka päästän elämääni on minulle ei ketään.

 

[vierailija]

Yleensä säästä ja niitänäitä juttelut ei kauheasti innosta ventovieraiden
kanssa. Voi johtaa myös sellaiseen turhaan "henkilösuhteeseen" mitä joskus syntyy niitänäitä pölisemällä.

Njoo. Tuo oli lähinnä takoitettu siihen että mua kutsutaan elämänkoululaiseksi kun en jaa heidän ajatustaan moikata jokaista minulle moikkaajaa.

 

[vierailija]

Ei oo kyllä kaikki inkkarit kanootissa ihmisellä, joka agressiivisesti puolustaa oikeuttaan olla moikkaamatta naapureita "ku en vi*tu tee asioita jotka ei huvita, NII!".
Minäkin paniikkihäiriön kanssa kamppaileva, ujohko ihminen tervehdin aina naapureita vaikka se saa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ja vaivaantuneisuutta aikaiseksi.
En ala heittämään small talkkia, koska en ole siinä hyvä eikä mieleeni tule mitään mutta tottakai vastaan jos joku alkaa minulle juttelemaan.
Aina hymyilen ja tervehdin, koska se kuuluu peruskäytöstapoihini.

Jos oikeasti kokee ihan ongelmaksi asti sen että JOUTUU tervehtimään naapureita, on kyllä jonkinsortin mt-ongelmia ja syrjäytyneisyyttä kuvioissa.
Nää ihmiset ei varmaan moikkaa kaupan kassaa tai bussikuskiakaan?

 

[vierailija]

Vihaan! Ei minua niin päiväntoivotukset tai small talkit haittaa, mutta haluan vain jotain ihan omaa. Oman pihan jossa voin juosta alasti jos huvittaa ja oman roskasäiliön jonne viedä omat roskat just siten miten huvittaa, vaikka räkä poskella valuen. Ja haluan kuunnella musaa just niin kovalla kun huvittaa ja laittaa pihaa just siten miten huvittaa. Onneksi kohta pääsen muuttamaan ihan ikiomaan omakotitaloon, jossa voin elää just niin miten minua itseäni huvittaa.

 

[vierailija]

Ei oo kyllä kaikki inkkarit kanootissa ihmisellä, joka agressiivisesti puolustaa oikeuttaan olla moikkaamatta naapureita "ku en vi*tu tee asioita jotka ei huvita, NII!".
Minäkin paniikkihäiriön kanssa kamppaileva, ujohko ihminen tervehdin aina naapureita vaikka se saa ylimääräisiä sydämentykytyksiä ja vaivaantuneisuutta aikaiseksi.
En ala heittämään small talkkia, koska en ole siinä hyvä eikä mieleeni tule mitään mutta tottakai vastaan jos joku alkaa minulle juttelemaan.
Aina hymyilen ja tervehdin, koska se kuuluu peruskäytöstapoihini.

Jos oikeasti kokee ihan ongelmaksi asti sen että JOUTUU tervehtimään naapureita, on kyllä jonkinsortin mt-ongelmia ja syrjäytyneisyyttä kuvioissa.
Nää ihmiset ei varmaan moikkaa kaupan kassaa tai bussikuskiakaan?

Voi voi, kun opettelisit lukemaan niin ymmärtäisit että en ole syräytynyt ja minulla on paljon tuttuja joita moikkaan
Lisäyksenä kaupan kassat anteeksit ja kiitoksit ja mitä nyt oli.

Nää on sellaisia asioita jotka lähtee itsestä. Ei mun hyvi kasvatettuna on paljon käytöstapoja eikä se että en moikkaa naapureita joita en tunne enkä haluakkaan saa minua moikkailemaan heille tee minusta yhtään sinua huonompaa

Sääli sairautesi mutta kummankohan niskoilla on hoitaa tuo tilanne? Sinuna lisäisin itsevarmuutta tai hyväksyisin sen ettei kaikki moikkaa. Katsos varmuus itsestä on sitä ettei aina tarvitse tehdä asioita vain koska jotkut muut olettavat niin, tai vaativat sitä sinulta

 

[vierailija]

Voi voi, kun opettelisit lukemaan niin ymmärtäisit että en ole syräytynyt ja minulla on paljon tuttuja joita moikkaan
Lisäyksenä kaupan kassat anteeksit ja kiitoksit ja mitä nyt oli.

Nää on sellaisia asioita jotka lähtee itsestä. Ei mun hyvi kasvatettuna on paljon käytöstapoja eikä se että en moikkaa naapureita joita en tunne enkä haluakkaan saa minua moikkailemaan heille tee minusta yhtään sinua huonompaa

Sääli sairautesi mutta kummankohan niskoilla on hoitaa tuo tilanne? Sinuna lisäisin itsevarmuutta tai hyväksyisin sen ettei kaikki moikkaa. Katsos varmuus itsestä on sitä ettei aina tarvitse tehdä asioita vain koska jotkut muut olettavat niin, tai vaativat sitä sinulta

No tekstistä katos puolet mutta ehkä sä jotain tosta ymmärrät kun rullaat hieman ylöspäin niin näet mitä aikaisemmin olen kirjoittanut.