Alkuperäinen kirjoittaja MySelene:
LOTL; mies kasvoi myös alkoholisti perheessä mutta silti se ei oo oppinu mitään...
yks syy miks en uskalla heittää sitä pihalle on että tää on mun toka kierros jo. eli mulla on jo yks epäonnistunu suhde takana. 2 lasta edellisestä ja tää nuorin on meiän yhteinen. pelottaa jos saan vihat niskaan...että se olis mun vika ja oon tuhonnu sen elämää...rakastan kyllä sitä vielä...tai en oo ihan varma. on niin tyhjä olo tällä hetkellä... :|
Mutta sinä ihana ihminen, eihän se ole sinun vikasi, että miehesi on alkoholisti eikä sitä ole kenenkään pakko jäädä katsomaan! Sinä elät sinun elämääsi ja olet aikuinen ihminen ja vain sinä voit tehdä päätökset omassa elämässäsi! Kukaan, ei kukaan sukulainen tai muu vastaava voi tulla arvostelemaan sinun valintojasi elämässäsi.Jos joku on niin kapeakatseinen ettei asiaa ymmärrä niin ehkä sellaisen kuuluukin tippua elämästäsi pois.
Edelleen alkoholistin lapsena en toivoisi enkä soisi kellekään lapselle elämää alkoholismin varjossa, niin synkkä sairaus se on.Se kun ei vaivaa vain sillon lapsena sitä perhe-elämää vaan niiden samojen haamujen kanssa joutuu tappelemaan vielä aikuisiälläkin.
Rakkauttasi mieheen en epäile, mutta sekään ei voi olla kaiken alleen peittävä ja kaiken salliva tunne.Että uhraat elämäsi rakkaudelle, joka syö sekä sinua, että lapsiasi vähän kerrallaan.Ei rakkauden kuulu tehdä kipeää eikä tuntua tuskalta!