osaako 3v ajatella niin pitkälle? lapset elävät siinä hetkessä, ei ne mieti tulevaa!Minä olen kyllä sitä mieltä, että lapselle ei pidä sälyttää sitä taakkaa vanhemman pelosta. Lapsi alkaa pelätä, että äiti itkee taas, jos sanon että sattuu/on paha olo eikä haluakaan tuottaa harmia vanhemmalleen ja sinnittelee ja sinnittelee. Itkeä saa, mutta ei tarvi sitä suurinta pelkoaan tuoda lapsen silmille. Lapselle on tärkeintä saada se tuki ja turva vanhemmastaan eikä alkaa huolehtia siitä, että jaksaako äiti.
Itkusta, pelosta ja huolehtimisesta en maininnut mitään, ainoastaan inhimillisyydestä. Minunkaan lapseni nähden ei kukaan ikinä romahtanut eikä hän ketään lohduttanut, mutta aisti että jos on sairaalassa kuukausia niin murhetta ja huolta on silloin kaikilla. Ei ole enää, vain ikävää..Minä olen kyllä sitä mieltä, että lapselle ei pidä sälyttää sitä taakkaa vanhemman pelosta. Lapsi alkaa pelätä, että äiti itkee taas, jos sanon että sattuu/on paha olo eikä haluakaan tuottaa harmia vanhemmalleen ja sinnittelee ja sinnittelee. Itkeä saa, mutta ei tarvi sitä suurinta pelkoaan tuoda lapsen silmille. Lapselle on tärkeintä saada se tuki ja turva vanhemmastaan eikä alkaa huolehtia siitä, että jaksaako äiti.
hyvin sanottu!!Ap:lle et ole huono ja heikko, tai saamaton jos koti on väliin kaaoksessa ja hiukset l ikaiset.. nyt saat tosiaan pyytää apua ja olla niin vahva kuin heikkokin!!Voi, voimia!
Haluaisin vinkata sinulle syöpäjärjestöjen sivuista, jonka keskustelupalstalta löytyy soppi myös syöpäsairaiden lasten vanhemmille. cancer.fi, sieltä keskustelut ja sitten läpsellani on syöpä.
Voikaa mahdollisimman hyvin!
Vasta kuulin jonkun urhean, vanhemman lapsen kommentin: "No, tää syöpä nyt tulee joka kolmannelle tai neljännelle, hoidan sen alta pois ajoissa". Lapset ovat usein urheampia kuin voisimme uskoa. Samoin itse omaa voimia joista ei ole tietoinen ennen kuin niitä tarvitsee. Kaikki sanovat "itse varmaan romahtaisin", mutta hyvin harva loppujen lopuksi romahtaa (ei viitateen ap:hen, vaan erääseen kommentoijaan). Alku on vaikeaa, kaikki tunteet tulee varmasti käytyä läpi, mutta tilanteeseen sopeutuu kyllä. Vertaistukea ja tukea on silti saatavilla, ja sitä saa todellakin tarvita!
-m-
Eli käännät veistä haavassa.. ois voinu jättää sanomatta!!Olen pahoillani puolestasi ja toivon sinulle voimia!
PAkko silti sanoa tuohon osastolle jäämiseen... Ihan varmasti vanhempi saa jäädä noin pienen kanssa osastolle yöksi. Jos osaa vaatia, niin asia järjestyy. Tiedän sen, että hlpompi kun vanhempi lähtee yöksi pois, mutta siihen ei vanhemman tarvitse suostusa. Usein myös vedotaan siihen, että parempi vanhempienkin levätä, mutta jos todella haluaa ja vaatii, niin lapsen kanssa osastolla nukkuminen järjestyy aina. Voin vakka vannoa, vaikk aitsellä kokemusta vain kahdesta sairaalasta joisrta toinen TYKS.
Tavallaan mä ymmärrän ylilääkärin kiellon tähän ja ekan yön osastolla sain olla, sitä aiemmin olimme toisella osastolla missä yövyin. täytyy sanoa että se määrä mitä lapselleni annetaan lääkkeitä jopa keskellä yötä pitivät minut hereillä koko sen yön. Että tavallaan ymmärrän. Tavallaan taas tyttäreni ei ole koskaan joutunut olemaan erossa lähimmäisistään. Nukutin hänet yöunille ja tulen olemaan sairaalassa samaan aikaan kun hän herää joten hän ei tavallaan koe itseään kai hylätyksi, enempi se minua raastaa varmaankin kuin lasta.Olen pahoillani puolestasi ja toivon sinulle voimia!
PAkko silti sanoa tuohon osastolle jäämiseen... Ihan varmasti vanhempi saa jäädä noin pienen kanssa osastolle yöksi. Jos osaa vaatia, niin asia järjestyy. Tiedän sen, että hlpompi kun vanhempi lähtee yöksi pois, mutta siihen ei vanhemman tarvitse suostusa. Usein myös vedotaan siihen, että parempi vanhempienkin levätä, mutta jos todella haluaa ja vaatii, niin lapsen kanssa osastolla nukkuminen järjestyy aina. Voin vakka vannoa, vaikk aitsellä kokemusta vain kahdesta sairaalasta joisrta toinen TYKS.
Tää on aivan totta. Mulla ei ole kokemusta niinkään lasten sairaaloista kun meillä on roolit toisinpäin, äitini on neliraajahalvaantunut ja hänen kanssaan ollaan oltu kymmeniä kertoja erilaisissa sairaaloissa ja olen pienestä pitäen oppinut että vaikka vierailuajat olisivat mitkä ja osastolle ei saa jäädä niin kyllä sinne saa kun vaan osaa vaatia. Itse olen sanonut että jään sitten vaikka koko yöksi oven taakse sillä kotiin en ole menossa.Olen pahoillani puolestasi ja toivon sinulle voimia!
PAkko silti sanoa tuohon osastolle jäämiseen... Ihan varmasti vanhempi saa jäädä noin pienen kanssa osastolle yöksi. Jos osaa vaatia, niin asia järjestyy. Tiedän sen, että hlpompi kun vanhempi lähtee yöksi pois, mutta siihen ei vanhemman tarvitse suostusa. Usein myös vedotaan siihen, että parempi vanhempienkin levätä, mutta jos todella haluaa ja vaatii, niin lapsen kanssa osastolla nukkuminen järjestyy aina. Voin vakka vannoa, vaikk aitsellä kokemusta vain kahdesta sairaalasta joisrta toinen TYKS.