[QUOTE="xXx";26195346]Pahoittelen, että pätkäisen pitkää tekstiäsi näin rankasti. Tähän tahdoin kuitenkin nyt tarttua. Ensiksi siihen, että mainitset uusperheisiin liittyvän ongelmia joita ydinperheisiin ei liity. Tässä taas nostetaan (mielestäni) ydinperhe normatiiviseksi malliksi jota ei tarvitse pohtia kriittisesti. Oletko sitä mieltä, että ydinperhe voidaan määritellä mittapuuksi? Että se on jollakin tapaa se paras muoto?
Seuraavaksi: Väität, että polyperheen hyvät puolet olisivat jo yleisesti tiedossa. Minä en ole varma, että asia on näin. Jos polyperheen hyvät puolet olisivat yleisesti tiedossa, niin miksi rankka halveksunta? Itse koen, että ihmiset näkevät lähinnä riskejä ja huonoja puolia, eivät mitään hyvää.[/QUOTE]
Kiitos muuten, että keskustelet asiasta kanssani asiallisesti.

Et edes kuittaile parisuhdekokemusteni puutteista ap:n tavoin. Mä en halua ketään loukata, mutta sen sä tiedätkin. Olen ihan hyväntahtoinen tyyppi ja haluaisin kaikkien elävän onnellista elämää. Perhemuodosta riippumatta.
Rehellisesti sanottuna mielestäni ydinperhe tietyllä tavalla on jossain mielessä se "paras" muoto. Tai tarkemmin sanottuna perhe, jossa lapsi on saanut pitää molemmat biologiset vanhempansa (mikä muuten voi polyperheessä olla mahdollista!), oli perheessä sitten mukana myös sukulaisia/muita ihmisiä tai ei. Uusperheiden taustallahan on aina avioeroja, jotka jättävät jälkensä lapsiin. Toki biologinen vanhempi voi olla huonokin vanhempi, en tartu nyt siihen. Tiedostan vain, että siteen menettäminen biologiseen vanhempaan vaikuttaa lapseen monin tavoin. Onnellinen ydinperhe on jonkinlainen "ideaali" mielestäni. Siihen voi kuulua sen "alkuperäisen" perheen, eli vanhempien ja heidän lastensa lisäksi muitakin. Äh, alkaa ajatus hukkua. Toisaalta tiedän, että esim. naisparien lapset eivät välttämättä kärsi isättömyydestään. Kuitenkin on mielestäni hyvä, jos lapsi tietää juurensa ja mahd. saa pitää yhteyttä biovanhempiinsa. Näillä mielipiteillä en tarkoita, että ydinperheet aina kiistatta ja poikkeuksetta olisivat onnellisimpia ja muut perhemuodot huonoja.
Tarkoitin, että ne hyvät puolet ovat polyjen mielissä jo tiedossa. Siksi on hyvä varautua niihin varjopuoliin, joita ei ehkä itse aina tule ajatelleeksi. Mieleeni tulevia (onnistuneen ja hyvän polyperheen) hyviä puolia ovat mm. laaja perhe (paljon rakkautta ja ihmisiä ympärillä..), avoimmuus ja rehellisyys (suhteet eivät kariudu pettämisiin) jne.