Miten muuten on tämän sosiaalipummiuden kanssa lapsen kannalta

Scarlett O Harava

Tunnettu jäsen
17.08.2004
61 304
187
63
Kun sanotaan, että se pummius periytyy. Mutta jos on niin, että lapsen äiti saa välillä toimeentulotukea, mutta isä on töissäkäyvä eikä saa sossusta mitään. Onko lapsi silti tuhoon tuomittu eli ei voi elää muuta kuin sossun rahoilla. Tai ainakin tämän palstan mukaan on niin... :whistle:

Mä en muuten edes pidä itteäni minään pummina vaikka aina välillä saan toimeentulotukea. B)
 
Mä ihmettelen kenenköhän lapsi mä mahdan olla kun vanhemmat ei oo ikinä sossusta rahaa hakenut mutta itse olen. Voiko olla niin että sairaalassa ottivat jonkun pummin vauvan vahingossa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä ihmettelen kenenköhän lapsi mä mahdan olla kun vanhemmat ei oo ikinä sossusta rahaa hakenut mutta itse olen. Voiko olla niin että sairaalassa ottivat jonkun pummin vauvan vahingossa?

Taidan mäkin olla vaihdokas. Äiti on käynyt pari kertaa sossussa, mutta siinä se. Muuten on äiti ja isä tehnyt aina töitä. No isä on siitä onnellisessa asemassa, että saa vielä jonkun aikaa palkkaa vaikka työt loppui maaliskuussa.
 
Nii, mitenköhän on.. Ite oon pummi, tosin ehkä vain puoli sellainen, kun töissäkin käyn. Osalla lapsistani on jo ammatit, mutta jos eivät saa työtä tai tarpeeksi hyväpalkkaista työtä, kokevat he saman kohtalon kuin minä. :( Minustako se johtuu, olenko minä antanut siis heille tuon pahan perimän??
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mä ihmettelen kenenköhän lapsi mä mahdan olla kun vanhemmat ei oo ikinä sossusta rahaa hakenut mutta itse olen. Voiko olla niin että sairaalassa ottivat jonkun pummin vauvan vahingossa?

Hei me ollaan varmaan vaihdettu paikkaa! Minun vanhempani ovat olleet sosiaalitoimiston vakioasiakkaita minun ollessa lapsi. Isä teki sosiaalipummiudesta oikein uran itselleen. Hän ei ole päivääkään tehnyt töitä viimeisen 30 vuoden aikana, mutta aina on katto ollut pään päällä, viinapullo lämmikkeenä ja ruokaa syötävänä. Muutaman kerran ollut jopa valtion täysihoidossa ja passattavana vankeinhoitolaitoksessa. Minä olen maksanut omat vaate- ym. menot 14-vuotiaasta asti, täysi-ikäistyessäni ruokani ja vuokrani siihen päälle. Kouluja olen käynyt ja töitä tehnyt ahkerasti ja tällä hetkellä tilastollisesti kuulun 10% Suomessa eniten tienaavien joukkoon. Eihän tämän pitäisi olla mahdollista sossupummien perheen lapselta, varmasti olen vaihdokas.
 
Minusta tietyntyyppinen pummius perityy ajatuksissa. Esimerkiksi työkaverini selitti joskus pojalleen kuinka isi ja äiti ostaa omakotitalon/hienon auton jne sitten kun voitetaan lotossa.
Eli opetetaan lapselle ajatusmaailma, että itse ei olla elämänsä herra vaan joku muu, ne toiset jotka ehkä antaa.
 

Yhteistyössä