Mikäs siinä, jos järjestely onnistuu, ilman että se on lapsille epämieluisaa.
Tiedän perheitä, joissa samanlainen järjestely ja on toiminut tosi hyvin.
Tiedän perheitä, joissa samanlainen järjestely ja on toiminut tosi hyvin.
Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.Alkuperäinen kirjoittaja päiväkotitäti:Sivusta olen kuunellut, kun lapset puhuvat menevänsä tänään äidin kotiin ja huomenna isin kotiin ja monesti olen miettinyt, missä s lapsen koti on. Minkä lapsi mahtaa kokea "minun kodiksi".
Voihan sen noinki selittää jos sillä saa hyvän omantunnon, mutta tämä on "ilmiö" mistä asiantuntijat puhuu paljon, ja toki mekin ketkä siellä lastenparissa ollaan. Useasti ne lasten tarpeet unohdetaan, ja kuvitellaan että kaikki on okAlkuperäinen kirjoittaja vierailija:Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.Alkuperäinen kirjoittaja päiväkotitäti:Sivusta olen kuunellut, kun lapset puhuvat menevänsä tänään äidin kotiin ja huomenna isin kotiin ja monesti olen miettinyt, missä s lapsen koti on. Minkä lapsi mahtaa kokea "minun kodiksi".
Olet siis sitä mieltä että toisen vanhemman menettäminen lapsen arjesta on lapselle ihan OK juttu? Jos on asunut koko ikänsä isän ja äidin kanssa ja yhtäkkiä isä (tai äiti) häviää niin se ei sitten vaikuta lapsen hyvinvointiin?Alkuperäinen kirjoittaja mä:Voihan sen noinki selittää jos sillä saa hyvän omantunnon, mutta tämä on "ilmiö" mistä asiantuntijat puhuu paljon, ja toki mekin ketkä siellä lastenparissa ollaan. Useasti ne lasten tarpeet unohdetaan, ja kuvitellaan että kaikki on okAlkuperäinen kirjoittaja vierailija:Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.Alkuperäinen kirjoittaja päiväkotitäti:Sivusta olen kuunellut, kun lapset puhuvat menevänsä tänään äidin kotiin ja huomenna isin kotiin ja monesti olen miettinyt, missä s lapsen koti on. Minkä lapsi mahtaa kokea "minun kodiksi".
Alkuperäinen kirjoittaja popsu:elikkäs siis kun erotaan ja lapset sitten jokatoinen viikko isällä ja jokatoinen äidillä.
mun mielestä lapsella pitäs kaikesta huolimatta olla yksi koti mikä on ensisijainen koti. mutta siis mielipiteitä
itseäni asia ei oikeasti koske mitenkään ja en siis todella väitä että mun mielipide olis oikea.
Se on siis isän menettämistä, jos vaihtoehtoina on muutakin kun kaksi kotia? Miksi lapsella ei voi olla yksi koti, ja kaksi vanhempaa silti elämässä`?Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:Olet siis sitä mieltä että toisen vanhemman menettäminen lapsen arjesta on lapselle ihan OK juttu? Jos on asunut koko ikänsä isän ja äidin kanssa ja yhtäkkiä isä (tai äiti) häviää niin se ei sitten vaikuta lapsen hyvinvointiin?Alkuperäinen kirjoittaja mä:Voihan sen noinki selittää jos sillä saa hyvän omantunnon, mutta tämä on "ilmiö" mistä asiantuntijat puhuu paljon, ja toki mekin ketkä siellä lastenparissa ollaan. Useasti ne lasten tarpeet unohdetaan, ja kuvitellaan että kaikki on okAlkuperäinen kirjoittaja vierailija:Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.Alkuperäinen kirjoittaja päiväkotitäti:Sivusta olen kuunellut, kun lapset puhuvat menevänsä tänään äidin kotiin ja huomenna isin kotiin ja monesti olen miettinyt, missä s lapsen koti on. Minkä lapsi mahtaa kokea "minun kodiksi".
Miksi on niin tärkeää että lapsi olisi yksi kotia? Meneekö lapsi rikki jos hän kokee isän kodin omakseen? Millä tavalla isän pitää varmistaa ettei lapsi vaan vahingossakaan koe olevansa kuin kotonaan isän luona? Entä miltä se tuntuu lapselta olla vieraana isänsä luona, ei ole osana isän perhettä, ulkopuolisena? Saako isän luona syödä, leikkiä, pitää leluja/vaatteita, tuttuja rutiineja - vai vahingoittaa tämä lasta? Saako isää kutsua isäksi vai onko se liian tuttavallista, pitäisikö ehkä teititellä? Vai parempi että isä tapaa McDonaldsissa hampparilla, siinä sitten hoidetaan lapsi-isäsuhdetta kuntoon ...Alkuperäinen kirjoittaja mä:Se on siis isän menettämistä, jos vaihtoehtoina on muutakin kun kaksi kotia? Miksi lapsella ei voi olla yksi koti, ja kaksi vanhempaa silti elämässä`?Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:Olet siis sitä mieltä että toisen vanhemman menettäminen lapsen arjesta on lapselle ihan OK juttu? Jos on asunut koko ikänsä isän ja äidin kanssa ja yhtäkkiä isä (tai äiti) häviää niin se ei sitten vaikuta lapsen hyvinvointiin?Alkuperäinen kirjoittaja mä:Voihan sen noinki selittää jos sillä saa hyvän omantunnon, mutta tämä on "ilmiö" mistä asiantuntijat puhuu paljon, ja toki mekin ketkä siellä lastenparissa ollaan. Useasti ne lasten tarpeet unohdetaan, ja kuvitellaan että kaikki on okAlkuperäinen kirjoittaja vierailija:Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.Alkuperäinen kirjoittaja päiväkotitäti:Sivusta olen kuunellut, kun lapset puhuvat menevänsä tänään äidin kotiin ja huomenna isin kotiin ja monesti olen miettinyt, missä s lapsen koti on. Minkä lapsi mahtaa kokea "minun kodiksi".
Vai niin, lapset kiukkuavat ja sen takia vähennetään tapaamisia ... :OAlkuperäinen kirjoittaja Kohta kolmen äiti:Erosimme kun lapsemme olivat 1v ja 3v. Siitä lähtien lapset ovat olleet isällään 2-3yötä/vko, ja muuten minulla. Nyt lapset ovat 4v ja 6v. Mielestäni tuo järjestely toimi hyvin kun olivat pienempiä, mutta nyt tuntuu etteivät lapset oikein tiedä missä se KOTI on... Ja nuorempi kiukkuaa aina pari päivää kun on tullut isältä ja on tosi mustasukkainen minusta. Joten ehdotin nyt isällä, että vähennämme öitä hänen luonaan. Isompi aloittaa nyt eskarinkin ja pitäisi saada enemmän säännöllisyyttä heidän elämään. Nyt teemme tästä eteenpäin niin että lapset ovat isällään joka toinen vkonloppu+1 yö viikolla, eli 8 yötä/kk.
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:Vai niin, lapset kiukkuavat ja sen takia vähennetään tapaamisia ... :OAlkuperäinen kirjoittaja Kohta kolmen äiti:Erosimme kun lapsemme olivat 1v ja 3v. Siitä lähtien lapset ovat olleet isällään 2-3yötä/vko, ja muuten minulla. Nyt lapset ovat 4v ja 6v. Mielestäni tuo järjestely toimi hyvin kun olivat pienempiä, mutta nyt tuntuu etteivät lapset oikein tiedä missä se KOTI on... Ja nuorempi kiukkuaa aina pari päivää kun on tullut isältä ja on tosi mustasukkainen minusta. Joten ehdotin nyt isällä, että vähennämme öitä hänen luonaan. Isompi aloittaa nyt eskarinkin ja pitäisi saada enemmän säännöllisyyttä heidän elämään. Nyt teemme tästä eteenpäin niin että lapset ovat isällään joka toinen vkonloppu+1 yö viikolla, eli 8 yötä/kk.
Ilmeisesti sinulle on tärkeintä että se KOTI on sinun luonasi. Viis lapsista ja isästä, tärkeintä että sinä saat kokea olevasi se tärkeä ja ainoa vanhempi.
Tuo on taas tuota jeesustelevaa syyllistämistä. Hohhoijaa. Asiantuntijoitakin on joka lähtöön, joku toinen saattaakin olla sitä mieltä että vuoroviikkoasuminen on lapsen paras. Varsinkin tuolta länsinaapurista sellaisia löytynee, mutta hehän kai ovat täysin epäpäteviä suomalaisiin asiantuntijoihin verrattuna...Alkuperäinen kirjoittaja mä:Voihan sen noinki selittää jos sillä saa hyvän omantunnon, mutta tämä on "ilmiö" mistä asiantuntijat puhuu paljon, ja toki mekin ketkä siellä lastenparissa ollaan. Useasti ne lasten tarpeet unohdetaan, ja kuvitellaan että kaikki on okAlkuperäinen kirjoittaja vierailija:Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.Alkuperäinen kirjoittaja päiväkotitäti:Sivusta olen kuunellut, kun lapset puhuvat menevänsä tänään äidin kotiin ja huomenna isin kotiin ja monesti olen miettinyt, missä s lapsen koti on. Minkä lapsi mahtaa kokea "minun kodiksi".
Tää on niin totta. Se, että sanoo menevänsä äidille tai isälle tarkoittaa vain, että spesifioidaan kumpaan kotiin on menossa. Se ei tarkoita etteikö olisi menossa "kotiin". Mitään ikiomaa kotia ei lapsi kaipaa ennen ku muuttaa omilleen, äidin ja/tai isän koti riittääAlkuperäinen kirjoittaja Vieras:Kaikki lapsethan asuvat äidin ja isän kodissa, eihän heillä sinänsä edes ole omaa kotia kuin vasta aikuisena
Tärkeää on että eron jälkeen vanhemmat tekevät lapselle kodin luonaan. Lapselle ei ole hyväksi jos hän joutuu olemaan vieras oman vanhempansa luona.
Vai pitäisikö varmuuden vuoksi laittaa lapsen patjalle nukkumaan, tarjota hänelle olohuoneessa teet ja kurkkuleipiä kun muut perheenjäsenet syövät illallista jne ettei vaan lapselle tulisi olo että hän on kotona
ihan totta näinkin. Mulla on nimittäin itselläni kaksi kotia joista toinen on "mun" ja toinen toisella paikkakunnalla asuvan miehen koti. silti ne molemmat on mun koteja.Alkuperäinen kirjoittaja vierailija:Minusta tämä on vain sanoihin takertumista. Jos lapsi nyt sattuu käyttämään kodeistaan nimitystä "äidin koti" ja "isin koti", niin ei se tarkoita sitä että lapsella ei omasta mielestään olisi kotia. Jotenkin ne molemmat kodit on kuitenkin puheessa nimettävä, ja tuo lienee yksinkertaisin tapa.
Riippuu ihan vanhemmista, saako systeemin toimimaan ja tietysti lapsistakin, haluavatko sen onistuvan. Jos ymmärsit, mitä tarkoitan.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:huonoin mahdollinen vaihtoehto.. vain siinä vaiheessa, jos kumpikaan vanhempi ei ymmärrä lasten parasta, niin silloin tuo ratkaisu...
olen seurannut monta tämmöistä perhettä sivusta, ja ei se vaan toimi....
Kuinka usein itse pitäisit lapset luonasi jos eroaisit?Alkuperäinen kirjoittaja popsu:elikkäs siis kun erotaan ja lapset sitten jokatoinen viikko isällä ja jokatoinen äidillä.
mun mielestä lapsella pitäs kaikesta huolimatta olla yksi koti mikä on ensisijainen koti. mutta siis mielipiteitä
itseäni asia ei oikeasti koske mitenkään ja en siis todella väitä että mun mielipide olis oikea.