mitä tekisitte vai tekisittekö mitään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja töyhtis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

töyhtis

Vieras
Eli vanhalla kaverillani on kaksi lasta, joista toinen uhmaiässä. Kaverini on aina ollut kovaääninen ja huutaakin lapsilleen ja lujaa (naapuritkin ovat asiasta huomattaneet). Huudon lisäksi olen nähnyt hänen antavan luunappeja useasti (myös julkisilla paikoilla), jolloin seuraksena on tietysti lapselta itku ja alistuminen tilaanteeseen ja toki se myös sattuu. Nyt kaverini tukistaa ja "nappaa hiuksista kiinni ja sitten mennään" (hänen sanansa).

Minusta minulla ei ole oikeutta puuttua hänen kasvatustapoihinsa, mutta joka kerta se luunappi tekee todella pahaa, hyvä etten ala itkeä minäkin, kun näkee, että toista sattuu. Olen ollut kuin en huomaisi asiaa enkä kommentoi asiaa koskaan. Jotenkin minusta minäkin teen väärin, kun en asiasta sano mitään. Mutta mitä sitten sanoa?

Uskon, että äidin käytöksestä johtuen (kuka tietää, mitä isä tekee kotona - silloin kun kotona sattuu olemaan) lapsi on oppinut käytösmalleja, jotka pelottavat esim. meidän esikoistamme. Lapsi mm. lyö ja repii hiuksista aivan yllättäen ilman mitään (meille) näkyvää syytä. Voitte uskoa, että esikoisemme ei halua leikkiä tämän lapsen kanssa.

Vaikea tilanne, jotenkin minulla on kauhean surullinen olo ja samalla olen ihan hukassa. Neuvoja kaipailen kovasti... :(
 
Jos kyse olis hyvästä kaverista, siis että luottamus olis molemmin puolista, niin siinä tapauksessa mä pyytäisin kaverin vaikka kahville jonnekin, tai lenkille, tai jonnekin, ilman lapsia, sen tai mun. Siellä juttelisin rauhalliseen ja empaattiseen sävyyn, että oletko muuten itse huomannu asiaa, tiedostatko, että satutat lapsia siinä samalla, ja että oletko huomannu, että lapset ottavat mallin meistä aikuisista. Joskus vaan äiti voi olla oikeesti niin poikki, ettei itse huomaa omaa käytöstään, vaiikkei sitä toisen tekemänä hyväksyisi.
 
Sano ystävälle, että lopettaa sen(sano kauniisti) ja sano jos ei lopeta niin otat yhteyttä lastensuojeluun. Uhmaikäiselle hyviä kasvatuskeinoja mm. jäähyporras, tai kannustaminen jne.
 
No just. Mua on yhtälailla tukistettu ja annettu luunappeja lapsena - aina aiheesta! Ja ihan kuuliainen kansalainen minusta kasvoi.

Soittakaa sinne lastensuojeluun sitten kun oikeasti on aihetta. Suomessakin tapahtuu koko ajan oikeita lasten pahoinpitelyjä.
 
Tosi vaikeita juttuja, mulla loppu lapsille huutaminen kun näin kaverini käytöksen eräässä tilanteessa, pahalta tuntui. En kyllä osaa tarkalleen sanoa, että miten toimia, voisko hänen kanssaan yrittää puhua? Onko taustalla esim. totaalinen väsymys tms.
 
Hienoa ja ONNEA jos ja kun et koskaan ole huutanut lapsillesi, jos sinulla niitä ylipäätään on! Olet varmaan ainoa joka ei koskaan huuda! Ja ilmoita ihmeessä lastensuojeluun johan siinä on huostaanoton perusteet! ei tiedä vaikka saisit lapset itsellesi!
 
Alkuperäinen kirjoittaja monta lasta:
Hienoa ja ONNEA jos ja kun et koskaan ole huutanut lapsillesi, jos sinulla niitä ylipäätään on! Olet varmaan ainoa joka ei koskaan huuda! Ja ilmoita ihmeessä lastensuojeluun johan siinä on huostaanoton perusteet! ei tiedä vaikka saisit lapset itsellesi!

Hei, huudan minäkin, huutaa varmasti kaikki, mutta mm. tuo hiuksista repiminen kolahtaa jo sen verran lujaa, ettei sitä pidä hyväksyä. Se on fyysistä väkivaltaa, ja aiheuttaa pahimmillaan lapsen pääkopalle vaurioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Alkuperäinen kirjoittaja monta lasta:
Hienoa ja ONNEA jos ja kun et koskaan ole huutanut lapsillesi, jos sinulla niitä ylipäätään on! Olet varmaan ainoa joka ei koskaan huuda! Ja ilmoita ihmeessä lastensuojeluun johan siinä on huostaanoton perusteet! ei tiedä vaikka saisit lapset itsellesi!

Hei, huudan minäkin, huutaa varmasti kaikki, mutta mm. tuo hiuksista repiminen kolahtaa jo sen verran lujaa, ettei sitä pidä hyväksyä. Se on fyysistä väkivaltaa, ja aiheuttaa pahimmillaan lapsen pääkopalle vaurioita.

just ja just.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja Sisu:
Alkuperäinen kirjoittaja monta lasta:
Hienoa ja ONNEA jos ja kun et koskaan ole huutanut lapsillesi, jos sinulla niitä ylipäätään on! Olet varmaan ainoa joka ei koskaan huuda! Ja ilmoita ihmeessä lastensuojeluun johan siinä on huostaanoton perusteet! ei tiedä vaikka saisit lapset itsellesi!

Hei, huudan minäkin, huutaa varmasti kaikki, mutta mm. tuo hiuksista repiminen kolahtaa jo sen verran lujaa, ettei sitä pidä hyväksyä. Se on fyysistä väkivaltaa, ja aiheuttaa pahimmillaan lapsen pääkopalle vaurioita.

just ja just.

Niin? Tarkoitatko, et tukistaminen on just ja just fyysistä väkivaltaa vai mitä?
 
Epäilen, ettei taustalla ole väsymystä vaan kaverini oikeasti uskoo toimivansa kunnolla ja niin kuin äidin kuuluukin toimia. Olen tuntenut kaverini jo kouluiästä ja olemme hyviä kavereita, mutta tämä asia on sellainen, etten osaa asiasta hänen kanssaan jutella.

En nyt lastensuojeluun ole soittamassa, mutta minusta asiaan kuitenkin voisi olla hyvä puuttua. Tunnen olevani osasyyllinen näihin juttuihin, kun olen paikalla, koska en ole mitään sanonut. Kuitenkin jos kyseessä olisi pariskunta eikä äiti ja lapsi, puuttuisin heti. Eikö tämä kerro jo sen, että jotain olisi tarpeen sanoa??

Eikä tässä pointti ole tuo huutaminen, myönnän itsekin huutaneeni lapselleni. Pointti oli se, että lasta satutetaan. Enkä missään ole kaveriani haukkunut, tiedän hänen muuten olevan lapsilleen erittäin hyvä äiti.
 
pohtikaa kavereittenne asioita täällä ja niiden tekemiä virheitä! Itse olette NIIN täydellisiä!!! kaikki täällä toivoo vaan että kaverit kasvattavat ja hoitavat huonommin lapsensa kuin itse. Itse ollaan niin täydellisiä, että ihan oksettaa!!!!!
 

Yhteistyössä