Luin nämä nyt ajatuksella läpi, kun mies katsoo peliä.
Mies näyttää jonkun verran menevän tuon kaavan mukaan. On kysellyt yksityiskohtia jne.
Mutta meillä on sillä lailla eri tilanne kuin "keskivertopettämisessä", että tässä ei käynyt niin, että rakastuin toiseen, tai tilaisuus teki varkaan mihin tuo juttu perustui. Vaan minusta tässä oli ihan selkeä syy, kummallekin ymmärrettävä.
Mietin niitä omia motiiveitani tuon kirjoituksen perusteella. Tulin tulokseen, että 85 % motivaatiostani oli se, että olin ollut liian kauan seksittä ja läheisyydettä. Mutta se 15 %... ja tämä voi olla syy, miksi valitsin niin järjettömästi tämän rakastajan, siis että miehellekin tutun, oman ystäväni jne.
Minä ehkä kuitenkin tiesin tai vaistosin jossain sisälläni, että siinä on mies, jonka saan 100 % varmasti kun vaan vihellänkin sinne päin, joka on ihan pauloissani ja joka varmasti kehuu ja antaa kaikin tavoin ymmärtää, että olen ihanin nainen mikä on maailmassa ja minä tarvin sitä, kun se oman mieheni jatkuva torjunta sai mun itsetunnon naisena niin alas. Tartuin siis varmaan nakkiin. En olisi siinä tilanteessa kestänyt torjuntaa.
Tämä tekee minusta hyväksikäyttäjän. Käytin sitä rakastajaa aika kylmästi saadakseni oman ollni hyväksi, seksiä ja palvontaa. Tätä on aika vaikeaa ajatella. Olin jotenkin ottanut kuitenkin uhrin osaa itselleni.
Koin että mies tavallaan hylkäsi mut, ei seksittömyyden takia vaan kun kielsi läheisyyden. Olen oman äitisuhteeni takia melko herkkä sille. Äitini ei hylännyt mua fyysisesti, mutta henkisesti en usko, että äidilläni on ollut mua kohtaan koskaan ns. normaaleja äidin tunteita. Hän oli aina, aina itse itselleen rakkaampi, ja isä, myöhemmin uusi mies jne. Äitiä kiinnosti joskus pukea nua kuin nukkea, että olisin nätti, ja hyvä koulumenestys tai joku kilpailun voitto. Olen ollut aina isin tyttö tämän takua, koska oikeasti äitini ei ole ikinä, ei koskaan sanonut mulle että rakastaa mua, ei koskaan pitänyt sylissä (ehkä vauvana muttei sen jälkeen). Kävin tämä takia terapiassa ennen kuin ryhdyin itse äidiksi, ja olen katkaissut tuon kierteen. Aikuisena ymmärrän, että äidin oma äiti oli vielä hirveämpi ja äiti ei ehkä voinut itselleen mitään.
Menin mieheni kanssa naimisiin kaikkien kauhisteluista huolimatta vain 6 kk tapaamisen jälkeen, hänen kosittuaan, koska olin varma että hän ei koskaan hylkää mua, vaan ainoana tajuaa sen, miten paljon tarvitsen sitä rakkautta. En ollut ikinä saanut sitä keneltäkään poikaystävältä samalla lailla riittävästi.
Te jotka huutelette provoa ja harlekiinia, nämä ovat mun hyvin yksityisiä ja rehellisiä tunteitani.
http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/tietoa_parisuhteesta/parisuhteen_kriisit/uskottomuus/sinulle_uskoton/
ja
Sinulle, jonka puoliso on ollut uskoton - Väestöliitto
