Minkä ikäiselle voi pitää unikoulua?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitos vastauksista :flower:

Googletin illalla tietoa unikoulusta ja aika erilaisia ohjeita ja tietoja löytyi. Hus:n sivuilla oli vähän (huom.vähän) sinne suuntaan, että huudatusunikoulu ei niin ota lapsen tarpeita huomioon, vaan siinä vanhemmat asettaa rajat lapselle ja olipa vaikka mikä hätänä, niin annetaan huutaa... Kuulosti pahalle.

Nyt ei oo tarkoitus minun kenenkään tekemisiä arvostella ollenkaan. Mietin vaan, että mikä unikoulu sitten olisi paras. Tassuttelua kovasti kehuttu.

No, en tiedä tarvitaanko meillä vielä unikoulua, mutta en tiedä oikein mitä muutakaan tehdä.

Poika on lähes 6kk. On tempperamenttinen ja kova ääninen kaveri. Iltaisin vain nukkumaan mennessä (joskus myös päiväunille käydessä) alkaa kova huuto. Kun laittaa sänkyyn niin aloittaa kerrasta kamalan karjumisen, joka yltyy ja yltyy ihan paniikin omaiseen huutoon lähes. Ja tämä ei aina lakkaa edes, vaikka syliin ottaa.

Ei ymmärretä isukin kanssa, että mikä on hätänä. Kun aikansa heijaa ja kantaa niin sitten rauhoittuu ja saattaa hyvällä lykyllä nukahtaa pian. Syötämme ennen unille käyntiä puuron, mutta samaa oli ennen puurojen aloitustakin. Ja imetän yleensä rauhallisessa ympäristössä makuuhuoneessa. Jos ei nukahda tissille, niin alkaa yleensä tämä huuto. Välillä alkaa huutamaan ennen kuin saan edes laitettua tissin suuhun.

Nyt näin aikuisen silmin katsottuna, lapsi ei ole kokenut mitään traumaattista. Ei olla huudettu tai tapeltu vauvan kuullen. Muutenkin ollaan aika sävyisiä vanhempia toisillemme. Vauvaa on aina paljon sylitelty ja pidetty hyvänä. On esikoinen. Itse olemme rauhallisia. Ja mielestämme vauva ei ole säikähtänytkään mitään. Eikä ole säikky ollenkaan. Yleensä ihan perustyytyväinen ja aurinkoinen. Sille päälle sattuessa vaan todella helposti tulistuva kaveri.

Eilen illalla isä sitten nukutti, kun kesken tissittelyn alkoi kamalan kova parku. Minä luovutin. Ainakin viikon olen nukuttanut parkuvan vauvan yksin, kun lopulta olen saanut rauhoittumaan tissille. Eilen sanoin isukille, että nyt on sinun vuoro. Vauva siis huuti/karjui/itki pitkään. Isä kantoi ja sylitteli. Laski omaan sänkyyn ja piti kättään vauvan päällä ja hyräili hiljaa vieressä. Kun ei rauhoittunut, otti syliin ja heijasi hetken ja taas laski sänkyyn. Lopulta nukahti sinne. Mutta aikaa tuossa kuluu...

Tämä ei ole kipu itkua. Vauva tekee hampaitaan, mutta silloin ihan selkeästi näkee, kun oikein ikeniin koskee. Hankaa ikeniään ja viilentävä purulelu helpottaa tuota tuskaa, sekä panadolia on saanut silloin tällöin. Välillä vauva kesken karjunnan saattaa katsella ympärillleen ja alkaa taas huudon. Ja joskus tämä karjunta loppuu kuin seinään ja sitten on iloinen ja nauravainen/hymyileväinen.

Ihmetellään vaan, että mitä me oikeen tehdään väärin. Tuntuu, kuin vauva vaan koettelisi ja kaipaisi huomiota. Jota hän kyllä näillä kohtauksilla saa, sekä muutenkin.

Allergioita ei ole, eikä masuvaivoja...

Mutta minua tämä väsyttää ja koen olevani huono äiti, kun en saa lastani rauhoitettua. :'(
 
Nyt vaan jatkatte joka ilta samoin kuin teitte niin ehkä huuto vähentyy ja lakkaa kokonaan, kun vauva huomaa, että näin toimitaan ja huuto ei nyt auta.
Meillä vauva oli hiukan yli neljä kuukautta, kun päätin vähentää yösyöttöjä, kun tissin lussuttelu oli vaan tapa, ei selkeästikään nälkä.Ensimmäisenä yönä huusi enemmän(alle puoli tuntia) ja seuraavina sitten paljon vähemmän.Meillä annettiin tuttia, laitettiin peittoa, pidettiin kättä vauvan masun päällä, en sanonut sanaakaan ja aina uudelleen laitoin tutin ja peiton, kun huusi ja potki.Otin syliin, kun ei rauhoittunut, ei rauhoittunut siinäkään ja laitoin takaisin sänkyyn.Sinne lopulta nukahti ja nyt tosiaan ei välttämättä herää siihen aikaan kun ennen söi ja jos herää niin tutti kelpaa paremmin ja ei enää huuda, vähän saattaa inistä, mutta käsi masun päälle ja unet jatkuu pian.Aamuyöstä vielä syödään, kun vauva on alle puoli vuotias ja nälkä saattaa oikeastikin olla.Ja illalla saa vellipullon.
Ei ehkä ihan samanlainen tilanne kuin teillä(meillä illalla nukahtaa omaan sänkyyn ihan hyvin), mutta laitoin noita keinoja kuitenkin jos olisi apua.Ja ennen kaikkea siihen vaikuttaa teidän päätös, että nyt toimitaan näin ja periksi ei anneta.Tosin jos vähänkään epäilystä, että olisi jotain oikeata vaivaa niin kannattaa käyttää lääkärissä ennen kuin aloittaa unikoulua.
 
hei!
ihan ekana tulisi mieleen pääseekö vauva liian väsyneeksi ja sitten alkaa huuto. meillä ainakin käy monesti niin, ettei tajua viedä tarpeeksi aikaisin nukkumnaan, niin yliväsymys yllättää ja huuto alkaa. ja sitte päinvastoin, jos vauva muuttaa rytmejään ja koitta liian aikaisain viedä nukkumaan niin taas tulee huutoa.
sepäse kun aina tietäisi mikä näitä vaivaa niin olisihan tämä helppoa, mutta ei.
meilläkin on toinen lapsi mutta ei yhtään sen helpompaa tulkita lasta kun ovat niin erilaisiakin sitten vielä.
auttaa en osaa tämän enempää :ashamed: mutta toivottavasti teillä kohta helpottaa, kun ikää kertyy... ja kieltämättä tämä eka vuosi on yhtä rytmien hakemista ja uusien asioiden oppimista niin eihän se helppoa ole vauvallekaan. :hug: :hug:
 
Neuvolassa sanoivat että tuo puoli vuotta olisi ehkä liian aikainen,mielummin 7-8kk.
Itse aloitimme viime viikolla,tyttömme pian 10kk.Päätin vaan yksi yö kun oli mielestäni syönyt koko päivän(varsinkin illalla) hyvinja alkoi jo 23.45 vaatimaan pulloa.Yhdellä syötöllä mentiin siis jonkun aikaa mutta nyt päätin että yöpalvelut saavat loppua.Eka yönä itki n.1.5h,välillä laitoin(n.20min välein)takas makuuasentoon ja sanoin aa aa nyt nukutaan.Sammahti sit itsekseen,meillä tutti käytössä minkä saa itse suuhun.Seuraavana yönä heräsi 4.40 ja katkonaista itkua jatkui n.tunti ja nukahti.Seuraava ja sitä seuraavat yöt menivät/menevät nyt klo 6:een ja sitten menemme jo puurolle kun on kova nälkä,jospa se siitä vielä myöhäistyisi...Parina yönä sen jälkeen tullut lyhyt itkahdus mutta jos se tässä oli niin olisi pitänyt tehdä tuo aikaisemmin,sillä olen ollut tosi väsynyt kun olen huonouninen muutenkin.
Hyvää kevättä kaikille!
 
Tuntuu liian aikaiselta pitää ihan unikoulua vielä.

Jotakin tän asian eteen tarttee kuitenkin tehdä.

Nälkäänsä poika ei itke. Lääkärissä on käyty tarkistuttamassa korvat ja muut. Kaikki kunnossa ja lääkäri sanoi, että terve poika on. =) Neuvolassa katsottu, että kehittyy normaalisti. Kaikki motoriset tulleet jopa etuajassa hiukan.

Tuo voisi olla yksi vaihtoehto, että kokeilee nukuttaa aikaisemmin. Mutta nykyäänkin aloitetaan iltapuuron syönti jo klo 19. Sen jälkeen iltapesut ja yöpuulle yritys. Ja aamulla herää kuitenkin jo kuudelta. Yöllä nyt menty kahdella syötöllä. On nukahtanut yöllä syömisten jälkeen hyvin. Ainoastaan tuo nukkumaan meno ongelmana.

Jos laitamme (yritämme) nukkumaan jo aikaisemmin illalla, niin varmaan herätään sitten jatkossa aamulla jo 4-5 aikoihin \|O Haukotus!

Nimittäin poika nukkuu päiväunet hyvin. Aamulla klo 10-13 (tai 11-14) ja sitten klo 15-17 (tai 16-17). Että ei illalla vaikuta kuitenkaan kamalan väsyneeltä. Ollaan koetettu kyllä valvottaa välillä kauemminkin... Jos herää vikoilta päikkäreiltä klo 17 niin sitten iltapuurokin vastaavasti mennyt klo 20 lähes...
 
" Välillä vauva kesken karjunnan saattaa katsella ympärillleen ja alkaa taas huudon. Ja joskus tämä karjunta loppuu kuin seinään ja sitten on iloinen ja nauravainen/hymyileväinen.

Ihmetellään vaan, että mitä me oikeen tehdään väärin. Tuntuu, kuin vauva vaan koettelisi ja kaipaisi huomiota. Jota hän kyllä näillä kohtauksilla saa, sekä muutenkin.

Allergioita ei ole, eikä masuvaivoja...

Mutta minua tämä väsyttää ja koen olevani huono äiti, kun en saa lastani rauhoitettua. :'( "


Täällä oli sama homma, nyt on vähän onneks helpottanut.. Ekana oli kauheet huutokohtaukset vaan yöunille mentäessä mut sit alko päikkäreillekkin meno huudatuttaa :/ Nyt poika 3kk ja vähän paremmin on nyt rauhottunut parina päivänä.. Kanteleminen voimia vievää hommaa pidemmän aikaa nii ite oon laittanu pojan sitteriin ja siinä juottanu vielä maitoa ja sitten heilutellut sitteriä jalkojen päällä.. Siihen sit nukahtaa, jos nukahtaa...
 
Mun tytär aloitti kolmen kk iässä yöllä tunnin-kahden välein heräilyn, joskus jopa useammin. saattoi haluta tissiä kahdeksankin kertaa yössä ja nälkä ei ollut, tissi piti vaan saada suuhun.

Nyt 5kk neuvolassa suosittelivat unikoulun aloittamista, tyttö syö jo kunnolla soseita ja yöllä ei ole oikeasti nälkä ja maitoa ei tilaa vaan halusi tissin suuhun kun havahtui kevyeen uneen. itse olin jo todella väsynyt ja elämä rupesi olemaan rankkkaa.

Tassuttelu aloitettiin ja joka kerta kun tyttö heräsi niin tassua selkään ja rauhoittavasti siveltiin. Pari ekaa kertaa meni loukkaantuneesti itkien mutta loppuyöstä nukkui pitkät pätkät. Ja ilman maitoa ei joudu yötään viettämään. Alkuun tavoite oli että syö kolmelta aikaisintaan. Kolmen yön jälkeen muutos oli merkittävä, tyttö havahtui kolmen tunnin välein ja piti tassuttaa mutta syöminen tuli mieleen vasta reippaasti kolmen jälkeen.

Kun yöt rauhottu kolmeksi tassuksi ja yhdeksi syötöksi niin tytär siirtyi omaan huoneeseen jossa nukkunut nyt viikon.
Kolme viimistä yötä havahtunut kolmen neljän maissa ja syönyt vasta kuuden jälkeen ja jatkanut uniaan.Viime yönä heräsi puoli viisi, tassuteltiin ja söi aamulla seitsemän jälkeen ja nukuttiin vielä ysiin!

Unikoulu on aina tapauskohtainen, mutta yleensä vaatimuksena on että lapsi syö kiinteitä niin että jaksaa yön olla syömättä.

itse haluan vielä antaa kukonlaulun aikaan maitoa, pakosti tyttö ei aina ees kaipaisi. Ihan siitä syystä että mulla halkeaa muuten toi rintavarustus. :D
Pikkuhiljaa jää varmaan toikin syöttö sitten pois.
Tytär on nyt 5,5 kk.
 
Piti vielä lisätä että meilläkin oli pienenpänä toi päikkäri ongelma.
Ratkesi pienellä totuttelulla, väsähtänyt lapsi sänkyyn ja tutti ja rätti mukaan. Jos tuli huutoa, niin syiin hetkeksi rauhottumaan ja sit takas sänkyyn ja tutti ja rätti. ja tätä toistettiin kyllästymiseen asti mutta rupesi sitten toimimaan ajan kanssa.
Mä olen kuullut että lapsella pitäis olla jotain tommosia "unikavereita" johon voi sitten turvata ja jotka haisee tutulle ja mieluiten äidille.
Meidän tytöllä on pieni unikani jonka kanssa mäkin oon nukkunu niin haisee suloisesti äidin hielle ja tissimaidolle. Sitä on sitten ihana hinkata naamaan.
 
Jostain luin unikouluun liittyen, että vanhemman pitää toki osoittaa olevansa läsnä silloin, kun lapsella on hätä, mutta liikaa ei saa palvella. Ja että jos ottaa kaikki keinot käyttöön (esim. sylissä kantaminen, silittely ja hyräily yhtä aikaa), sillä viestittää lapselle, että nyt on oikeasti joku hätä. Eli tassuttelua mahdollisimman vähäeleisesti.

Meillä tassuteltiin muutama viikko sitten poikaa(8kk), kun yöt meni siihen, että heräsi parin tunnin välein eikä rauhoittunut muulla kuin tissillä. Eka yönä poika itki kaksi tuntia putkeen, enimmäkseen omassa sängyssä, mutta muistaakseni kolme tai neljä kertaa nostin syliin, kun itku muuttui todella kovaksi. Istuin sängyn vieressä ja pidin kättä rinnan/selän päällä riippuen pojan asennosta. Seuraavat yöt olivat sitten jo paljon helpompia! Meillä myös tutti käytössä. Niin, ja vesipullon otin sängyn viereen, että voi tarjota jos lapsella on oikeasti jano.
 
Hei,

Hiljattain oli samantyyppinen ketju (http://kaksplus.fi/keskustelu/t1021080) 6 kk nukahtamisvaikeuksista, meillä auttoivat 6 kk iässä pehmeät ja tarpeeksi pitkät iltarutiinit, voit lukea vastaukseni toisesta ketjusta, jos haluat. Lapsi nimittäin kiemurtelee nyt siihen malliin sylissä, etten ehdi enempää kirjoittamaan. Voi varmasti olla myös ihan ohimenevä kausi jos aikaisemmin ei ole ollut nukahtamisvaikeuksia. Toivottavasti pian helpottaa!
 

Yhteistyössä