millainen lemmikki olisi GERBIILI?

onko helppohoitoinen?
voiko jättää keskenään pariksi päivää jos lähtee itse reissuun. eli pärjäävätkö riittävällä ruualla ja juotavalla parikin päivää?

haaveessa sellainen perheeseen :wave:

 

Gerbiili on lemmikkinä helppohoitoinen.

Gerbiili pärjää yksinään perjantai aamusta lauantai iltaan, mutta pidempään sitä ei suositella yksin pidettävänä. Tämä suositus tulee eläinsuojeluyhdistykseltä.

Eläimelle pitää tarjota aina raikasta vettä. Viikonlopun seisonut vesi ei sitä ole.

Jos saat jonkun antamaan gerbiilille raikasta vettä (ja mielellään tuoretta ruokaa), se pärjää mainiosti muutamia päiviä yksinään.

 

\

Gerbiili on lemmikkinä helppohoitoinen.

Gerbiili pärjää yksinään perjantai aamusta lauantai iltaan, mutta pidempään sitä ei suositella yksin pidettävänä. Tämä suositus tulee eläinsuojeluyhdistykseltä.

Eläimelle pitää tarjota aina raikasta vettä. Viikonlopun seisonut vesi ei sitä ole.

Jos saat jonkun antamaan gerbiilille raikasta vettä (ja mielellään tuoretta ruokaa), se pärjää mainiosti muutamia päiviä yksinään.

Suomen eläinsuojelulaki itse asiassa velvoittaa siihen että jokaista eläintä tarvitsee käydä katsomassa vähintään kerran vuorokauden aikana..

Gerbiili on melko helppo, ruokaa ja vettä päivittäin, ja mielellään vapaana oloa valvotusti. Koska gerbiili tarvitsee terraarioonsa paljon purua, (mielellään 30-50 cm) hajuhaitat ovat vähäiset eikä purua tarvitse vaihtaa kun noin kahden viikon välein. Riippuen tietenkin terraarion koosta ja eläinten lukumäärästä. Gerbiilithän ovat laumaeläimiä ja tarvitsevat kaverin. Esim. kaksi naarasta on hyvä pari.

 

Yksi mihin kannattaa varautua on se, että gerbiilit eivät kuitenkaan tule keskenään toimeen, voi olla pitkän aika että kaikki ok, kunnes muuttuu, meillä oli 4 gerbiilin lauma, reilu vuosi oli auvoista yhteiseloa kunnes alkoivat tappelut, siinä sitten juostiin eläinlääkärissä antibioottia hakemassa ja lopulta meillä olikin 4 terraariota, eikä kenellekään voinut enää kaveria hankkia (koetettiin väliverkon kanssa totutella, mutta siitä ei tullut mitään)

Sikäli surullista, koska gerbut ovat laumaeläimiä ja nämä joutuivat elämään loppuelämänsä yksin. Tyttäreni juoksutti gerbuja paljon lattialla, siis yksitellen. Eli liikuntaa nekin kaipaavat.

Vaikka ovatkin helppohoitoisempia kuin ehkä isommat eläimet, mutta tyttäreni 15v. sanoi, ettei aio koskaan hankkia gerbiilejä, vaikka pojista iloa oli paljon, niin oli suruakin.

Mieti siis tarkkaan ja kannattaa varautua kaikkeen. En halua tällä mustamaalata mitään, meillä vaan oli huonoa tuuria, ei kaikilla.

-Miina-

 

\

Yksi mihin kannattaa varautua on se, että gerbiilit eivät kuitenkaan tule keskenään toimeen, voi olla pitkän aika että kaikki ok, kunnes muuttuu, meillä oli 4 gerbiilin lauma, reilu vuosi oli auvoista yhteiseloa kunnes alkoivat tappelut, siinä sitten juostiin eläinlääkärissä antibioottia hakemassa ja lopulta meillä olikin 4 terraariota, eikä kenellekään voinut enää kaveria hankkia (koetettiin väliverkon kanssa totutella, mutta siitä ei tullut mitään)

Sikäli surullista, koska gerbut ovat laumaeläimiä ja nämä joutuivat elämään loppuelämänsä yksin. Tyttäreni juoksutti gerbuja paljon lattialla, siis yksitellen. Eli liikuntaa nekin kaipaavat.

Vaikka ovatkin helppohoitoisempia kuin ehkä isommat eläimet, mutta tyttäreni 15v. sanoi, ettei aio koskaan hankkia gerbiilejä, vaikka pojista iloa oli paljon, niin oli suruakin.

Mieti siis tarkkaan ja kannattaa varautua kaikkeen. En halua tällä mustamaalata mitään, meillä vaan oli huonoa tuuria, ei kaikilla.

-Miina-

Parhaiten toimeen tulevat naaraat. Naaraat harvemmin tappelevat keskenään kun ovat pienestä pitäen yhdessä. Urokset saattavat alkaa tappelemaan paljon herkemmin.
Yksi mikä vaikuttaa eläinten keskinäiseen toimeentulemiseen, on häkin koko. Mitä isompi häkki ja enemmän tilaa, sitä epätodennäköisempää on tappeluiden syntyminen.

 

Meillä myös huonoja kokemuksia kerpuista. Aloitettiin kahdella veljeksellä. Toinen kuoli "johonkin" ja haimme uuden kaverin eläinkaupasta, ettei toinen jää yksin. No, se uusi kaveri tappoi sen vanhan :'( Ja kuoli itsekin vähän päästä samaan "johonkin" kuin se ensimmäinen. Saimme vielä kaksi kerppua lisää ja nekin kuolivat vähän ajan päästä samalla tavalla... Soittelin joka paikkaan ja kyselin, mitä ihmettä teen väärin kun gerbiilit vaan kuolee, vaikka kaikki pitäisi olla kunnossa, vesilaitosta myöten soittelin.

No vieläkään ei ole tullut selväksi, tappoiko ne joku tauti vai mikä yhtäkkiä muuttui, kun ensimmäiset pojat monta kuukautta kuitenkin ensi elivät tyytyväisenä.

Mutta tähän voisin kertoa myös jotain positiivista. Kaverini gerbiili asui yksin isossa terraariossa ja oli kuollessaan yli 5-vuotias

Gerbiilit tarvitsevat paljon tekemistä, koska ovat hereillä enimmäkseen päivällä.

 

Itselläni ollut useamman lajisia jyrsijöitä ja voin omasta puolestani sanoa että gerbiilit ovat helppohoitoisimpia.
Ihannemaailmassa totta on, että eläimiä ei yksin saisi jättää pitkiä aikoja, mutta gerbiileille voi olla herttaisen yhdentekevää onko ihminen paikalla vai ei kunhan ruokaa ja vettä riittää. Omani ovat pärjänneet jopa 3-4pv omissa oloissaan, vettä on ollut kahdessa pullossa ja ruokaa useammassa kupissa, sekä pahvirullia sekä heinää touhuksi. Ja ihan yhtä ihmisystävällisiä olivat kun taas käden laitoin häkkiin tauon jälkeen.. (nyt joku äkkiä soittamaan animaliaan)

Suosittelisin ottamaan ainakin kaksi gerbua, niistä on sitten toisilleen seuraa. Häkin koolla on myös väliä, suurempi pitää olla kuin normaali hamsteriräppänä.Terraario tai puoliterraario olisi paras, silloin säästyy siivoojan hermot kun ei ole purua ja pahnaa joka puolella.Gebsut ei myöskään juuri kiipeile niin pinnoista ei ole niille iloa.Kaivelu onkin sitten sitä kivampaa!

Parhaiten toimeen tulee samasta poikueesta olevat ja tietty samaa sukupuolta olevat. Pojat saattavat nahistella keskenään enemmän, omani tosin eivät sen enempää kuin tytötkään.
Gerbiileissä on myös se hyvä puoli että ne eivät juuri haise, häkin koosta riippuen siivousväli on parista viikosta kuukauteen.

Näissä olosuhteissa omat gebuni ovat elelleet niin kolmevuotiaaksi kuin kunnioitettavaan 7- vuoden ikään saakka.(!!)

 

Mulla on ollut noin 14vuotiaana ja sitten noin 23v ja nyt taas olen ottamassa.

 

Minulla myös ollut monenlaisia jyrsijöitä ja muitakin pikkulemmikkejä, ja gerbut ovat mielestäni todella helppohoitoisia.

Kannattaa ottaa kaksi naarasta, niille luultavimmin ei tule riitaa keskenään. Meillä tosin aina pärjänneet pojatkin keskenään, sekä veljekset että toisilleen "vieraat". Tytön ja pojan jos otat, niin poikasia tulee aika tahdilla, mutta onhan sekin kivaa seurattavaa kun niiden poikimiseen ja poikasten hoitoon ei juuri tarvitse puuttua. Ja jossain vaiheessa ne on sitten erotettava, ettei naaras vuosia tee poikuetta toisensa perään. Mulla oli alunperin tyttö ja poika, ja kun saivat poikasia niin sijoitin tytöt ja pojat erikseen omiin terrarioihinsa.

Eniten mielestäni kannattaa panostaa terraarioon; Osta mahdollisimman iso (eläinkaupasta kerrotaan minimimitat), vaikka yli tuplaten minimin. Gerbut ovat kovia kaivamaan, juoksemaan, hyppimään, joten ne todella ottavat hyödyn suuresta tilasta. Terraarioon paksulti purua (jyrsijäpurua) jotta pystyvät kaivamaan kunnolla, lisäksi tasoja ja oksia kiipeilyyn, erilliseen astiaan kylpyhiekkaa, pesäkoppi, ruokakippo, juomapullo, pahvirullia jne. jyrsittävää PALJON.

Gerbut syövät siemensekoitusta ja lisäksi kasviksia, hedelmiä, yms. ja nakertavat vaikka kuivaa leipää. Tuoretta vettä tietysti aina saataville.

Olen itse jättänyt gerbut viikonlopuksi yksin muutaman kerran, ja hyvin ovat pärjänneet. Ruokaa ja tekemistä riittää kun jättää terraarioon vähän ekstraa. Vesi ei viikonlopun aikana kovin huonoksi ehdi mennä, mutta toki on parempi jos joku sen käy välillä vaihtamassa.

Gerbuja on ehdottomasti oltava ainakin kaksi. Itse jouduin joskus pitämään muutaman viikon yhtä urosgerbiiliä yksinään, ja se tuli siitä selvästi kiukkuiseksi, yritti purra ja vimmalla päästä ulos terrariostaan vaikka tilaa oli. Normalisoitui päästessään taas kavereiden keskuuteen. Muuten ovat kilttejä, mukavia lemmikkejä ja kesyyntyvät helposti. Vapaana niitä on pidettävä, mutta niiden pienen koon takia kannattaa tukkia kaikki sokkeleiden raot ja ovenaluset, ne pääsevät nimittäin hyvin vikkelään karkuun ja erittäin pienestä raosta!

 

Mulla on ollut noin 14vuotiaana ja sitten noin 23v ja nyt taas olen ottamassa.

Heh, minähän tässä kirjoittelin lähes 40 vuotiaana.
Meillä on nytkin huone jossa paljon terraarioita.