Miksi pitäisi mennä naimsiin??

[nöppönen]

Rakkaus. Yhteenkuuluvuuden tunne. Koko perheelle yhteinen nimi. Mun mielestä ei kannatakkaan mennä naimisiin jos pitää ajatella, että miksi "pitäisi" mennä naimisiin.

näin. nuo juridiset asiat tulevat sit tietty lisäks, mut en mä niiden takia aikoinaan naimisiin mennyt.

 

[tuota]

rakkaus yksi syy, mutta jotenkin se oli sellainen "lopullinen niitti" koko hommalle, että tässä nyt tosiaan ollaan yhdessä lopun elämäämme ja sitouduttu toisiimme. ja lapsikin oli niin oli kiva saada sama sukunimi koko perheelle.

Väitätkö, että avoliitossa olevina emme "mieheni" kanssa ole sitoutuneet yhtä lujasti/vakavasti toisiimme loppuiäksi? Että rakkautemme on vähemmän syvää?
Ei ole tarkoitus hyökätä juuri edellistä vastaan, vaan kapinoin ylipäätään tuota ajatusta vastaan. Ihankuin naimisiin meno tai naimisissa olo olisi joku statussymboli.
*miettii taas syntyjä syviä* :/

eheeen mä sitä tarkoita, meille se vaan tuntui oikealta ja hyvältä ratkaisulta. tosin mieheni pohti noita samoja asioita pitkään, että miksi mennä naimisiin ja miksi ei mennä. minä taasen en niinkään pohtinut, kun mulle se oli ns. itsestäänselvyys, että jos sitä aikoo elämänsä yhdessä olla niin mennään naimisiin. kai mä olen vaan niin "vanhanaikainen".

 

[samperi]

Mä ainakin halusin sitoutua rakastamaani mieheeni, saada koko perheelle saman sukunimen ja vahvistaa meidän yhteenkuuluvuutta.
(Naimisissa viidettä päivää )

 

[mii]

Sanokaahan että miksi ihmiset menee naimisiin? Ollaan ukon kanssa oltu yksissä yli 10 vuotta, lapset tehty ja kertaakaan ei olla tosissaan edes ajateltu menevämme naimisiin. Mitään periaatteellista tähän ei liity, ei vaan ole keksitty mitään hyvää syytä miks pitäis mennä naimisiin.
Sukulaiset ne jaksaa edelleen tivata.
Eli siis mennäänkö naimisiin vaan siks että niin on tapana???

Vastakysymys; Miksi ei?

 

[keppälerttu]

Sanokaahan että miksi ihmiset menee naimisiin? Ollaan ukon kanssa oltu yksissä yli 10 vuotta, lapset tehty ja kertaakaan ei olla tosissaan edes ajateltu menevämme naimisiin. Mitään periaatteellista tähän ei liity, ei vaan ole keksitty mitään hyvää syytä miks pitäis mennä naimisiin.
Sukulaiset ne jaksaa edelleen tivata.
Eli siis mennäänkö naimisiin vaan siks että niin on tapana???

Vastakysymys; Miksi ei?

miksi ei? siksi kun avioliitto ei ole minulle tärkeä, en pidä sitä sellaisena asiana joka minun kuuluisi tai tarvitsisi tehdä.
ja avioliitto kai on parempi pitää sellaisena asiana joka on niiden ihmisten oma päätös, eikä mitään "pakkoavioliittoa" sellaisille jotka naimisiin eivät halua.

(edelleen myös hämmästelen et mitä se muita hiertää jos joku ei mee naimisiin?? )

 

[Vierailija]

Yhteinen sukunimi. Juuri saimme kesällä kutsun rippijuhliin, ja kortissa oli 3 eri sukunimeä, näytti hassulta ja huvittavalta. Lentokentän lähtösevityksessä tuttua oli loukannut eri sukunimisen lapsen passi-asiat. Ja vielä: on ihanaa juhlia kunnolla, aah honyemoon + matka, ikimuistoista!!!!!!

 

[aapee]

Sanokaahan että miksi ihmiset menee naimisiin? Ollaan ukon kanssa oltu yksissä yli 10 vuotta, lapset tehty ja kertaakaan ei olla tosissaan edes ajateltu menevämme naimisiin. Mitään periaatteellista tähän ei liity, ei vaan ole keksitty mitään hyvää syytä miks pitäis mennä naimisiin.
Sukulaiset ne jaksaa edelleen tivata.
Eli siis mennäänkö naimisiin vaan siks että niin on tapana???

Vastakysymys; Miksi ei?

No tästähän kerju syntyi... vaikka vaan aikani kuluksi illalla kirjoittelin kun mummo taas vollotti puhelimessa meidän "syntisten" tähden

Mutta juu. Ei mun mielestä avioliitto mittaa mitenkään rakkauden määrää. Ei me myöskään ukon kanssa olla kinuamassa samoja oikeuksia kuin avioliitossa olevat. Jos haluaa ne välttämättä niin sitten on paras mennä naimisiin. Meitä ei oo haitanneet isyyden tunnustamiset sun muut. Meillä kaikki on ukon omaisuutta, talo, autot jne. Mulla pätkätyöläisenä ei ole ollut mahdollisuutta lainan otton. Jos jotain sattuu niin kai mun lapset mua elättää

Naimisiin ei vaan viitsi mennä. Inhotaan molemmat ajatusta maistraatista. Voiko turhempaa olla? Isoissa (tai pienissä) kirkkohäissä on kauhea järjesteleminen ja kalliiksikin tuppaavat tulemaan. Sitä paitsi me ollaan kyllä aika "virallisesti" yhdessä. Joka virastossa ja dokumentissä.
Joku tuolla kirjotteli että on vähän kun vastarannan kiiskenä. Meillä on vähän samat ajatukset. Ärsyttää kun muka ilman muuta pitäis olla naimisissa kun/ennenkun on lapsia. Ja entäs se sukunimi...Ei kai naimisiinmeno tarkota sitä että kaikilla on automaattisesti sama sukunimi??? Jos me mentäis naimisiin niin pitäsin tietenkin oman nimeni mihin oon ollu 35 vuotta oikein tyytyväinen

Älkää käsittäkö väärin. Musta on ihan sama mitä muut tekee ja tykkään käydä toisten häissä Välillä vaan ihmetyttää, että miksi ihmeessä toisille tuntuu olevan niin hirveän tärkeää ettei me olla eikä aioita mennä naimisiin. Musta on hienoa jos joku kokee naimisiinmenon jotenkin "täyttymyksenä" mutta koska meille se ei oikein merkitse mitään niin miksi siis vaivautua. Ymmärsiköhän kukaan mitä tarkoitin...

 

[Vieras]

Ensinnäkin, avoliitossa voi tehdä keskinäisen testamentin niin ei ole sitten se paha anoppi viemässä perintöä. Toisekseen voi ottaa henkivakuutukset joilla turvaa toimeentuloa toisen kuoltua.
Mä en oikein ymmärrä tuota "vauhkoamista" toiseen sitoutumisesta. Meillä on kohta 2 lasta, yhteinen asuntolaina jne, joten eiköhän olla ihan tarpeeksi sitouduttu ilman sitä avioliittoakin. Helpompi se on on ero ottaa kuin pistää asunto myyntiin jne.
Me mennään ehkä sitten joskus, kun on rahaa järjestää kivat häät. EHKÄ.
Nyt tietenkin joku tulee vauhkoamaan, että eikö sen naimisiin menon pitäisi olla tärkein asia. No joo, totta kai onkin mutta halutaan kuitenkin myös kivat häät ja niitä ei järjestetä alle muutamaan tonniin.

 

[vieras]

Sanokaahan että miksi ihmiset menee naimisiin? Ollaan ukon kanssa oltu yksissä yli 10 vuotta, lapset tehty ja kertaakaan ei olla tosissaan edes ajateltu menevämme naimisiin. Mitään periaatteellista tähän ei liity, ei vaan ole keksitty mitään hyvää syytä miks pitäis mennä naimisiin.
Sukulaiset ne jaksaa edelleen tivata.
Eli siis mennäänkö naimisiin vaan siks että niin on tapana???

Vastakysymys; Miksi ei?

No tästähän kerju syntyi... vaikka vaan aikani kuluksi illalla kirjoittelin kun mummo taas vollotti puhelimessa meidän "syntisten" tähden

Mutta juu. Ei mun mielestä avioliitto mittaa mitenkään rakkauden määrää. Ei me myöskään ukon kanssa olla kinuamassa samoja oikeuksia kuin avioliitossa olevat. Jos haluaa ne välttämättä niin sitten on paras mennä naimisiin. Meitä ei oo haitanneet isyyden tunnustamiset sun muut. Meillä kaikki on ukon omaisuutta, talo, autot jne. Mulla pätkätyöläisenä ei ole ollut mahdollisuutta lainan otton. Jos jotain sattuu niin kai mun lapset mua elättää

Naimisiin ei vaan viitsi mennä. Inhotaan molemmat ajatusta maistraatista. Voiko turhempaa olla? Isoissa (tai pienissä) kirkkohäissä on kauhea järjesteleminen ja kalliiksikin tuppaavat tulemaan. Sitä paitsi me ollaan kyllä aika "virallisesti" yhdessä. Joka virastossa ja dokumentissä.
Joku tuolla kirjotteli että on vähän kun vastarannan kiiskenä. Meillä on vähän samat ajatukset. Ärsyttää kun muka ilman muuta pitäis olla naimisissa kun/ennenkun on lapsia. Ja entäs se sukunimi...Ei kai naimisiinmeno tarkota sitä että kaikilla on automaattisesti sama sukunimi??? Jos me mentäis naimisiin niin pitäsin tietenkin oman nimeni mihin oon ollu 35 vuotta oikein tyytyväinen

Älkää käsittäkö väärin. Musta on ihan sama mitä muut tekee ja tykkään käydä toisten häissä Välillä vaan ihmetyttää, että miksi ihmeessä toisille tuntuu olevan niin hirveän tärkeää ettei me olla eikä aioita mennä naimisiin. Musta on hienoa jos joku kokee naimisiinmenon jotenkin "täyttymyksenä" mutta koska meille se ei oikein merkitse mitään niin miksi siis vaivautua. Ymmärsiköhän kukaan mitä tarkoitin...

Aamen. Veit sanat suustani.

 

[Fra -x-7 nse7 scana]

Ymmärsin aapee pointtisi. Mutta ihmiset muuttuvat elämän mukana. Usko tai älä, teidät vihitään viiden vuoden sisällä maistraatissa. Se, miksi siihen päädytte: elämän suurten vastoinkäymisten kautta, lasten kautta.

Avioon mennään, koska sanotaan, että Jumala siunaa avioliiton. Juuri tämän vuoksi menette vihille. Tiedän, että tuntuu nyt vaikealle uskoa.

 

[Veera]

Mun mielestä naimisiin menossa ei oo mtn järkee. Pelkkää rahan haaskausta ja jos nyt muutamia lahjoja saa niin jeah, hahhaa. Etenkin nää 18-20 v teinit jotka menee naimisiin ja eroo sitten 1-4 v sisällä, oli järkee ja moi. Pitää vaan näyttää että hei kattokaa me mennään naimisiin ja ollaan niin aikuisia jo ja itikin on 18 v

 

[asiaa pohtinut ap]

Ymmärsin aapee pointtisi. Mutta ihmiset muuttuvat elämän mukana. Usko tai älä, teidät vihitään viiden vuoden sisällä maistraatissa. Se, miksi siihen päädytte: elämän suurten vastoinkäymisten kautta, lasten kautta.

Avioon mennään, koska sanotaan, että Jumala siunaa avioliiton. Juuri tämän vuoksi menette vihille. Tiedän, että tuntuu nyt vaikealle uskoa.

Toivottavasti et ole ennustaja!!
No ei mulla siis edelleenkään ole mitään naimisiinmenoa vastaan. Jos yht'äkkiä heräisin aamulla tunteeseen että on pakko päästä naimisiin niin kai sitten mentäis. Tai jos joku sanois että saatte miljoonan kun menette. Tai jos sillä tavalla pelastaisin jonkun rakkaani hengen tms.
Ja noita vastoinkäymisiä meillä on ollut ihan riittävästi, kiitos vaan (vakavasti sairas lapsi ym.). Mutta kävi miten kävi, maistraatissa meitä ei nähdä.
Jos olis pakko mennä niin sitten vaikka papin ja 2 todistajan läsnäollessa.

 

[vieras]

Meille ei tullut mieleenkään olla menemättä.

 

[Arkadian Ulla]

Mun mielestä naimisiin menossa ei oo mtn järkee. Pelkkää rahan haaskausta ja jos nyt muutamia lahjoja saa niin jeah, hahhaa. Etenkin nää 18-20 v teinit jotka menee naimisiin ja eroo sitten 1-4 v sisällä, oli järkee ja moi. Pitää vaan näyttää että hei kattokaa me mennään naimisiin ja ollaan niin aikuisia jo ja itikin on 18 v

Naimisiinmeno ei maksa penniäkään. Häät on sitten eri juttu.

 

[Dietorelle]

Kyllä se suurin ja oikeastaan ainoa syy minulle oli rakkaus,tuollaiset juridiset hommat tuli siinä vaan mukana,mentiin naimisiin koska rakastetaan toisiamme ja haluamme sitoutua toisiimme niin virallisesti kuin se vaan on mahdollista.

näin. Mulle se on se että on sitoutunut toiseen ihan täysin. haluaa olla toisen kanssa loppuelämän.

 

[nimenomaan]

Ei yhtä ainoata syytä! Rahasta ei milloinkaan (siis viitaten leskeneläkkeeseen). Lapset ovat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen joka tapauksessa, jos huonosti käy, emmekä me, siis aikuiset, muutenkaan toisiamme elätä. Absurdi ajatus itsessään.

*Hei, mennään naimisiin, että ku sä kuolet mä saan leskeneläkkeen...* :saint:

Meillä kummallakin oma omaisuutemme, jotka jäävät aikanaan lapsille.

Peesi. Sitäpaitsi kun on naimisissa, voi hyvässä tapauksessa periä pelkät velat. Kyllä mä haluan olla oman elämäni "herra", vaikka miehen kanssa elänkin.
HARVEMMINPA KUKAAN NAIMISIINMENOLLA AINAKAAN RIKASTUMAAN PÄÄSEE... lollollol

 

[vieras]

Me mentiin naimisiin siksi et me rakastetaan toisiamme!

 

[joppana]

Me menimme aikas äkkiä naimisiin ja syystä että halusimme saada kaikille saman sukunimen. Muuten minä ja tyttö oltais oltu eri nimisiä kuin mies ja tuleva vauva..
Kyllä siinä yhtenä syynä oli myös noi sosiaaliset etuudet, jos jommalle kummalle sattuis jotain..

 

[Vieras]

Me mentiin naimisiin siksi et me rakastetaan toisiamme!

Ja sittenkö ei voi rakastaa toista, jos elää avoliitossa?

Hei haloo, eiköhän ne lapset ole suurempi sitoumus toiseen kun ne rinkulat sormessa.

 

[Bliss]

Vitsailen aina, että oli 7 hyvää syytä mennä naimisiin, ja ne kaikki kimaltelevat tuossa nimettömässä... Oikeasti naimisiinmenoomme suurin syy oli oikeusturva. Ja olihan se kiva juhlia rakkauttamme pitkän yhdessäolon jälkeen, menimme nimittäin naimisiin 16,5 vuoden seurustelun päätteeksi... Ja nyt on koko perheellä yhteinen nimi, joskin on tähän vielä totutteleminen (häistä 1,5kk)...

 

[höpö]

Jos on semmone olo, kuin tuo otsikko antaa ymmärtää, eli miksi PITÄISI mennä naimisiin, niin ehkä silloin ei tosiaan kannata, eikä varsinkaan kenenkään muun mieliksi/sukulaisten hiljentämiseksi. Jos ja kun teillä kerran vahvat mielipiteet "vakaumuksestanne" on, niin etteköhän te saa uteliaat hiljaiseksi. Toisaalta, jos se utelu vaivaa, niin ehkä se on merkki siitä, että teilläkin pieni halu vihille jossain alitajunnassa on.... ;-)

Todellakaan vihille meno ei tarvitse maksaa, korkeintaan sen mahd. sormuksen verran, mikäli uusi sormus ostetaan. Minä olin pienestä tytöstä asti ajatellut etten halua naimisiin (ja ajattelin niin myös isona) koska en tykkää olla tapahtuman "silmätikku" enkä halua pukeutua mihinkään prinsessamekkoon saati maksaa siitä "lystistä" hulluja summia.
Sitten alkoi mielipide muuttua kun kuulin että kirkossa voi mennä naimisiin ilman juhlia, vouhkaamista tai ilman että kukaan tuttu/sukulainen tietää etukäteen. Ja näin teimme, sukulaiset lukivat sitten parin viikon päästä lehdestä vihityt-palstalta...
Ja naimisiin menimme koska rakastamme toisamme, haluamme olla yhdessä ja sen myös sinetöidä. Saimme myös yhteisen sukunimen kaikille ja kieltämättä myös nuo perintöasiat on vähän selkeämmät.
Myöskään isyyden tunnustaminen ei tuntunut mieluiselta, en ole kellekään sossun tädille tilivelvollinen, kenenkä kanssa olen maannut...

 

[Riipputisurupuska]

Sitä ei moni ajattele, kun on "naimatta" tai ei...mutta lapset ja omaisuus ja varsinkin se, onko kyseessä ns.perusperhe eli me ja meidän lapset vai uusperhe!!

Jos on tavan sakki, jolla on omat omaisuudet tai testamentit niin mikäs siinä pällistellessä ilman virallisia sitoumuksia.

Mutta uusperheiden kuvioita ja varsinkin kuoleman kohdatessa tulevatkin jo uudet mutkat.

Harva tulee ajatelleeksi esim.vaikka kesämökki, jonka avopari omistaa. Kuvitellaan, että miehellä on poika, joka perisi puolet mökistä jos isä kuolee.

Jos taas tämä poikakin menehtyy äkillisesti ja hänet perisikin äiti eli miehen ex niin sitten siinä exä ja nyxä omistaisivat puoliksi saman mökin.

HERTTAISTA, EIKÖ NIIN!!!

Niimpä niin, voisi kuvitella ettei omaisuus aina merkitse mitään, mutta rakkaus ei ole ikuista eikä elämä, joten jos ei aviolla ole niin merkitystä niin testamentilla ainakin...

Koskaanhan ei tiedä mitä tapahtuu....

 

[aviovaimo]

Me mentiin naimisiin siksi et me rakastetaan toisiamme!

Samasta syystä mekin aikanamme sanoimme tahdoin!

 

[cothis]

Sanokaahan että miksi ihmiset menee naimisiin? Ollaan ukon kanssa oltu yksissä yli 10 vuotta, lapset tehty ja kertaakaan ei olla tosissaan edes ajateltu menevämme naimisiin. Mitään periaatteellista tähän ei liity, ei vaan ole keksitty mitään hyvää syytä miks pitäis mennä naimisiin.
Sukulaiset ne jaksaa edelleen tivata.
Eli siis mennäänkö naimisiin vaan siks että niin on tapana???

Vastakysymys; Miksi ei?

No tästähän kerju syntyi... vaikka vaan aikani kuluksi illalla kirjoittelin kun mummo taas vollotti puhelimessa meidän "syntisten" tähden

Mutta juu. Ei mun mielestä avioliitto mittaa mitenkään rakkauden määrää. Ei me myöskään ukon kanssa olla kinuamassa samoja oikeuksia kuin avioliitossa olevat. Jos haluaa ne välttämättä niin sitten on paras mennä naimisiin. Meitä ei oo haitanneet isyyden tunnustamiset sun muut. Meillä kaikki on ukon omaisuutta, talo, autot jne. Mulla pätkätyöläisenä ei ole ollut mahdollisuutta lainan otton. Jos jotain sattuu niin kai mun lapset mua elättää

Naimisiin ei vaan viitsi mennä. Inhotaan molemmat ajatusta maistraatista. Voiko turhempaa olla? Isoissa (tai pienissä) kirkkohäissä on kauhea järjesteleminen ja kalliiksikin tuppaavat tulemaan. Sitä paitsi me ollaan kyllä aika "virallisesti" yhdessä. Joka virastossa ja dokumentissä.
Joku tuolla kirjotteli että on vähän kun vastarannan kiiskenä. Meillä on vähän samat ajatukset. Ärsyttää kun muka ilman muuta pitäis olla naimisissa kun/ennenkun on lapsia. Ja entäs se sukunimi...Ei kai naimisiinmeno tarkota sitä että kaikilla on automaattisesti sama sukunimi??? Jos me mentäis naimisiin niin pitäsin tietenkin oman nimeni mihin oon ollu 35 vuotta oikein tyytyväinen

Älkää käsittäkö väärin. Musta on ihan sama mitä muut tekee ja tykkään käydä toisten häissä Välillä vaan ihmetyttää, että miksi ihmeessä toisille tuntuu olevan niin hirveän tärkeää ettei me olla eikä aioita mennä naimisiin. Musta on hienoa jos joku kokee naimisiinmenon jotenkin "täyttymyksenä" mutta koska meille se ei oikein merkitse mitään niin miksi siis vaivautua. Ymmärsiköhän kukaan mitä tarkoitin...

Aamen. Veit sanat suustani.

Ilman aamenta veit jalat suustani

 

[Scarlett O Harava]

ei ole sitten se paha anoppi viemässä perintöä

Jos parilla yhteisiä lapsia, niin ei se anoppi mitään peri vaan ne lapset.