Miksi kaikki aina haukkuu mua täällä jos sanon että tuun selviämään lasten kanssa HYVIN

[mun muru]

Ihan pikku vinkki sinulle ja kaikille ekaa odottaville: älkää "julistako" mitään! (kuten kaikki muutkin ovat sanoneet ).

Oot ehkä oikeessa Mulle tulee pikkuhiljaa paha mieli kun niin harva haluaa halata täällä kun oon ite ihan onneni kukkuloilla ja täynnä uskoa!
Myönnän että olen ollut pöllö

 

[sayonara]

Silloin kun itken niin olen muualla kuin netissä. Se on mun tapa vahvistaa oloa... Netto ei helpota suruun.

Kun mun mieheni sai aivoinfarktin ja minä - pienen lapsen äitinä ja toinen vatsassa - .

Joo niin vaikuttaa. Sä olet ollut vahva kun et masentunut.

Sulla menee nyt puurot ja vellit sekaisin. Äsken sanoit että masennus on välitysainehäiriö ja nyt onnittelet kun luonteen lujuus esti masennuksen.Luonne ei liity välitysaineisiin ja masennusta on muutakin kuin tuota edellä mainitsemaasi aivohäiriötä.

 

[mun muru]

muutoin en tähän kommentoi, mutta se joka väittää masennuksen parantuvan lenkkeilyllä ei tiedä ko. sairaudesta yhtään mitään.

En oo ikinä sanonu että se on 100% varmaa :heart:
Oon aina sanonu että lenkille mars! Ei siinä voi mitään menettää. Se on tieteellisesti todistettu yhtä vahvaksi hoidoksi kuin masislääkkeet. Jotka toimii osalla porukkaa

 

[vieras]

Ylipäätään tietynlainen ehdottomuus asioissa ärsyttää. Ja sulla tosiaan tuntuu olevan vinkit ja niksit joka lähtöön,vaikka itsellä ei kyseisestä asiasta kokemuksia olekaan. Onko se niin vaikeaa myöntää että saattaa itse olla jopa väärässä? Mua ei ärsytä sun kuvitelmat lapsiperheen arjesta,ihan samalla tavalla itsekin leijuin vaaleanpunaisen hattaran päällä odotusaikana. Mutta se väsymys synnytyksen jälkeen. Mä en edes tiennyt että sellaista väsymystä voi olla,en kerta kaikkiaan ole kertaakaan aikaisemmin joutunut elämässäni valvomaan sellaisia määriä ja vielä kaikki hormooniheittelyt ja synnytyksenjälkeiset kivut siihen päälle. Se on jotain sellaista mitä on mahdotonta kuvitella etukäteen. Tottakai saa päättää etukäteen että minähän pärjään ja kaikki menee hienosti,mutta olisiko inhimillisempää myöntää,että mikä vaan on mahdollista? Mitä tahansa voi tapahtua,eikä se tee susta sen huonompaa ihmistä jos uskaltaa myöntää itselleen että tuleva pelottaa,jännittää ym. ja varsinkin tunnustaa sen että ei olekaan kaikkitietävä. Eikä tarvitsekaan olla. Lähinnä mua huvittaa sun tapa arvostella ja kommentoida sun OMIEN päänsisäisten kuvitelmien perusteella,että sä tiedät muka asiasta jotain,koska se menee niin sun PÄÄSSÄ. Ihan suoraansanottuna,jos olisin sinä,ilkeisin esittää asioita faktoina oman kokemuksen pohjalta tasan siihen raskausviikkoon asti joka nyt on menossa.

 

[vieras]

Ihan pikku vinkki sinulle ja kaikille ekaa odottaville: älkää "julistako" mitään! (kuten kaikki muutkin ovat sanoneet ).

Oot ehkä oikeessa Mulle tulee pikkuhiljaa paha mieli kun niin harva haluaa halata täällä kun oon ite ihan onneni kukkuloilla ja täynnä uskoa!
Myönnän että olen ollut pöllö

Well done! Nyt vaan uusi asenne kehiin ja jatkat kirjoittelua! Ja tässä tulee se hali ((HALI))

 

[Vieras]

muutoin en tähän kommentoi, mutta se joka väittää masennuksen parantuvan lenkkeilyllä ei tiedä ko. sairaudesta yhtään mitään.

En oo ikinä sanonu että se on 100% varmaa :heart:
Oon aina sanonu että lenkille mars! Ei siinä voi mitään menettää. Se on tieteellisesti todistettu yhtä vahvaksi hoidoksi kuin masislääkkeet. Jotka toimii osalla porukkaa

Aivan, LIEVÄSSÄ masennuksessa todistettu.

 

[mun muru]

uuh ja aah kauheasti.. en kerkeä vastaamaan.. saatikka toiseen positiiviseen ketjuuni.
Nyt meen hakemaan hoitopöydän ja katson eka ton mun toisen ketjun.
Paha mieli ( JA VARMAAN SYYSTÄKIN..) tulee osittain tästä. Jos en vastannu johonkin niin kirjoittakaa YV:tä niin vastaan 100% varmasti.

AP KIITTÄÄ JA POISTUU TÄSTÄ NYT :heart:

 

[PipariSuu]

Tuota öööhh... Toi oli harmaan jonkun ilkeän sanat musta. Ei mun. Se keksi ja karrikoi. Olipas paskamaisesti tehty. Kiitti vaan. Täällä on oikein lynkkaus kusipäitä. Mieti vähän miksi esiintyisin harmaana ja haukkuisin itseäni? HALOOO piparisuu ..alennuit samalle tasolle kuin vieras. Men aio mennä teidän tasolle
Lopetan sinulle kommentoinnin ennen kuin haukut lisää.

Etsipäs yksikin lause, jossa haukun sua. Lue tämän jälkeen tuo oma lauseesi jonka olen mustannut. Sanoppas sitten kuka se on tässä joka oikein haukkuu!!! :attn: :attn:

 

[vieras]

Joo niin vaikuttaa. Sä olet ollut vahva kun et masentunut.

tässä toinen kommentti ihmisen suusta (näppiksestä ), jolla ei ole mitään käsitystä siitä millainen sairaus on masennus ja kuinka se puhkeaa. :|

 

[uneton]

Se on semmoinen juttu, että jos kärsiikin lapsen saatuaan uniongelmista, niin ei ne päivät niin helppoja ole. Ei sitä turhaan ole kidutuskeinona käytetty, että unilta ylös ajetaan.

Synnytyksen jälkeen sitä saattaa käydä niin ylikierroksilla, ettei voisi uskoakaan. Ekat viikot menee vielä hyvin, kyllähän sitä jaksaa. Sitten käy niin, että nukahtaminen vaikeutuu. Imettää illalla ja laittaa nukkumaan samaan aikaan lapsen kanssa, nukahtaa reilun puolen tunnin kuluttua. Lapsen unitahti (sille on varmaan joku muu nimi mutta nyt en muista) on eri kuin aikuisen: lapsi siis herää yleensä silloin kun aikuinen on syvimmässä unessa. Heräätte, imetät, vauva nukahtaa: sinä et nukahdakaan heti. Nukahdat tunnin päästä, vauva herää siitä puolen tunnin kuluttua. Sinä et nukahdakaan heti ja kohta tuntuu että on turha nukahtaakaan, kohta taas syödään. Jatkuu aamuun asti. Ja seuraavana yönä... Toistetaan viitisen kuukautta.

Et oikein uskalla nukkua lapsen päiväuniaikaan, kun lapsen on nukuttava ulkona. Näin kaikki - mukaanlukien lapsettomat ystäväsi - sanovat: se on terveellistä etc. Vaikka on itkuhälytin, mutta kun et saa unta: et osaa nukahtaa kun vauva on ulkona ja lopulta pelkäät nukahtaa, mitä jos et herää ja vauva tarvitsee sinua.

Vauvan kanssa pitäisi ulkoilla ja pitäisi sitä ja pitäisi tätä...

Kyllä siinä voi väsyä, eikä siinä ole mitään pahaa. Vaikka on väsynyt, niin onhan sitä silti onnellinen. Ei se, jos väsyttää, tarkoita sitä etteikö rakastaisi lastaan tai sitä, että tahtoisi peruuttaa koko jutun.
Saattaa vaan olla, että joskus sanoo ääneen ettei jaksa. Sekin helpottaa. Ja ois kiva, että saisi sanoa sen ihan rauhassa, ilman että kukaan alkaa haukkumaan.

Elämässä on vaan niin, että on parempi ettei tee itselleen etukäteen mitään raamia, mihin on sovittava. Menee vaan tilanteen mukaan. Kun ei asiaa ole kokenut, niin ei siitä ole kokemusta. Eikö se ole ihan selvä homma?

Onhan se vähän hassua, kun joku puhuu asiasta mistä ei mitään tiedä siihen tyyliin, että minä kyllä hanskaan tuon... Se voi hiukkasen huvittaa niitä, joilla aiheesta on kokemusta. Kaikkitietäviltä teineiltä sen suvaitsee, mutta aikuisilta... Tuleehan siinä äkisti vähän asenneongelmaa suhtautumisessa kyseiseen henkilöön.

Positiivinen asenne on toki hyvä, mutta joskus realistinen suhtautuminen olisi viisaampaa.
Kaikkea hyvää ap:lle.

 

[ninaTT]

Mäkin ihmettelen miksi kaikki on niin negatiivisia

Mulla on hyvin tuore esikoinen, kohta kolme kuukautta, mutta ainakin tähän mennessä tää lapsenhoito on ollut paljon helpompaa, kivempaa, hauskempaa ja rennompaa kun minun annettiin etukäteen olettaa Raskaus oli helppo, nautin synnytyksestä ja vauvelin kanssa on tosi mukavaa. Harrastetaan vessahätäviestintää, siinä sivussa käytetään kestovaippoja, täysimetän, mutta silti on jäänyt aikaa, intoa ja energiaa käydä ulkona, jopa ulkomailla, tavata ystäviä, tehdä hyvää ruokaa, roikkua netissä ja vaikka mitä Tämä ei ole ollut vaikeata yhtään! Ärsytti silloin ja ärsyttää vieläkin välillä kun kaikki on niin negatiivisia.

Tällä hetkellä saan paljon niitä "no odota sitten kun sinulla on enemmän kuin yksi lapsi...". Miksi odottaisin? Miksen nauttisi tästä hetkestä, juuri nyt? Ja miksen voisi odottaa, että seuraavankin lapsen kanssa voisin nauttia äitiydestä?

Kyllä, tiedän, kaikilla ei ole yhtä helppoa. Minun mielestäni äitejä ei kuitenkaan yhtään helpota tämä ylenpalttinen negatiivisuus - kaikki menee pieleen- asenne. Minäkin haluan välillä saada vertaistukea ikäviinkin asioihin, mutta haluan myös lukea iloisia uutisia ja kuulla miten onnellisia ihmiset ovat. Kuitenkin tällä palstalla ja monesti livenäkin saa muilta äideiltä vihamielisyyttä ja paskaa niskaan, kun haluaa olla onnellinen ja keskustella mukavista asioista eikä vain aina valittaa, kuinka kauheata elämä on.

Varmasti äitiys olisi monelle kivempaa jos sen sallittaisiin niin olevan? Kyllä äitienkin pitäisi saada nauttia äitiydestään ja hehkuttaa kivoja asioita. Ei sillä yritetä pahoittaa kenenkään mieltä, päinvastoin!

Ja miksei esikoistaan odottava saisi kertoa haaveistaan ja unelmoida? Kyllä ainakin mun kohdalla ne kaikki ovat tähän mennessä toteutuneet. Ei tarvitse aina olla heti murskaamassa jonkun odotuksia ja haaveita, ja se ei ole totta, etteikö niitä voisi toteuttaa.

 

[Minna]

muutoin en tähän kommentoi, mutta se joka väittää masennuksen parantuvan lenkkeilyllä ei tiedä ko. sairaudesta yhtään mitään.

Ei tietenkään parane vain sillä... tokihan on myös pyrittävä käsittelemään masennuksen taustalta löytyvät asiat, mahdollisesti miettiä lääkitystä ja kokonaisvaltaista hoitoa kaikkine mahdollisine tukitoimineen... masennusta on niin monen eri tasoista ja syntyperältään monien asioiden aiheuttamaa, että hoito ei todellakaan ole yksinkertaista. Mutta itselläni ainakin nykyisin liikunta ja terveelliset elämäntavat kuuluvat suurena osana mielen tasapainoa, ymmärrän, että vastuu minun hyvästä olosta lähtee minusta itsestäni. Nykyisin ajattelen niin, että masennus kuuluukin ihmiselämään sen eri tilanteissa ja näihin jaksoihin saan voimaa reippaista lenkeistä tuolla raittiissa ulkoilmassa
Silloin on eri asia kun puhutaan sairaalloisesta masennuksesta joka voi johtaa jopa psykooseihin, silloin ei voi sanoa vain että lenkille. Tosin toipilaalle se on mitä parasta terapiaa ja vielä parempaa jos saa lenkkeillä ystävän kanssa

 

[mikrokitumoppi]

Ja miksei esikoistaan odottava saisi kertoa haaveistaan ja unelmoida? Kyllä ainakin mun kohdalla ne kaikki ovat tähän mennessä toteutuneet. Ei tarvitse aina olla heti murskaamassa jonkun odotuksia ja haaveita, ja se ei ole totta, etteikö niitä voisi toteuttaa.

Haaveiden ja unelmien kertominen haaveina ja unelmina on eri asia kuin haaveiden ja unelmien kertominen faktoina.

Tulipas omituisen näköinen lause... *missä Sörhis*

 

[aslö]

Mä en taida sanoa mitään kommenttia tähän ketjuun, kun muuten musta ilmoitetaan ylläpidolla

 

[vieras]

Mä en taida sanoa mitään kommenttia tähän ketjuun, kun muuten musta ilmoitetaan ylläpidolla

Juu, paree pitää se turpa kiinni, tai meille tulee kaikille banni.

 

[ninaTT]

Koliikkilasten vanhemmat, hoi:

Ei muiden ilo tai onni ole teiltä mitenkään pois. Se, etttä minä kerron minulla ja lapsellani menevän ihan hyvin, tai että esikoistaan odottava kertoo innoissaan mitä haluaa vauvansa kanssa tehdä ei tarkoita sitä, että mielestämme teidän koliikit ovat omaa syytänne ja teidän pitäisi osata paremmin jne.

Se, että yhdellä vauvalla on koliikki, ei tarkoita sitä, että kaikille vauvoille tulee koliikki. Se, että yhdellä äidillä on vaikeata, ei tarkoita sitä, että kaikkien raskaana olevien naisten pitäisi masentua koska heidän elämänsä on loppunut.

Ettekö voisi antaa ihmisten olla onnellisia ja innoissaan?

 

[Perhoinen84]

Mä vastaan otsikkoon : Koska kukaan ei voi ennustaa miten tulevaisuudessa käy ja musta on jotenkin hölmöä että ajattelee liian ruusuisesti asioita,että kaikki on aina hyvin jne..ettei osaa huomioida sitä että elämässä ei kaikki todellakaan mene miten haluaa.

 

[Valon kantaja]

Koliikkilasten vanhemmat, hoi:

Ei muiden ilo tai onni ole teiltä mitenkään pois. Se, etttä minä kerron minulla ja lapsellani menevän ihan hyvin, tai että esikoistaan odottava kertoo innoissaan mitä haluaa vauvansa kanssa tehdä ei tarkoita sitä, että mielestämme teidän koliikit ovat omaa syytänne ja teidän pitäisi osata paremmin jne.

Se, että yhdellä vauvalla on koliikki, ei tarkoita sitä, että kaikille vauvoille tulee koliikki. Se, että yhdellä äidillä on vaikeata, ei tarkoita sitä, että kaikkien raskaana olevien naisten pitäisi masentua koska heidän elämänsä on loppunut.

Ettekö voisi antaa ihmisten olla onnellisia ja innoissaan?

Älä siinä paasaa. Jos me keskutellaan "katjan"kanssa niin se ei tod ollu tarkotettuna sulle.

Kaikki ei pyöri sun navan ympärillä.

 

[leijona76]

Näin monta vastaajaa ja vain ap, keikas ja silmukka eivät valita. Kaikenmaailman masennukset ja väsymykset. Pah, sanon minä. Suurin osa (ei kaikki) on kyllä nykypäivän aikuisten laiskuutta ja veltoutta.

Minä ymmärrän pointtisi ap.

¨Taitaa puhua se joka ei oikeasti tiedä mitä on väsymys ja masennus...laiskuuttahan se ja velttoutta oli ettei edes lääkäri tiennyt miksei lapsi nukkunut ja edelleen painaa univelka. Helvetin vaikea olla posit kun kaikkesi teet lapsen eteen eikä mikään auta.

 

[Perhoinen84]

Ja miksei esikoistaan odottava saisi kertoa haaveistaan ja unelmoida? Kyllä ainakin mun kohdalla ne kaikki ovat tähän mennessä toteutuneet. Ei tarvitse aina olla heti murskaamassa jonkun odotuksia ja haaveita, ja se ei ole totta, etteikö niitä voisi toteuttaa.

Haaveiden ja unelmien kertominen haaveina ja unelmina on eri asia kuin haaveiden ja unelmien kertominen faktoina.

Tulipas omituisen näköinen lause... *missä Sörhis*

Tää on hyvin kirjoitettu! Peesaaan!

 

[Black Diamond]

En ihan ymmärtänyt kirjoitustasi, mutta ilmeisesti odotat esikoista? Suurin osa meistä äideistä on todella onnellisia lapsistaan, mutta välillä arki meinaa näännyttää. Siinä mielentilassa on mukava kuittailla esikoistaan odottaville/yhden lapsen äideille/keille vain, joiden elämä vaikuttaa helpommalta kuin oma. Älä siis välitä: lasten kanssa elämä on vasta täydellistä - kaikin tavoin!

Peesi ja joillakin on elämässä jotain isompia ongelmia.Saattaa suutahtaa eikä ajattele mitä sanoo.
Itse olen rahavaikeusissa,yh ja sairastan keskivaikeaa masennusta +välilevyn rappeuma joiden takia työnteko ei ole mahdollista. :hug:

 

[Katja87]

Koliikkilasten vanhemmat, hoi:

Ei muiden ilo tai onni ole teiltä mitenkään pois. Se, etttä minä kerron minulla ja lapsellani menevän ihan hyvin, tai että esikoistaan odottava kertoo innoissaan mitä haluaa vauvansa kanssa tehdä ei tarkoita sitä, että mielestämme teidän koliikit ovat omaa syytänne ja teidän pitäisi osata paremmin jne.

Se, että yhdellä vauvalla on koliikki, ei tarkoita sitä, että kaikille vauvoille tulee koliikki. Se, että yhdellä äidillä on vaikeata, ei tarkoita sitä, että kaikkien raskaana olevien naisten pitäisi masentua koska heidän elämänsä on loppunut.

Ettekö voisi antaa ihmisten olla onnellisia ja innoissaan?

Älä siinä paasaa. Jos me keskutellaan "katjan"kanssa niin se ei tod ollu tarkotettuna sulle.

Kaikki ei pyöri sun navan ympärillä.

:saint:

 

[nöppönen]

Koliikkilasten vanhemmat, hoi:

Ei muiden ilo tai onni ole teiltä mitenkään pois. Se, etttä minä kerron minulla ja lapsellani menevän ihan hyvin, tai että esikoistaan odottava kertoo innoissaan mitä haluaa vauvansa kanssa tehdä ei tarkoita sitä, että mielestämme teidän koliikit ovat omaa syytänne ja teidän pitäisi osata paremmin jne.

Se, että yhdellä vauvalla on koliikki, ei tarkoita sitä, että kaikille vauvoille tulee koliikki. Se, että yhdellä äidillä on vaikeata, ei tarkoita sitä, että kaikkien raskaana olevien naisten pitäisi masentua koska heidän elämänsä on loppunut.

Ettekö voisi antaa ihmisten olla onnellisia ja innoissaan?

eihän tässä nyt herran jestas ole kyse siitä vaan siitä että puhutaan asioista joista ei mitään käytännössä tiedetä ja toitotetaan niitä omia tulevaisuuden kuvia faktoina (vaikkei kukaan meistä voi tietää miten elämä menee.. se muuten olisikin kivaa). ei kukaan voi päättää että kun vauva tulee niin en masennu, en väsy, en itke.. ei edes sitä että rakastaa vauvaa heti sillä sekunnilla kun sen vatsansa päälle saa. se että on päättänyt itse jaksavansa koko ajan ja alkaa neuvomaan muita sen pohjalta (ilman mitään käytännön pohjaa) on se mikä porukkaa kismittää.

 

[ninaTT]

Ja miksei esikoistaan odottava saisi kertoa haaveistaan ja unelmoida? Kyllä ainakin mun kohdalla ne kaikki ovat tähän mennessä toteutuneet. Ei tarvitse aina olla heti murskaamassa jonkun odotuksia ja haaveita, ja se ei ole totta, etteikö niitä voisi toteuttaa.

Haaveiden ja unelmien kertominen haaveina ja unelmina on eri asia kuin haaveiden ja unelmien kertominen faktoina.

Tulipas omituisen näköinen lause... *missä Sörhis*

Mutta pitääkö aina olla niin tarkka että muistaa kirjoittaa "Näin teen jos pystyn, näin haluaisin tehdä..." Miksi ei voi sanoa, että "Näin teen." Eikö se ole jokaiselle selvä asia, ettei tulevaisuutta voi ennustaa, ja se, että sanoo tekevänsä tietyllä tavalla ei koskaan ole 100% varmaa? Pitääkö aina erikseen alkaa muistuttamaan kirjoittajaa siitä, minkälaista helvettiä lapset ovat...?

 

[vieras]

no katsotaan kun muksuja on enemmän,että vieläkö se pää kulkee pilvissä.minusta sellainen ihminen on vähän hassu,kun esikoista odottaa,niin julistaa pärjäävänsä hyvin lasten kanssa ja yhtään omaa ei ole hoitanut vielä.

miten jos masentuu?sairastuu?onkin esim.koliikkia?

et onnea vaan ruusuisille unelmille!