Miksi Jeppe juo edelleen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja humala-alamäki
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

humala-alamäki

Vieras
Mitähän tässä parisuhteessa pitäisi nyt tehdä...?

Mies, vähän alta 40 v, minä hieman nuorempi. Jatkuvaa kränää miehen viihteellä olemisesta tai oikeastaan sinne jäämisestä. Mies tykkää juoda useita päiviä putkeen, tämän vuoksi on useasti pettänyt erilaisia lupauksiaan ja yhteisiä sopimuksia.

Aiheesta ollaan keskusteltu sen sata kertaa ja aina mies lupaa kunnostautua. Hän on töidensä vuoksi paljon matkoilla ja juo siellä erittäin paljon. Kun puutun asiaan, yritän kuulema määräillä häntä. Sanon aina, että tämä suhde on vapaaehtoinen ja sinkkuna voi mennä kuinka lystää, mutta nyt ei, koska suhde kärsii dokailuista ja itseäni hirvittää katsella, kun mies esim. yhteisellä työreisuillamme juo 3 päivää. Siis ensin pe, sitten olemme yhdessä ulkona la, ja mies jatkaa su vaikka olisi työtehtäviäkin. Viimeisin keikka päättyi siihen, että näin miehen umpihumalassa sunnuntaina ja sanoin että juominen loppuu tähän nyt. Tuskin ymmärsi, muttei ottanut enää koska tuskin päästiin hotellista ulos kunnialla.

Hän ei pystynyt olemaan kuukauttakaan ilman viinaa, tipattomuusvedon hävisi ja se oli paljon rahaa se. Ei kuulema tunnu missään. Tuhansia euroja. Ei riittänyt sekään sanktio.

Mies on mielestäni jollain tasolla tuurijuoppo. Omasta mielestään hänellä ei ole ongelmaa, työt hoituvat kyllä. Ystäväpiirinsä koostuu kosteita iltoja harrastavista miehistä, jotka naureskelevat vaan koko touhulle, "...pojat on poikia".

Viimeisin episodi oli se, kun olimme yhdessä ulkona illan ja seuraavana päivänä miehelle soittaa hänen joku kaverinsa. Mies lähtee "syömään" ja sen jälkeen sovittiin yhteisiä menoja ja muuta, autolla piti menä. Miestä ei kuulu, soitan perään. On baarissa "parilla". Se siitä. Yöllä tulee känninen viesti ja toinenkin, että voi voi kun meni meillä taas riidaksi. Ei uskaltanut hakea tavaroitaan luotani vaan tuttavan lähetti hakemaan sunnuntaina.

Miten tätä jaksaa? Olenko liian tiukkapipo kun en ymmärrä "poikien" menoja tässä mittakaavassa?
Mies on muuten hyvä, hauska, meillä on hyvä suhde ilman alkoholiin liittyviä ongelmia. (=eli ei ole).
Hän lupaa ja lupaa, mutta aina saan antaa anteeksi tai lopulta pyytää anteeksi kun kehtaan häntä määräillä ja asettaa rajoja. Suhteen alussa puhuimme paljon rajoista, viinanjuomisesta, pettämisestä, näistä perusjutuista. Mies sanoi että on saanut jo juosta ja elää tarpeeksi, hän haluaa rauhoittua. Ei halua näköjään. Jätänkö hänet?
 
Itse ainakin suosittelen, että jätät miehen.

Kuulostat sen verran tiukkapipolta naiseläjältä että mahtaa miestäkin jo henkeä ahdistaa ja sydämestä ottaa kun joutuu tuollaiseen variksenkaakatukseen heräämään.

Mies ei tietty aluksi halua erota mutta näkee kyllä sitten hyödyn kun olet poissa mikromääräilemästä sen elämää.
 
Onhan tuo selvää kuin pläkki että jäät viinalle toiseksi. Joko sopeudut siihen tai vaihdat miestä. Viina vie miestä, et sinä. Senhän voi kirjoituksestasi päätellä helposti. Sinun sanomisillasi tai tekemisilläsi ei ole miehelle merkitystä todellisuudessa. Ei niin kauaa kunnes mies tajua itse muuttaa elämänsä suunnan - ei ehkä koskaan. Jäätkö sitä odottamaan?
 
Onhan tuo selvää kuin pläkki että jäät viinalle toiseksi. Joko sopeudut siihen tai vaihdat miestä. Viina vie miestä, et sinä. Senhän voi kirjoituksestasi päätellä helposti. Sinun sanomisillasi tai tekemisilläsi ei ole miehelle merkitystä todellisuudessa. Ei niin kauaa kunnes mies tajua itse muuttaa elämänsä suunnan - ei ehkä koskaan. Jäätkö sitä odottamaan?

Samaa mieltä, ei alkoholiongelmaiseen auta mikään. Hän jos ei näe omassa touhussaan mitään vikaa, on turha jatkaa riitelyä. Ja jos hän on luvannut rauhoittua ja sitä halunnut, niin olet kusetettu siinä suhteessa ja voit hyvin nostaa kytkintä. Mies tuntuu dokaavaan aika paljon, siis ihan näin normikäyttäjänä voi sen todeta. Älä enää vaivaudu kuuntelemaan selitystä, mies pelaa peliä jossa sinä häviät.
 
Viimeksi muokattu:
Itse ainakin suosittelen, että jätät miehen.

Kuulostat sen verran tiukkapipolta naiseläjältä että mahtaa miestäkin jo henkeä ahdistaa ja sydämestä ottaa kun joutuu tuollaiseen variksenkaakatukseen heräämään.

Mies ei tietty aluksi halua erota mutta näkee kyllä sitten hyödyn kun olet poissa mikromääräilemästä sen elämää.

Niinpä. Juoppoa ei kestä kuin toinen juoppo.
 
Viimeksi muokattu:
- Mikä ero on juopolla ja alkoholistilla?
- Juopon ei tarvitse käydä viikottaisissa kokouksissa.

- Mikä on juoppojen parissa suosituin kauhufilmi?
- Waterworld.
 
Mies on koko paketti, alkoholinkäyttöineen. Se on osa häntä. Jos hän pettää lupauksiaan ja pelleillee jatkuvasti lasisen laulukirjan kanssa, hän ei ole mukava mies, eikä kunnollinen puoliso.
Jos sinulla on koko ajan paha olla, hän ei ole ihannekumppanisi.
 
Mies on koko paketti, alkoholinkäyttöineen. Se on osa häntä. Jos hän pettää lupauksiaan ja pelleillee jatkuvasti lasisen laulukirjan kanssa, hän ei ole mukava mies, eikä kunnollinen puoliso.
Jos sinulla on koko ajan paha olla, hän ei ole ihannekumppanisi.


Tässähän, siis ap.n kirjoituksessa on kuvattu perusmallinen suomalainen suurkuluttajamies.

Ei vielä alkoholisti, mutta toleranssi jo korkea ja varmastikaan ei kärsi krapulastakaan tuo kaveri.

Ja selkääntaputtajaa löytynee, aina joku joka huutelee baariin ja viettää kosteita iltapäiviä vknloppuisin jossain juottolassa seurana, eikö totta? Ja vittuilua jäkättävistä muijista ja ymmärrystä täriseville käsille ja typerille jutuille. Hoh hoh hoo kun kaljajutut on aina yhtä hupaisia. Penakin joi vahingossa kukkamaljakosta kerran, hohhhohhohhhoo...

Anna ukon mennä menojaan ja juoda, juoda juoda. Sille ei koskaan riitä se. Eikä mikään.
Jos joutuu taluttamaan työmatkalla miestään niin siitä pitää osata vaan lähteä. Kauas.
 
Viimeksi muokattu:
Miehesi on tuurijuoppo, joka ei ymmärrä ongelmaansa. Mulla on sen verran kokemusta alkoholistin kumppanina olemisesta, että lopettaisin tuon suhteen alkuunsa. Et voi muuttaa kumppaniasi, voit vain joko sietää hänen (todennäköisesti yhä pahenevan) alkoholisminsa tai lähteä.
 
Itse ainakin suosittelen, että jätät miehen.

Kuulostat sen verran tiukkapipolta naiseläjältä että mahtaa miestäkin jo henkeä ahdistaa ja sydämestä ottaa kun joutuu tuollaiseen variksenkaakatukseen heräämään.

Mies ei tietty aluksi halua erota mutta näkee kyllä sitten hyödyn kun olet poissa mikromääräilemästä sen elämää.


Niinpä. Mihin tuollainen mies, jolle viina on aina ykkönen, naista tarvitsee? Lähde ap ja äkkiä.
 
Viimeksi muokattu:
Oma miesystäväni vähensi juomista hetkeksi, kun aloimme seurustella ja mies rakastui minuun kunnolla. Kun hän huomasi, että pysyn rinnalla, hän alkoi taas juoda. Katselin touhua neljä vuotta, kunnes erosimme. Nyt enää harmittaa se, että miksi katselin touhua niin kauan. Olisi pitänyt heti ottaa aikalisä ja sanoa, että tulee esim. kuukauden päästä katsomaan mua, jos on selvinpäin. Nyt joustin liikaa periaatteistani, että en halua juoppomiestä.

Sinun kannattaa joko tyytyä siihen, että elät parisuhteessa yksin, jolloin joudut itse tekemään lomasuunnitelmasi ja ihan itse käymään ulkona syömässä, kavereilla jne. Silloin et ole riippuvainen miehestäsi. Toisaalta kannattaa muistaa, että miehesi saattaa myös lisätä alkoholinkäyttöä entisestään, jolloin hän saattaa juoda jossain vaiheessa itseltään työpaikan, luottotiedot, sukulais- ja kaverisuhteet jne. Oletko valmis siihen? Älä ainakaan hommaa lapsia tuollaisen miehen kanssa, koska lapsikaan ei kykene alkoholistia lopettamaan.

Anna miehelle joku takaraja (esim. 1-2 kk) ja ota ero, jos siinä ajassa mies ei pääse juomisesta irti. Suomessa on hyviä miehiä, jotka ovat raittiita tai ainakin kohtuukäyttäjiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vierestä seurattua;10452887:
Anna miehelle joku takaraja (esim. 1-2 kk) ja ota ero, jos siinä ajassa mies ei pääse juomisesta irti. Suomessa on hyviä miehiä, jotka ovat raittiita tai ainakin kohtuukäyttäjiä.

Olen muuten samaa mieltä, mutta älä aseta mitään ehtoja tai aikarajoja millekään. Kerro, mitä sinä itse toivot ja haluat suhteelta - älä vaadi toista muuttumaan, se on epäreilua - ja kun yhdessä huomaatte, että tarpeenne ja toiveenne eivät käy yksiin, tulee erosta yhteinen ja toivon mukaan sopuisa päätös. Tai sitten syntyy päätös jatkaa ja yrittää vielä, jolloin molemmat ovat omasta tahdostaan valmiit muuttamaan jotakin itsessään.

Olen itse joutunut luopumaan rakastamastani miehestä sen vuoksi, että hänen toisen, sen juopon, persoonansa kanssa eläminen oli ylitsepääsemättömän sietämätöntä.

Meistä ei kumpikaan pystynyt muuttumaan.
 
Kysyt että miten tätä jaksaa. Minä kysyisin sinulta että miksi tuollaista pitäisi jaksaa? Ei kai parisuhde ole toisen jaksamista ja ikuista odotusta että kun olet tarpeeksi paljon saanut juoda ja juhlia sitten joskus tulee minun vuoroni olla ykkönen. Kuvitteletko oikeasti että jonain päivänä mies yhtäkkiä päättää että on juhlinut tarpeeksi ja tästälähtien vietetään vaan koti-iltoja ja harrastetaan oman kullan kanssa? Ei tule tapahtumaan.

Sanot että mies on tuurijuoppo. Semmoinen mies joka ei pysty edes kuukautta olemaan ilman viinaa ei ole enää mikään satunnainen tuurijuoppo vaan ihan täysiverinen alkoholisti. Se ettei makaa joka päivä kuset housussa katuojassa ei tarkoita ettei mies olisi jo pahasti alkoholisoitunut. Kun mitkään lupaukset eivät pidä ja juopottelukaverit ovat tärkeämpiä kuin puoliso, ollaan tiellä jolta ei ole muuta paluuta kuin ehkä AA ja elinikäinen täysraittius.

Mitä nopeammin myönnät sen tosiasian että seurustelet alkoholistin kanssa, sitä nopeammin teet realistisen päätöksen jatkoa ajatellen.
 
Suhteellanne on nämä vaihtoehdot:

a) Sinä yrität muuttua niin, että juominen ei häiritse sinua. Annat anteeksi miehen kännissä toilailut. Odota 20-30 vuotta, niin pääset miehestäsi eroon, kun hän juo itsensä hautaan. Muista kuitenkin, että noilla alkoholimäärillä viimeistään 40 vuotiaana miehelläsi on jo erektio-ongelmia ym. juomisesta aiheutuvia ongelmia esim. muistikatkoksia. Mitä todennäköisimmin miehesi myös juo itseltään ajokortin jossakin vaiheessa pois. Yritä vain ymmärtää ja sietää tilannetta ja yrität hyväksyä miehesi sellaisena kokonaisuutena kuin hän on eli raivostuttava kännissä, onneton luuseri krapulassa ja niinä harvoina päivinä kun hän on täysin selvinpäin (ei kännissä, ei krapulassa) hän on mitä ihanin mies.

b) Miehesi lopettaa alkoholin käytön kokonaan. Noilla juomismäärillä ei pysty opettelemaan kohtuukäyttöä, vaan täysraittius on ainoa vaihtoehto. Siihen hän ei pysty yksin, vaan tarvitsee ammattilaisapua.

c) Toteat, että suhde tuli nähtyä ja koettua, joten nyt on aika laittaa suhteelle piste ja jatkaa tästä eteenpäin.
 
Asiahan on näin, juuri näin, kuten useimmat kirjoittavat. Se "viimeinen kerta" tuntuu tulevan aina uudelleen. Sillä käydään kauppaa tässä parisuhteessa, panokset vaan kovenee ja pettymykset suurenee. Viime vknloppu -kamala- vielä tuoreessa muistissa (minulla muistissa, toisella kadonnut).

On aika tehdä jotain siirtoja. Seuraavaksi tässä on kyse on omasta typeryydestä, jos uskoo samaan tuubaan kerta toisensa jälkeen. Osallisena tässä sirkuksessa on vaan niin vaikeaa olla objektiivinen, kun tunteita on tietysti pelissä. Pahinta on, ettei miehellä ole ongelmaa ts. hän kokee edelleen ettei tarvitse apua. Miten tällaisen ihmisen kanssa toimia? Jättää hänet ja sitten miettiä koko ajan miten hänellä menee...? Toisaalta, jokainen on vastuussa itsestään.
 
Voimia sulle. Tilanne on huono. Mulla on samanlainen, paitsi että meillä on vielä asioita mutkistamassa päiväkoti-ikäinen lapsi. Lapselle isä on tietenkin tärkeä, mutta lapsikin on jo huomannut, ettei isään voi aina luottaa. Viimeksi tänään hän sanoi, ettei juo ikinä kaljaa. On jo ymmärtänyt, että siitä ei hyvää seuraa.

Tiedän, että vaihtoehdot ovat edellä esitetyt a), b) ja c). A) ei kohdallani tule toteutumaan, en tule koskaan hyväksymään tuollaista lupausten pettämistä ja vastuutonta käytöstä, jota mieheni tällä hetkellä harrastaa. Meillä ei ole hyviä hetkiä enää edes juopottelukausien välillä.

Vain b) ja c) siis vaihtoehtoina. Ongelmana on se, että jos valitsen c):n, joudun silti olemaan miehen kanssa tekemisissä, kunnes lapsi on täysi-ikäinen.
 
Niinpä. Mihin tuollainen mies, jolle viina on aina ykkönen, naista tarvitsee? Lähde ap ja äkkiä.

Nainenkin voisi olla ykkönen, mutta...

Jos tänäkin vuonna (eletään jo maaliskuuta) on saanut vain yhden kerran piparia ja seuraavan kerran on luvattu juhannuksena, niin tokihan nämä väliajat täytyy täyttää jonkinlaisella kansalaistoiminnalla. Vaikka juopottelulla. niin mitä häh?

Selvin päin olen moista suosiota anonut, mutta kun se PSM ja yleinen kiinnostumattomus seksuaalisiin asioihin vie aina voiton. Väsyttää, pää on kipeä. Älä hei nyt.

Kyse on vain valinnoista!

Taidan ottaa oluen.
 
Viimeksi muokattu:
En mäkään saanut silloin kuin oli tota ongelmaa vineton kanssa. Kummasti alko vaimon vitutus katoamaan kun allekirjoittanut ei hävinnyt dokaamaan moneksi päiväksi.

Itse en pysty ottaan sivistyneesti joten en ota enää ollenkaan. Ennemmin ilman keigyä kun ilman naista.
Jossain iässä on vaan pakko heittää hanskat tiskiin ton bilettämisen suhteen.
 
Nainenkin voisi olla ykkönen, mutta...

Jos tänäkin vuonna (eletään jo maaliskuuta) on saanut vain yhden kerran piparia ja seuraavan kerran on luvattu juhannuksena, niin tokihan nämä väliajat täytyy täyttää jonkinlaisella kansalaistoiminnalla. Vaikka juopottelulla. niin mitä häh?

Selvin päin olen moista suosiota anonut, mutta kun se PSM ja yleinen kiinnostumattomus seksuaalisiin asioihin vie aina voiton. Väsyttää, pää on kipeä. Älä hei nyt.

Kyse on vain valinnoista!

Taidan ottaa oluen.

Ehkä et ole naisesi mielestä riittävän hot, sexy ja haluttava. Ymmärrän kyllä hyvin, miksi et ole, koska henkesi haisee vanhalle viinalle, silmät seisovat päässä ja ei ota eteen. Voithan sinä toki selitellä itsellesi juomistasi ja syyttää muita, mutta itse teet valinnan siitä, oletko kännissä vai selvänä. Naisesi tuskin väkisin sinua juottaa. Alkoholistit muuten aina syyttelvät muita juomisestaan, vaikka peilistä katsoo se todellinen syyllinen.
 
Viimeksi muokattu:
..siis vielä kun voit..! Tuttuakin tutumpi tarina ! Mulla mies ,( tai siis miesystävä, emme ole aviossa,) oli alkuaikoina mitä hurmaavin ja ihanin, luulin jo onnen potkaisseen kunnolla. Alkoholin käyttö oli maltillista, joimme pari lasia viiniä yhdessä toisinaan, ei muuta. Emme asuneet yhdessä, joten en alkuun tiennyt näistä kaveriporukoiden ryyppyilloista. Jos ei vastannut puhelimeen, oli kuulemma kiireinen työmaa, yrittäjä kun oli. Yleensä kyllä soitteli iltaisin, mutta osasi hienosti salata juomisen, puheesta sitä ei huomannut. Tavatessamme piti mua kuin kukkaa kämmenellä, kehui ja rakasti, suunnitteli tulevaisuutta. Kunnes eräänä perjantaina hävisi omille teilleen. Ei vastannut puhelimeen, ei viesteihin... Ei moneen päivään. Oli jäänyt pahasti putki päälle, kaveriltaan kuulin että oli "jossakin" pitämässä hauskaa. Ja oli kuulemma ennenkin vetänyt 9-10 päivän putkia, siis ennen minua. Luottotiedot oli mieheltä menneet, siitäkään en tiennyt. Palasi aikoinaan reissultaan, oli 2 päivää selvä, ja aloitti taas, kun tuli pari kaveria käymään. Sillä kertaa meni 5 päivää jurrissa. Sellaista elämää en todellakaan halunnut, joten lähdin suhteesta, vaikka kipeää teki. oli vedetty matto alta, ja itsetunto nollassa, mutta pikkuhiljaa on elämä voittanut. Joten neuvoksi vain, juokse kun voit, viinanhimon kanssa ei pysty kilpailemaan, ja oma minuutesi kärsii. Et voi alkoholistia auttaa, hänen itsensä on ymmärrettävä hakea apua,jos haluaa parantua. niin kauan kun hyväksyt miehen juomisen, annat hänelle luvan juoda. Totuus satuttaa, mutta se on vain omaksi parhaaksesi. Voimia sinulle!!!
 
Monenlaista näkökulmaa, hyviä vastauksia.

Tilanteemme on nyt tämä: mies suostui hakemaan apua. Lienee viimeinen reissu avasi silmät, tai se, että tajusi itsekin että nyt on "viimeinen kerta" -kortti käytetty jo liian monesti.

En halunnut että hän menee hoitoon minun vuokseni, vaan tahtoo aidosti ymmärtää tilanteensa itse. Hän kävi jo kerran, en liiemmin kysellyt asioista mitä hän puhui ammattilaisen kanssa, koska huomasin että tilanne jotenkin hävetti miestä. On varmasti kipeä kynnys tunnustaa itselleen, että minulla on ongelma, en olekaan pelkkä normaali viikonloppukaljoittelija. Annoin miehelle listan ajatuksistani, joita alkon käyttö herätti minussa ja sanoin, että näytä vaikka tämä jos se helpottaa aiheeseen pääsyä.

Nyt on miehellä mennyt eka vknloppu selvinpäin pitkään aikaan. Tueksi en tietenkään itse ottanut pisaraakaan. Koko ajan vaan pelottaa, että joku riita tai paine aiheuttaa saman kuin ennenkin, dokaamisen ja putken. Olen varpaillani, mutta yritän olla kannustava, en vain oikein tiedä vaietko aiheesta kokonaan vai puhua siitä vapaasti. Annan nyt miehen osoittaa, että hän yrittää ja mahdollisuuden näyttää että on tosissaan ja pystyy lopettamaan. Sitä ei tiedä kukaan kykeneekö hän ikinä kohtuukäyttöön. Jos ei, tarkoittaako se sitä, että minäkään en voi enää koskaan ottaa alkoholia, vaikka itselläni ei putki jää päälle enkä juo usein? Se tässä vaivaa, että onko normaalit illanvietot minunkin osaltani vietetty? Toki joskus haluaisin rentoutua viiniä juomalla, mutta entä jos mies kokee että olen epäreilu ja ottaa itsekin niin, että sama vanha ralli alkaa taas? Kuka tietää.

Olen odottavalla kannalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja humala-alamäki;10474358:
Nyt on miehellä mennyt eka vknloppu selvinpäin pitkään aikaan. Tueksi en tietenkään itse ottanut pisaraakaan. Koko ajan vaan pelottaa, että joku riita tai paine aiheuttaa saman kuin ennenkin, dokaamisen ja putken. Olen varpaillani, mutta yritän olla kannustava, en vain oikein tiedä vaietko aiheesta kokonaan vai puhua siitä vapaasti. Annan nyt miehen osoittaa, että hän yrittää ja mahdollisuuden näyttää että on tosissaan ja pystyy lopettamaan. Sitä ei tiedä kukaan kykeneekö hän ikinä kohtuukäyttöön. Jos ei, tarkoittaako se sitä, että minäkään en voi enää koskaan ottaa alkoholia, vaikka itselläni ei putki jää päälle enkä juo usein? Se tässä vaivaa, että onko normaalit illanvietot minunkin osaltani vietetty? Toki joskus haluaisin rentoutua viiniä juomalla, mutta entä jos mies kokee että olen epäreilu ja ottaa itsekin niin, että sama vanha ralli alkaa taas? Kuka tietää.

Sori, että olen niin kyyninen, mutta tämä on just tätä: sinä olet syyllinen, kävi miten kävi.

Jos hän on juomatta, on sinun syysi, että hän joutui tekemään sellaisen päätöksen vasten tahtoaan. Sinä rajoitat häntä. Jos hän retkahtaa, se on sinun vikasi. Sinä joko odotit liikaa tai et tukenut tarpeeksi tai jotain.

Juoppo on juoppo, ja syy hänen juomiseensa tai kurjuuteensa on aina jossakin muussa kuin hänessä itsessään.

Älä rupea juoponhyysääjäksi, siinä ei voi kuin hävitä.
 
Aika kyynistä tekstiä, mutta voi olla kyllä totuuden siementäkin.
Ap:n mies kuulostaa siltä mitä minä olin joskus. Olin juuri muiden syyttelijä: kun tuli jotain fightia, se oli vaimon syy ja join. Koska join, tuli lisää riitaa ja syyllistin vaimoa. Kun pysyttelin pitkin hampain juomati, vitutti, ja tekemisenpuutteessa (en keksinyt vapaa-ajalle mitään baarien jäädessä pois) valitin vaimolle kun en saanut juoda ja taas riita. Jos piti jutella jostain, en kyennyt, fiksasin riidan tai lähdin kytkemään. Aina.
Minä en pystynyt kuin pakenemaan tosiasioita, viinalla tai ilman.
Mieti ap, oletko valmis moiseen. Voi olla että mies käyttää yhtäkin sun juomaa siideriä kimmokkeena alkaa ottaa itsekin. Siinä sitten otat sinäkin murheeksesi sen, että sulla ei ole probleemia vaan miehellä.
Meikäläinen on nykyään sinkku. En pysty ottamaan kohtuudella, joten koetan harrastaa sellaisia juttuja jotka pitää poissa brenkusta. Monta asiaa tuli tehtyä väärin aikoinaan, parempaa aikaa kohti.
 
Tilanne on varmasti tukala, sitä en kiistä, mutta jos kumppanisi oikeasti haluaa päästä viinasta, hän sen tekee. Mulla on parikin tuttava pariskuntaa, joista toinen on lopettanut juomisen, toinen ottaa silloin tällöin lasin viiniä ruuan kanssa. Kuvio ei ole helppo, koska se joka juomisen lopettaa, on myös aika heikoilla aloittamaan uudestaan, jos kumppani nauttii alkoholia. Itse en juo, kuin joskus lasin viiniä, mutta en myöskään ajattele että kaikkien on oltava juomatta , kunhan se pysyy kohtuudessa, ei päivien jopa viikkojen putkia, ja huolta missä toinen on. Viina on viisasten juoma, ja usein katkaisee hyviäkin suhteita. Katso rauhassa, mihin tilanne johtaa, mitään ei ole vielä menetetty, vain aika näyttää. Tarinoilla on myös onnellisia loppuja!!!!!!!!!
 

Yhteistyössä