Miksi ihmisten synnytys sattuu? Sattuuko kaikkien muidenkin eläinten synnytys?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
jotain dokkaria äsketttäin katoin aiheesta ja siinä kyllä todettiin, että eläinten synnytykset on helpompia ja kivuttomampia kuin ihmisen. Ihmisellä on syntyessään suhteettoman iso pää ja kroppa siis naisen elimistöön nähden ja se tekee hommasta paljo riskaabelimpia kuin eläimillä. Esim köyhissä maissa joka 7 synnyttäjä kuolee synnytykseen...mutta harvoin eläimet. Onneksi meillä on kuitenkin hyvä terveydenhuolta joka auttaaa..
 
Niin, kyllä eläimiinkin varmasti sattuu. Kyllä meidän kissa on ollut tuskaisen oloinen kun on penikoinut, mutta kun eka pentu on tullut ulos niin sen jälkeen muut ovat tulleet vaivattoman näköisesti, "pullahtaneet" ulos. Ja nopeasti ainakin kissa ja hevonen ovat näyttäneet toipuneen. Ja tosiaan hevosen varsomista ja lehmän poikimista olen myös nähnyt "livenä" ja kyllä nekin eläimet vaikuttaa siltä että niihin sattuu.
Ja mitä nyt luontodokumentteja nähnyt, niin kyllä ne emot niissäkin levottomilta ja kipeiltä vaikuttaa. Mutta tosiaan vaikuttavat ihan normaaleilta synnytyksen jälkeen ja osaavat heti hoitaa jälkeläisiään.
 
[QUOTE="vieras";22734580]Kaksi hyvinkin loogista syytä:

1) Ihmissikiön iso pää
2) Naisen lantioaukon ahtaus pystyasennosta johtuen[/QUOTE]

Nämä, ja ehkä sillä kivulla rajoitetaan ihmisten valtavaa lisääntymistä, koska meillä ei ole mitään luontaisia vihollisia, kuten eläimillä on. (Tosin ei ole onnistunut, maapallo taitaa olla jo aika täynnä)
 
Niin, jotkut ämmät kärräävät heti pentunsa taukohuoneeseen vahdittavaksi. :headwall:

Tämä tais nyt olla joku "vitsi", mutta mua ainakin kiellettiin nousemasta sängystä omin päin. Ja ihan satavarmasti olisinkin pyörtynyt jos olisin vauvaa kannellut siinä kunnossa.

Ja alkuperäiseen aiheeseen, kyl mä luulen et eläimiinkin sattuu mut uskoisin sen silti olevan jotenkin helpompaa. En kyl tiedä millä perusteella mut ei ne aina niin tuskaselta näytä.:D
 
Eläimillä on varmaan vaistot enemmän pinnassa asian suhteen. Ne kärsivät ja ovat levottomia, mutta samalla jotenkin tajuavat, että vastaan paneminen tai panikoiminen ei auta.
 
Ihmislapsella on tosiaan iso pää, joka venyttää kovasti kudoksia.
Lisäksi ihmisen pystyasennon takia kohdunsuun on oltava napakka ja "lujaa tekoa", että raskaus säilyy, samoin lantionpohjan lihakset ovat kireitä. Kaikki nämä tekijät yhdessä vaativat kovia lihassupistuksia kohdulta = kivuliasta.
 
[QUOTE="vieras";22734633]Nämä, ja ehkä sillä kivulla rajoitetaan ihmisten valtavaa lisääntymistä, koska meillä ei ole mitään luontaisia vihollisia, kuten eläimillä on. (Tosin ei ole onnistunut, maapallo taitaa olla jo aika täynnä)[/QUOTE]

Öööh... Ihmisillä on aika lailla luontaisia vihollisia. Kulttuuri evoluutio on vain vähentänyt niiden vaarallisuutta. Ihmiset eivät luontaisesti lisäänny holtittomasti sen takia että normaalioloissa osa jälkeläisistä kuolee ennen kuin saavuttaa lisääntymisiän ja ihmisen luonnollinen vieroitus ikä on noin 4 vuotta, mikä estää uutta raskautta tehokkaasti oloissa joissa korvikkeita ja ylimääräistä ruokaa ei ole saatavilla. Ihminen on myös ainut kädellinen joka hylkää lapsiaan normaalioloissakin.

Nisäkkäillä synnytys sattuu ja kestää myös suht pitkään monilla lajeilla. Ihmisen synnytys sattuu sen takia että evoluution kannalta on ollut hyödyllistä omata isot aivot ja pystyasento. Iso pää on hankalampi synnyttää ja pystyasento kaventaa synnytys kanavaa. Samasta syystä lapsi syntyy "keskeneräisenä" verrattuna muihin nisäkkäisiin.
 
No ihmisilläkin sujuis synnytys huomattavasti kivuttomammin jos ei mentäis sairaalasänkyihin makaamaan ja valittamaan. Ja jos oltais paremmassa kunnossa.

Mä sanoisin, että mun synnytyksessä kipu oli aika vähäistä. Sen sijaan se oli todella suuri fyysinen ponnistus, vähän ku maratonia juoksis tms. Eli äärirajoille siinä kroppa menee.

Jos sattuu, niin teet jotain väärin oli mun ohjenuorana :D
 
Minä olin raskauden ja synnytyksenkin aikana erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa. Silti synnyttäminen sattui, enkä todellakaan tehnyt mitään väärin.

Hassua, että peruskoulusta voi päästä noin hatarin tiedoin läpi. No, ajat muuttuvat.
 
[QUOTE="vieras";22734955]Minä olin raskauden ja synnytyksenkin aikana erittäin hyvässä fyysisessä kunnossa. Silti synnyttäminen sattui, enkä todellakaan tehnyt mitään väärin.

Hassua, että peruskoulusta voi päästä noin hatarin tiedoin läpi. No, ajat muuttuvat.[/QUOTE]

Ehkä sinulle on aina kerrottu, että synnytys sattuu. Ehkä sinä istuit suurimman osan raskausajastasi (seisomisen & kyykkimisen sijaan). Ehkä sinä makasit vaaka-asennossa synnytyksen ajan.

Ei ole mitään syytä miksi synnytyksen pitäisi olla todella kivulias :) Tottakai se on suuri fyysinen ponnistus, mutta kivulla ei ole mitään tarkoitusta ellei se varoita jostakin ongelmasta. Tavallinen synnytys ei ole sellainen ongelma.

Hassua on se, ettei ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä tai peruasioita lisääntymisestä opeteta peruskoulussa. Olisi sinunkinlaiset ihmiset vähän paremmin perillä.
 
Ehkä sinulle on aina kerrottu, että synnytys sattuu. Ehkä sinä istuit suurimman osan raskausajastasi (seisomisen & kyykkimisen sijaan). Ehkä sinä makasit vaaka-asennossa synnytyksen ajan.

Ei ole mitään syytä miksi synnytyksen pitäisi olla todella kivulias :) Tottakai se on suuri fyysinen ponnistus, mutta kivulla ei ole mitään tarkoitusta ellei se varoita jostakin ongelmasta. Tavallinen synnytys ei ole sellainen ongelma.

Hassua on se, ettei ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä tai peruasioita lisääntymisestä opeteta peruskoulussa. Olisi sinunkinlaiset ihmiset vähän paremmin perillä.

Olisin voinut olla aika pitkälti samaa mieltä vielä esikoisen synnytyksen jälkeen (ellen kätilö-ammattini puolesta osaisi katsoa asiaa vähän laajemmasta näkökulmasta). Esikoiseni synnytin kivunlievityksenä suihku, liikkuminen, pystyasento, jumppapallo, ääntely.
Kuvittelin toisen synnytyksen sujuvan aika lailla saman kaavan mukaan mutta toisin kävi (sen tiedostin kyllä etukäteen, että asiat todellakin VOIVAT mennä eri tavalla, vaikka OLETIN ettei näin kävisi).
Alku sujui samaan tyyliin kuin esikoisen kanssa ja olin lähes koko yön suihkussa ja liikkeellä. Sitten menikin lapsivedet, kohdunsuu vasta 5 senttiä auki ja siitä alkoi pikkuisen eri meininki.
Supistukset muuttuivat ÄÄRIMMÄISEN kivuliaiksi, alavatsa tuntui halkeavan ja repeävän kahtia vaikka yritin parhaani mukaan venytellä, suihkuttaa, keinuttaa. Ääntely ei auttanut, se muuttui hurjaksi huudoksi ihan väkisin. Vaikka tiesin keinot hillitä kipua niin ne eivät enää toimineet kun kipu maksimoitui. Mitkään "luonnon omat" keinot eivät auttaneet yhtään, kipu oli raivoisa ja valtasi sekä kehoni että mieleni täysin.
Sain spinaalipuudutuksen, jonka jälkeen tunsin kieltämättä oloni hassuksi ja hölmöksi, koska kipu katosi kokonaan vaikka supistukset jatkuivat, mutta tottakai helpotus oli valtava hurjan kipuryöpytyksen jälkeen.
Pyrin kuitenkin pystyasentoon kun tilanne sen salli ja synnytin jakkaralla, puudutuksesta huolimatta (yleensä puudutetut tuppaavat jäädä pötkölleen sänkyyn kylläkin).
Halusin vaan kertoa tämän, koska yksi itse koettu synnytys ei kerro koko totuutta, vaikka näin ehkä voisi kuvitella. Hyvä on kuitenkin aina tietty yrittää ensin ja tunnustella tarpeen mukaan, eikä puudutella turhaan vain siksi että olettaa ettei voi synnyttää ilman lääkkeitä, sillä hyvin monet voivat niin tehdä ihan mainiosti.
 
Ehkä sinulle on aina kerrottu, että synnytys sattuu. Ehkä sinä istuit suurimman osan raskausajastasi (seisomisen & kyykkimisen sijaan). Ehkä sinä makasit vaaka-asennossa synnytyksen ajan.

Ei ole mitään syytä miksi synnytyksen pitäisi olla todella kivulias :) Tottakai se on suuri fyysinen ponnistus, mutta kivulla ei ole mitään tarkoitusta ellei se varoita jostakin ongelmasta. Tavallinen synnytys ei ole sellainen ongelma.

Hassua on se, ettei ihmisen lajityypillistä käyttäytymistä tai peruasioita lisääntymisestä opeteta peruskoulussa. Olisi sinunkinlaiset ihmiset vähän paremmin perillä.

Sinä se jaksat olla kirkasotsainen ja paatoksellinen :laugh: Et voi itsekään uskoa kirjoittamaasi. Ethän?
 
Kyllä se on juurikin näin, koska Eeva haukkasi kielletyn puun omenaa ja houkutteli myös Aatamin maistamaan sitä..

Ei Eevaa ollut olemassakaan vielä tuolloin, kyllä se oli Aadam yksin kun söi siitä puusta josta eläimet ovat lähtöisin ja siksi hänestä ja hänen jälkeläisistään tuli eläimiä. Siinä tapahtui syntiin lankeaminen ja ihmisestä tuli alhainen aineellinen eläin, ja tuon aineellistumisen takia synnyttäminen on tuskien taival.
Tosin niin ei tarvitse olla, opettaahan Jeesuskin, että naisten kuuluu lakata sikiämästä kuten eläimet.
 
[QUOTE="vieras";22749158]tää on se aatami, eeva, omppu ja käärmejuttu =).[/QUOTE]

Ei, kun se aatami, eeva, omppu ja käärme juttu on kristinuskovaisten keksimä, alkuperäinen juttu ei mennyt siten millaiseksi he sen muuttivat
 
Ehkä sinulle on aina kerrottu, että synnytys sattuu. Ehkä sinä istuit suurimman osan raskausajastasi (seisomisen & kyykkimisen sijaan). Ehkä sinä makasit vaaka-asennossa synnytyksen ajan.

Muuten asiaa kommentoimatta - mä oon synnyttänyt 2 lasta siinä perinteisessä puoli-istuvassa asennossa, mutta ilman suuria kipuja tai mitään kivunlievitystä. Oli ihan paras asento molemmilla kerroilla. Kaikki ei aina ole niin mustavalkoista :)
 

Yhteistyössä