Mä en ainakaan oo kertaakaan saanut työkkärin kautta työpaikkaa.
Ihan ite oon soitellut tai mennyt käymään tai sit työllistynyt harjoittelupaikkaan,
Ihan ite oon soitellut tai mennyt käymään tai sit työllistynyt harjoittelupaikkaan,
Mikä on, että avoimet työpaikat ja työttömät eivät kohtaa - vai kohtaavatko?
- Viestiketjun aloittaja Echo
- Ensimmäinen viesti
Noh, minun mielestä on parempi ettei tälläisiä elämäntapatyöttömiä ainakaan minun työpaikalleni pakoteta. Siinähän joutuu sitten tekemään kahden työt.
Hyvönen aika, näinkin siis voi käydä ettei pääsekään töihin vaikka haluaisi. Eikö teidän kylällä ole Terttuja tarpeeksi?
Se tästä nyt puuttuisikin, että ois pakko ottaa työttömiä duuniin.
Olen ollut yhden kesän työttömänä. Olen opiskellut liikaa, turhia tutkintoja, välissä hoitanut omia muksuja.
Mutta olen aloittanut nykyisen työni keikkailemalla, vuosia. Ottanut kaikki pienetkin pätkät vastaan 1-15 tunnin varoitusajalla. Jääny monessa rekryssä rannalle, mutta vihdoin vakipaikka koitti.
vierailija
No jaa. Ei ole olemassa työtä, josta minä pitäisin. Sellaista se elämä on. Mutta se, että ei pidä työstä ei ensinnäkään saisi olla vapautus työstä. Sellainen yhteiskunta on sairas. Mieluummin tehdään epämiellyttävää työtä kuin ollaan kokonaan tekemättä työtä ja revitään elanto muiden selkänahasta. Ja toiseksi jokaisen pitää ymmärtää se, että työstä toiseen vaihtaminen on sekä täysin mahdollista että myöskin helpompaa kuin työttömyydestä (varsinkin pitkittyneestä) työelämään siirtyminen. Mikään ei estä lähettelemästä töiden jälkeen työhakemuksia ja soittelemasta lounastauolla firmoja läpi. Parin kuukauden päästä aloitatkin sitten vähemmän vittumaisessa duunissa.
Meinasin että laitan yv:tä, mutta laitan sen tähän: kunnan yks palvelupäällikkö tuumi että meidän teini on vielä liian nuori. Siinä tarvitaan ehkä 16 vuoden ikä, sama kuin MLL:llä.
Just näin!
Huonossakin duunissa voi sinnitellä tovin ja etsiä samalla uutta työ- tai opiskelupaikkaa.
Just näin. Tässä ketjussa esitetyt "kovistelut" koskevat käytännössä ehkä 3-5 vuotta. Sen jälkeen iso osa saa edes jostain koulutustaan vastaavaa työtä.
Ja pitää muistaa että työn ei tartte olla työtä jossa kaikki unelmat täyttyvät, mä ainakin toteutan unelmiani vapaa-ajalla.
Mä sinnittelin paljon pidempään. Kokopäiväopiskeluun ei ollut varaa. Työn ohella se ei ollut mahdollista. Nyt onnistuu kun terveys on mennyttä ja saan tukea KEVAlta. Eikä tarvi tehdä duunia opiskelun ohella.
Mä en ole puhunut unelmasta. Vaan siedettävästä duunista mikä ei vie mielenterveyttä.
Mutta jos elämäntapatyöttömiltä vietäisiin iso osa tukia pois, voisi heillä asenne muuttua? Ja heti alussa pomo sanoisi että jos ei ala työmoraali muuttua, niin varoitettaisiin potkuista (siis vakipaikkaa ei niille heti ees annettaisi, vaan sijaisuus ei vaan jatku)?
Maailmassa on ainaki 1-2 miljardia työntekijää raaemmilla työehdoilla, iso osa ankeissa tehtaissa. Ovatko he saaneet valita kivaa työtä, ovatko käyneet ammatinvalintapsykologilla? Eivät.
Mikä oikeus meillä suomalaisilla on Flora Vanilla -pylly -asenteeseen?
Toki ei raataminen 50-60 tuntia viikossa tehtaassa ole ihmiskunnan ihanne, WHO puuttui myös tuohon hiljattain. Suomen malli on lähempänä ihannetta.
Mutta ajatus työttömyyskorvauksen vetämisestä PITÄÄ olla se viheliäisin ja kurjin.
Eli mun pointti on: iloitaan siitä että meillä on Suomessa valinnanmahdollisuudet ja opiskelumahdollisuudet. On edes jonkinlainen vapaus valita mieluinen työ. Se on se tavoite.
Mutta JOS jää työttömäksi ja muuta työtä ei ole tarjolla kuin Terttu, niin hymy pyllyyn ja Terttua hoitamaan ja työttömyyskorvausta EI nosteta.
Ihminen on laumaeläin. Jos henkilökohtaisen avustajan hommaa ja hautausmaan kitkemistä jne.pidettäisiin coolina ja tavoiteltavana ammattina, niin porukka tekisi sitä mieluummin.
Koska jokaiseen hommaan liittyy vaikeuksia. Hyvin tienaavan koodarin hommia ylistetään ja niihin halutaan, mut en haluisi olla pomon höykyyttämä ja kireän tulosaikataulun orja ja näpytellä läppäriä kaiket illat kotia tultuanikin.
Joku kadehdittu pomo tuskailee "taas työmatkalle, olisin mieluummin perheeni luona" ja tulostavoitteet niskassa aina. Kännykkä soi aina.
Silti moni ihminen on valmis kestämään työnsä vaikeudet "koska tämä nyt vaan kuuluu tähän työhön".
Ihan yhtälailla Tertun hoitamisessa on plussapuolia, jotka pitäisi kääntää sen työn mainosvalteiksi.
Mutta JOS jää työttömäksi ja muuta työtä ei ole tarjolla kuin Terttu, niin hymy pyllyyn ja Terttua hoitamaan ja työttömyyskorvausta EI nosteta.
Ihminen on laumaeläin. Jos henkilökohtaisen avustajan hommaa ja hautausmaan kitkemistä jne.pidettäisiin coolina ja tavoiteltavana ammattina, niin porukka tekisi sitä mieluummin.
Koska jokaiseen hommaan liittyy vaikeuksia. Hyvin tienaavan koodarin hommia ylistetään ja niihin halutaan, mut en haluisi olla pomon höykyyttämä ja kireän tulosaikataulun orja ja näpytellä läppäriä kaiket illat kotia tultuanikin.
Joku kadehdittu pomo tuskailee "taas työmatkalle, olisin mieluummin perheeni luona" ja tulostavoitteet niskassa aina. Kännykkä soi aina.
Silti moni ihminen on valmis kestämään työnsä vaikeudet "koska tämä nyt vaan kuuluu tähän työhön".
Ihan yhtälailla Tertun hoitamisessa on plussapuolia, jotka pitäisi kääntää sen työn mainosvalteiksi.
Oikeasti älytöntä ettei alanvaihtoon tarjota mahdollisuuksia jo ennen kuin menee kokonaan joku paikka rikki.
No juu, sun syyt menee aloitusviestissä mainittuun "terveys ei kestä". Mä en ainakaan sua syyllistä mistään.
vierailija
Kyllähän tarjotaan, mutta jos joku yksilö on itsensä ajanut asemaan, että se ei ole mahdollista, niin sille ei systeemi voi mitään. Ei voida tehdä sellaista universaalia etuutta, että ilman muuta saat koska tahansa täydellä palkalla vaikka opiskella, jos siltä tuntuu. Järkihän sen sanoo. Ei se ole epäreilua eikä suuri vääryys. Meillä on kuitenkin olemassa opintovapaat ja hyvät opintoetuudet jne. Näiden varassa valtaosa ihmisistä voi lähteä muuttamaan elämänsä suuntaa, jos siltä tuntuu.
Mutta sitten toinen juttu on tuo koulutuksen ihannointi, josta en koskaan ole pitänyt ajatuksen tasolla. Jos mietitään esimerkkinä Kerttua, joka on puisto-osastolla kunnalla hommissa ja kokee kukkapenkkien kitkemisen tylsäksi ja liian raskaaksi. Heti ensimmäisenä aletaan miettiä että nyt irtisanoudutaan ja sitten mennään kouluun.
Mutta mitä jos Kerttu ilmoittaisikin olevansa halukas ajamaan työkoneita. Bam! Työnkuva muuttuisi kerrasta kun työnantaja antaisi koulutuksen kauhakuormaajan ajamiseen. Vuoden päästä Kerttu hakisi siirtoa puistopuolelta rakennuspuolelle. Ja bam! Työpaikka vaihtuisi lennosta, vaikka työnantaja pysyisi samana. Vuoden päästä Kerttu toteaisi, että maarakennushommissa yksityisellä puolella on parempi liksa ja hakisi sieltä työtä. Ja bam! kohta Kertun työnantaja vaihtuisi. Seuraavaksi vaihtuisi ala maanrakennuksesta asvalttihommiin. Asvalttihommissa Kerttu olisi lomautettuna talvet ja hakisi taas kunnalle. Tekisi lumitöitä ja jäädyttäisi luistinratoja. Luistinratahommissa tulisi oltua lasten kanssa tekemisissä ja Kerttu hakisi koulun vahtimestariksi. Saisi paikan. Ja taas on ihan erilainen duuni ja työympäristö.
No joku nyt sitten sanoo, että Kerttu on epärealistinen esimerkki kun se tuosta vaan saa aina duunia ja plaa plaa plaa. Mutta ei siitä ole kyse. Ei Kertun tarvitse juuri asvalttihommiin mennä tai ajaa työkonetta. Pointti on siinä, että omaan työhön on mahdollista vaikuttaa ihan vaan pyrkimällä muihin tehtäviin tai uuteen työpaikkaan. Ei tarvitse aina mennä sen (pitkän) koulutuksen kautta, jos tuntuu ettei omassa ammatissa viihdy. Isoilla työnantajilla on usein resurssit ja mahdollisuudet olemassa työnkuvan radikaaliinkin muokkaamiseen tarvittaessa. Tai sitten voi hakea muualle töihin. Ei tarvitse olla sen oman ammatin vankina.
Et, kuha juttelen.
vierailija
Echo itse puhuu Tertun pyllystä aika halventavaan sävyyn. Mitenkähän olisi palvelualttius ja kyky kyseiseen ammattiin? Luulenpa, että koeaikapurku häämöttäisi ensimmäisen "pyhän totuuden" livettyä suusta.
Nykyaikainen työnvälitys on toki myös työnvälitystä, poluttamista koulutuksen kautta työelämään ja joidenkin kohdalla polku työhön vie pidempään kuntouttavan työtoiminnan kautta.
Kyllä vastuu työnhausta on työttömällä itselläänkin. Työllistymistä tuetaan mm. työkokeilulla, palkkatuella, rekrytapahtumilla ja erilaisilla valmennuksilla. Työnhakumatkoihin voi hakea kulukorvausta.
On niin näppärää heittää lonkalta ajatuksiaan asioista, jos ei tiedä mitään. Oikeistopolitiikka on juurikin sitä. Öyhöttämistä, uhoa ja asioihin perehtymättömyyttä.
Nykyaikainen työnvälitys on toki myös työnvälitystä, poluttamista koulutuksen kautta työelämään ja joidenkin kohdalla polku työhön vie pidempään kuntouttavan työtoiminnan kautta.
Kyllä vastuu työnhausta on työttömällä itselläänkin. Työllistymistä tuetaan mm. työkokeilulla, palkkatuella, rekrytapahtumilla ja erilaisilla valmennuksilla. Työnhakumatkoihin voi hakea kulukorvausta.
On niin näppärää heittää lonkalta ajatuksiaan asioista, jos ei tiedä mitään. Oikeistopolitiikka on juurikin sitä. Öyhöttämistä, uhoa ja asioihin perehtymättömyyttä.
Olet oikeassa joo. Tää antamasi malli on toiminut ainakin mulla.
Mutta voisi se silti olla helpompaa. Ku jos saat vaikkapa asumistukea niin muutokset vaikuttavat siihen. Ja voi tulla maksukatkoja jotka vaikuttavat turhan paljon jos talous on jo tiukilla.
Itseasiassa tässäkin ois se perustulo eli kansalaispalkka hyvä ratkaisu. Mutta eipä siitä sen enempää.
Nyt pistää vihaksi. Sä et tiedä mun elämästä mitään. Olen ollut avustajana 3 eri ihmiselle, eripituisia aikoja. Kakkapyllyä on pyyhitty tuhansia kertoja.
Ja mistä koeaikapurusta sä horiset ja "pyhien totuuksien" laukomisesta? Kyllä mä tiedän mitä asioita töissä saa puhua ja mitä ei. Sen(kin) takia on keskustelupalstat olemassa, että näissä saa puhua asioita, joita kasvotusten ei voi sanoa, koska käyttäytymiskoodit.
Opettele sisälukutaitoa.
Muuten oikein hyvä tarina Kertusta, mutta Kerttu tienaa sen verran hyvin asfalttihommissa, että se tekisi persnettoa menemällä talveksi tekemään lumitöitä. Lisäksi näihin hommiin tulee ensisijaisesti ne, jotka tekevät kesäisin erilaisia huoltotöitä, eikä työtä ole rajattomasti jakaa kaikille.
Ansiosidonnainen on ihan mahtava juttu, joka takaa sen, että kenenkään elämä ei pyörähdä häränpyllyä muutaman kuukauden lomautuksen tai työttömyyden vuoksi. Se tekee kuitenkin myös sen, että ihan mitä tahansa hanttihommia ei kannata tehdä pienellä palkalla, koska tienaa vähemmän sillä.
Ymmärrän kyllä lapsen kohdalla, mutta monet hakee ja hakee työpaikkoja, mutta ei vain tärppää. Sitten sanotaan, että mene töihin kermaperse lusmu. Ei ylikoulutettuakaan helposti huolita "hanttihommiin" kun ajatellaan ettei se pitkään viihdy kuitenkaan
Eikä viihdykkään... ja mitä töitä ne vähemmän koulutetut hakee, jos ärrän myyjillä on jo maisterin paperit taka- taskussa?
Itse sä vedit mun muksun tähän mukaan, muistelepas nyt armas "tementikko"...