Mikä järki tässä on? Mä en ymmärrä enää miksi mun pitäisi sinnitellä, kun en saa aikaseksi mitään ja elämä on täynnä jatkuvaa huolta ja murhetta. Kolme päivää olen itkenyt, kun en jaksa enää eikä mies auta lasten kanssa. Olen aivan loppu. Väsyttää vain.
Mikä tässä elämässä on niin helvetin hienoa, että pitäis jaksaa niellä yksin nämä paskat mitkä koko ajan tielle tulee?
Sanotaan, että elämästä vain 10% olisi kiinni itse tapahtumista ja kokonaiset 90% siitä miten niihin suhtautuu, joten harjoittamalla tietoisuus meditaatiota ja kiinnittämällä huomiota omiin tunteisiin ja reaktioihin, voi saada elämään jotain mielekkyyttä ja vähemmän itsensä tuomitsevuutta.
Hyvä olisi pyrkiä näkemään kaikessa jotain hyvää, koska mitään ei ole mustavalkoista tai hyvää tai pahaa itsessään, vaan harmaan vivahteita.
Oma ajattelu määrittää kaiken, henkilö itse omilla ajatuksillaan määrittää kaiken ulkoisen ja värittää asioita tunteillaan.
"There is nothing either good or bad but thinking makes it so."
- William Shakespeare
Kun Jumala lähettää lahjan, hän paketoi sen kärsimykseen. Mitä suurempi kärsimys, sitä suurempi lahja, eli kaiken voi myönteinen ajattelija nähdä kaiken siunauksena tai vastaavasti kielteinen ajattelija kaiken kirouksena.
Sanotaankin että ihminen on joko itsensä paras ystävä tai pahin vihollinen. Kumpi koet olevasi omasta rehellisestä mielestäsi?
Ajattele olevasi lammikko, jossa on kaloja. Kalat edustavat tunteitasi/ajatuksiasi, joita tulee ja menee, mutta et ole ajatuksesi tai tunteesi, olet lammikko, muista se.
Tärkeää olla tietoinen omista ajatuksistaan ja tunne-elämästään, sillä ne määrittävät kohtalosi.
“Watch your thoughts, they become words;
watch your words, they become actions;
watch your actions, they become habits;
watch your habits, they become character;
watch your character, for it becomes your destiny.”
- Laozi
Lopuksi elefantti on vain elefantti ja iso ongelma ainoastaan, jos ajattelee sen niin olevan.
"I do not fix problems. I fix my thinking. Then problems fix themselves."
- Louise Hay
