Mikä mulla oikein on?

[kriisikö?]

Olen naimisissa oleva nainen, elän tasapainoista ja ns. kaikinpuolin hyvää elämää. Meillä on kaksi ihanaa alle kouluikäistä lasta. Välillä kuitenkin mietin olenko onnellinen, en ole onnetonkaan, mutta tulee välillä tuntemuksia puuttuuko tästä elämästä jokin asia vai kenties tunne. En ole siis täysin varma siitä olenko onnellinenkaan. Mieheni kanssa on hyvä olla,mutta ollessani ilman hänen seuraa, näen ympärilläni jatkuvasti ihmisiä joista voisin "tarttua kiinni". Rakastan miestäni suuresti, mutta välillä pelkään tuntemuksiani nähdessäni kuinka voisin rakastua johonkin toiseenkin. Onko tämä joku kolmenkympinkriisi mitä koen vai olenko vain erkaantumasta miehestäni? En haluais erotakaan, sillä hänen kanssaan on niin hyvä olla..

 

[Iiks]

Juu, vaihe vaan.
Tee enemmän asioita joista nautit niin on vielä mukavampi olla.

 

[..Kyllä]

Nyt Sinun pitää miettiä, ja syvällisesti, mikä tekeminen johtaa mihinkin lopputulokseen. Jos rakastat miestäsi suuresti, niin asia pitäisi siltä osin olla päivänselvää, teillä ihanat lapsetkin Anna nyt itsellesi aikaa: aikaa nollata aivot, aikaa päästä tasapainoon, aikaa löytää onni itsessäsi. Onni on aina viime kädessä meissä itsessä. Lue kirjallisuudesta ikäkriiseistä, hae keskusteluapua mielenterveystoimistosta tai juttele ystäviesi kanssa, hanki vaikka uusi harrastus tai käy jotain kivoja kursseja. Käy vaikka kosmetologilla hemmoteltavana, mene kokonaisvaltaiseen muuttumisleikkiin tai hae puhdistusta ja tasapainotusta energiahoidoista... Ihan mikä itsestäsi hyvältä tuntuu! Nauti omasta ajasta ja hae kokemuksia sellaisesta tekemisestä mikä tuottaa Sinulle hyvää oloa - muualla kuin baarissa. Alkoholi laskee kynnystä tehdä tyhmyyksiä, joten jos niitä pelkäät, niin varovaisena pikkujouluissa. Elämä on valintoja. Ja ikäkriisithän tulee elämässä tasaisin ajoin, se on toki hyvä tiedostaa kolmenkympin iässä juuri puntaroidaan omia valintoja, mitä on elämässä saavuttanut ja mitä vielä toiveissa.. eikö arki olekaan yhtä juhlaa?..eikö puoliso muista arjen kiireessä kehua kauneuttasi (baarissa miehet sopivasti hoksaavat ) usein sitten kolmikymppisenä vaihtuukin työpaikka tai puoliso. Mahdollisesti myös syvällisempi ajattelu, elämän/elämäntarkoituksen pohdiskelu ja henkisyys iässäsi kasvaa. Kun itse täytin 30 v. ja mietin itkuisena ja sekaisin elämäni suuntaa, ystäväni antoi minulle pohdittavaksi kysymyksen: "Kenen kanssa haluaisit viettää vuoden päästä kesälomasi?". Pysähdy ja kuuntele sydämesi ääntä <3 Voimia Sinulle!

 

[Vain yksi sinulta puuttuu...]

"Vain yksi sinulta puuttuu ja kaikki mukana sen. Vain yksi sinulta puuttuu, meidän Herramme Jeesuksen sisäinen tunteminen."

 

[ap.]

Nyt Sinun pitää miettiä, ja syvällisesti, mikä tekeminen johtaa mihinkin lopputulokseen. Jos rakastat miestäsi suuresti, niin asia pitäisi siltä osin olla päivänselvää, teillä ihanat lapsetkin Anna nyt itsellesi aikaa: aikaa nollata aivot, aikaa päästä tasapainoon, aikaa löytää onni itsessäsi. Onni on aina viime kädessä meissä itsessä. Lue kirjallisuudesta ikäkriiseistä, hae keskusteluapua mielenterveystoimistosta tai juttele ystäviesi kanssa, hanki vaikka uusi harrastus tai käy jotain kivoja kursseja. Käy vaikka kosmetologilla hemmoteltavana, mene kokonaisvaltaiseen muuttumisleikkiin tai hae puhdistusta ja tasapainotusta energiahoidoista... Ihan mikä itsestäsi hyvältä tuntuu! Nauti omasta ajasta ja hae kokemuksia sellaisesta tekemisestä mikä tuottaa Sinulle hyvää oloa - muualla kuin baarissa. Alkoholi laskee kynnystä tehdä tyhmyyksiä, joten jos niitä pelkäät, niin varovaisena pikkujouluissa. Elämä on valintoja. Ja ikäkriisithän tulee elämässä tasaisin ajoin, se on toki hyvä tiedostaa kolmenkympin iässä juuri puntaroidaan omia valintoja, mitä on elämässä saavuttanut ja mitä vielä toiveissa.. eikö arki olekaan yhtä juhlaa?..eikö puoliso muista arjen kiireessä kehua kauneuttasi (baarissa miehet sopivasti hoksaavat ) usein sitten kolmikymppisenä vaihtuukin työpaikka tai puoliso. Mahdollisesti myös syvällisempi ajattelu, elämän/elämäntarkoituksen pohdiskelu ja henkisyys iässäsi kasvaa. Kun itse täytin 30 v. ja mietin itkuisena ja sekaisin elämäni suuntaa, ystäväni antoi minulle pohdittavaksi kysymyksen: "Kenen kanssa haluaisit viettää vuoden päästä kesälomasi?". Pysähdy ja kuuntele sydämesi ääntä <3 Voimia Sinulle!

Tuossa oli paljon ajateltavaa.. Ehkä kaikki tällaiset tuntemukset joita koen johtuu osittain siitä että usein "petyn" kumppaniini, omat odotukseni hänestä ovat suuremmat. Hän kuuluu miestyyppiin joka ei osaa huomioida toista, häneltä täytyy pyytää se huomio. Pienien huomion osoitusten puuttuminen tekee minusta välillä tyhjän, huomaamattoman. Olen hänen kanssaan puhunut näistä,mutta hän ei osaa muuttua. Ehkä se muilta ihmisiltä saatu huomio herättää juuri minut henkiin ja saa tuntemaan asioita joita en välttämättä haluaisi tuntea. Olisi ihanaa tuntea se sama tunne mieheni antamana.

Rakastan silti häntä ja haluan elää hänen kanssaan. Elämä on turvallista, tasaista ja lapsilla on hyvä olla.Olemme olleet mieheni kanssa toistemme ensimmäiset ja yhdessä jo 12-vuotta, tunnemme siis toisemme jo todella hyvin. Välillä silti mietin miltä elämä tuntuisi jonkun toisen kanssa, entä seksi ja muu tunneyhteys. Ehkä ruoho ei ole silti vihreämpää aidan toisella puolella, en sitä aio kovin helpolla lähteä kokeilemaankaan.

 

["vieras"]

Sulla on asiat hyvin. Ihminen on siitä kummallinen, että kun kaikki on hyvin niin aletaan etsiä niitä ongelmia ja toivomaan vielä parempaa. Pitäisi aina olla joku pikku ongelma niin ei alkaisi pohtimaan tuollaisia joutavuuksia.

 

[astrolabe]

Emmie tiijä, oon jotenkin hieman turtunut näihin vuodatuksiin, joissa nainen valittaa, koska suhteessa "mies ei tee sitä ja tätä mitä haluan, tekee asioita xyz, joista en innostu". Oletettavasti miehet olleet samanlaisia koko ajan ja edelleen olettaen, että muut etenevät suhteissaan hitaammin kuin me, niin nämä seikat olleet tiedossa vakiintuessa.

On siis itse valittu puoliso, joka ei olekaan täydellinen, eikä täytä kaikkia tarpeita. Mie vähän veikkaan, ett' siellä toisella puolella on samanlainen tarina, en vain tiedä, minne ne miehet valittavat! "Vaimo onkin sellanen ja tollanen, ei tee sitä eikä tätä vaikka haluaisin" jne.

Kai sen nyt tajuaa puoliaivoinenkin, että puolison epätäydellisyys ei ole syy hypätä vieraisiin ja että nämä kriisit ovat täysin omassa päässänne ja suurin este omalle onnellisuudellenne. Opi rakastamaan sitä mit' sinulla on, äläkä mieti mitä voisi olla, jos kaikki olisi ideaalista. Ja sitte kannattaa myös availla kielenkantoja sinne puolison suuntaan, mutta ota huomioon, että toisen näkemys toiveistasi voi tuoda erilaisen lopputuloksen kuin toivitkaan.

Mie yritän vähintään kerran päivässä peilata omaa käytöstäni sitä vasten mikä on oma ideaalini omasta käytöksestäni. Joka kerta petyn itseeni, mutta aina on vara parantaa.

Mitä aapeen kysymykseen tulee, niin entäpä jos tekisitte joitain juttuja samoin kuin vastarakastuneena, toisiko se perhoset takaisin?

 

[ap.]

Emmie tiijä, oon jotenkin hieman turtunut näihin vuodatuksiin, joissa nainen valittaa, koska suhteessa "mies ei tee sitä ja tätä mitä haluan, tekee asioita xyz, joista en innostu". Oletettavasti miehet olleet samanlaisia koko ajan ja edelleen olettaen, että muut etenevät suhteissaan hitaammin kuin me, niin nämä seikat olleet tiedossa vakiintuessa.

On siis itse valittu puoliso, joka ei olekaan täydellinen, eikä täytä kaikkia tarpeita. Mie vähän veikkaan, ett' siellä toisella puolella on samanlainen tarina, en vain tiedä, minne ne miehet valittavat! "Vaimo onkin sellanen ja tollanen, ei tee sitä eikä tätä vaikka haluaisin" jne.

Kai sen nyt tajuaa puoliaivoinenkin, että puolison epätäydellisyys ei ole syy hypätä vieraisiin ja että nämä kriisit ovat täysin omassa päässänne ja suurin este omalle onnellisuudellenne. Opi rakastamaan sitä mit' sinulla on, äläkä mieti mitä voisi olla, jos kaikki olisi ideaalista. Ja sitte kannattaa myös availla kielenkantoja sinne puolison suuntaan, mutta ota huomioon, että toisen näkemys toiveistasi voi tuoda erilaisen lopputuloksen kuin toivitkaan.

Mie yritän vähintään kerran päivässä peilata omaa käytöstäni sitä vasten mikä on oma ideaalini omasta käytöksestäni. Joka kerta petyn itseeni, mutta aina on vara parantaa.

Mitä aapeen kysymykseen tulee, niin entäpä jos tekisitte joitain juttuja samoin kuin vastarakastuneena, toisiko se perhoset takaisin?

Ehkä perhoset voisi tulla takaisin, mikäli joskus pääsisimme kahdestaan johonkin. Olemmekin suunnitelleet yönyli kestävää reissua johonkin,mutta aina se tyssää siihwn kun kukaan ei halua katsoa lapsiamme. Saamme kuulla että ehditte vielä käydä kun lapset kasvavat.. Tämäkin siis kiristää ajoittain välejä kun kahden keskistä aikaa ei vain ole.

Puhuit tuosta että voisko mies valittaa johonkin minun käytöksestäni. Tiedän ettei mieheni valita minusta, hän ei ole sitä tyyppiä joka puhuu kavereiden kanssa naisista. Enkä usko että hän koskaan valittaisikaan, koska teen meillä kaiken. Siivoan, pyykkään, kokkaan, käyn kaupassa, hoidan lapsien perushoidolliset asiat, annan hänelle omaa aikaa/jota hän antaa myös minulle. En häneltä näitä asioita odotakaan,mutta tunnepuolelle kaipaisin muutosta. Hän saisi huomioida minua enempi. Antaa joskus pusun tai halin pyytämättä. Joudun siis ne pyytämään! Itse halailen häntä hellyydenkaipuussa, hän harvoin laittaa edes käsiään ympärilleni ;(

 

[Joxu]

Rupeeppa kuule vaikka harrastaa jotain, jotain sellasta mitä olisit aina halunnu harrastaa. Kannatta myös lakata ajattelemasta liikaa tollasia.

Mulla jos tulee tollasia mieleen, niin lähen kunnon hikilenkille ja saan samalla pohtia ne ajatukset sinne lenkkipolun varrelle. Kun tuun lenkiltä, niin en enää ajattele tollasia. Liikaa aikaa ajatella tollasia turhia asioita, jos kerta sulla ja miehellä on kaikki hyvin. Pidä tosta ajatuksesta kiinni ja nauti .

 

[...Kyllä]

Ehkä perhoset voisi tulla takaisin, mikäli joskus pääsisimme kahdestaan johonkin. Olemmekin suunnitelleet yönyli kestävää reissua johonkin,mutta aina se tyssää siihwn kun kukaan ei halua katsoa lapsiamme. Saamme kuulla että ehditte vielä käydä kun lapset kasvavat.. Tämäkin siis kiristää ajoittain välejä kun kahden keskistä aikaa ei vain ole.

...En häneltä näitä asioita odotakaan,mutta tunnepuolelle kaipaisin muutosta. Hän saisi huomioida minua enempi. Antaa joskus pusun tai halin pyytämättä. Joudun siis ne pyytämään! Itse halailen häntä hellyydenkaipuussa, hän harvoin laittaa edes käsiään ympärilleni ;(

Halirutistus Sinulle <3 Onhan se kurjaa, jos joutuu huomiota kerjäämään. Ja niinhän se on, että kun joku mies sitä sitten pyytämättä antaa niin imarteleehan se varmasti.

Olet tasapainoisen ja fiksun oloinen nainen. Nyt vaan pysyt omassa voimassasi ja annat itsellesi aikaa selvittää pääsi sisällä näitä asioita

Sanoitkin, ettet aio aivan helpolla lähteä kokeilemaan onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Se on hyvä päätös (jo ihan lastenne kannalta). Sanoit että rakastat häntä ja haluat elää hänen kanssaan. Olette kulkeneet yhdessä kunnioitettavan pitkän matkan ikäänne nähden ja saaneet ihanat lapset. Olisi ihanaa, kun löytäisitte parisuhteenne hehkun uudelleen. Se vaatii toki kovasti työtä ja tietenkin myös miehesi heräämistä siihen, että jotain korjattavaa asioissa nyt olisi. Ja muistettavaa myös on, että rakkauskin muuttuu vuosien varrella alkuhuumasta tuttuun ja turvalliseen... mutta siinäkin toki tärkeää huomioida toinen ja toisenkin tarpeet Joku hyvin viestiketjussa ehdottikin, että tekisitte asioita joita teitte parisuhteenne alussa. Millä ilveellä teille saataisiin lapsenlikka? Eikö lasten isovanhemmat/kummit voi auttaa, jos oikein kauniisti kerrot, että parisuhteenne kaipaisi nyt ekstrahuomiota, että se olisi teille paras joululahja ikinä. Tai onko joku lomapaikka/kylpylä, jossa lapsille olisi ohjattua ohjelmaa jokunen tunti ja te voisitte sen ajan kuherrella? Mikään kukka kun ei kasva kastelematta

Se on vain niin harmi, että moni liitto päättyy kun parisuhdetta ei keretä hoitaa arjen pyörityksen keskellä. Rakkaus kun ei aina yksin riitä.

Sydämestäni toivon, että teidän asiat järjestyy!

Kävipä mielessä aivan höpö juttu, mutta sanon sen kuitenkin: jos menisit hierontakurssille (on ihan viikonlopun kestäviä, lyhyitä olemassa) ja sen verukkeella saisit hieroa miestäsi, tehdä "harjoitushoitoja" Voisi lähentää teitä salakavalasti

Kaikkea hyvää <3