mies tyrkyllä yyhoolle, mutta kun pelkään uuteen suhteeseen lähtöä :/

["vieras"]

Erosin 3v sitten lasteni isästä ja nyt ensimäistä kertaa sen jälkeen, joku mies on osoittanut kiinnostuksen merkkejä. Mutta en tiedä voiko tästä tulla mitäään, enkä taida olla itse valmis suhteeseen. Olen ruma kuin aasin perse joten pitäisi kai olla tyytyväinen ja pitää nyt kynsin hampain kiinni tästä yhdestä, koska just nyt tuntuu ettei niitä varmaan koskaan enää muita tule. Lastenkin kannalta, oishan sekiva joku mies hahmo olla elämässä, joka vielä on kuulema valmis lapsiperheen haasteisiin.

Joo tämä nyt kuulostaa huonolta, mutta en sitä näin väsyneenä saa fiksummin sanottua. Mies asuu ruotsin puolella ja meidän kommunikaatiokieli on englanti, joka ei ole kummallakaan kovin hääppöinen.
nyt mies haluaisi tulla luokseni kyläilemään ekaa kertaa. (ollaan siis netissä juteltu nelisen kuukautta lähes päivittäin)
mutta mä en tiedä haluanko nyt kuitenkaan tavata. mutta mitä mä menetänkään jos tapaan hänet?

sanokaa nyt onko tässä yhtään mitään järkeä vai pitääkö mun vaan kiltisti odottaa että olen valmis suhteeseen ihan kunnolla. mistä sen tietää?

 

["Piika-äiti"]

Ehkä kannattaisi tavata pari kertaa jossain kahvilassa tai baarissa, mutta vakavampaan suhteeseen lähtöä pitää sitten miettiä tosi tarkasti ja tutustua ihan asiallisesti ukkoon.

Kun on lapsiakin, niin mies pitää testata tarkkaan, että onko hän sen arvoinen että voisi harkita hänen kanssaan olemista.Eli ihan aiheellisia sinä mietit, ja hyvä että mietit.

 

[Saraldo]

Anna tilanteelle mahdollisuus. Älä nyt lapsia vielä tähän mukaan ota, vaan tapaa mies kahden kesken ja katso, mitä tapahtuu. Mitään ei voi saada, ellei edes yritä .

 

["a p"]

sepä siinä onkin, kun hänen pitäisi tulla sitten meille, ei onnistu pelkkä kahvila käynti. Hän tosiaan asuu siellä Ruotsissa ja minä täällä itärajan lähettyvillä, niin ei päiväreissu onnistu ja hotellit on turhan hinnakkaita hänellekin. Mietin, että jos pyytäisin vaikka mummoa ottamaan lapset viikonlopuksi luokseen tai jotain.
Hitto että ahdistaa. Olen miettinyt jo sitäkin, miten voisin sitten suht kivuttomasti sanoa että en haluakaan tavata,unohdetaan koko juttu, mutta sekin on niin vaikeeta.
Voikohan suhde edes toimia jos on kielimuuri eikä ymmärrä toista? Tuskin

 

[Saraldo]

No en mä kyllä ottaisi sellaista ihmistä meille yöksi, jota en ole koskaan ennen henkilökohtaisesti tavannut. Jos sillä on varaa matkustaa sun luo, niin tuskin yksi hotelliyö sitä budjettia kaataa? Mä jotenkin kuvittelin mielessäni, että asut jossain Tornion liepeillä ja tämä mies sitten joen toisella puolella tms. Mutta jos välimatkaa on noinkin paljon, niin en tiedä, en ehkä lähtisi tuollaiseen kaukosuhteeseen. Mä haluaisin miehen, jota olisi teoriassa mahdollisuus nähdä vaikka päivittäin.

 

["diudiu"]

Ja koht se tarvii sulta vähän lainaa matkakustannuksiin, mitkä saat tottakai korkoineen takas jne

 

["a p"]

Kaukosuhteeseen en aiokaan pitemmän päälle, vaan miehellä alkaa kesän jälkeen työt helsingissä. ja jos juttu toimisi, niin ei meitä mikään niin kovin täällä metsän keskellä pidättelisi. jos olisin valmis.
mutta tämä tapaaminen arveluttaa :/

 

["vieras"]

Unohda se jos tilanne on noin vaikea. Sanot suoraan, että tilanne on liian mahdoton molemmille ja että seuraavassa elämässä tavataan, jos silleen käy.

 

[mon]

Tavatkaa vasta sitten ku mies tulee helsinkiin töihin?

 

["a p"]

toisaalta kun en raaskisi päästää vielä irti tai olen varmasti lopun elämääni yksin.

voishan sitä tapaamista siirtääkin, mutta tuntuu että kesäkin on niin kaukana vielä, saati syyskuun loppu :/

hitto kun en tiedä mitä haluan.

 

["vieras"]

Minä ehkä henkilökohtaisesti tutustuisin hiukan kaemmin ja miettisin ja puntaroisin että onko tästä mihinkään. Pelkään niin kovin niitä miehiä jotka esittää ihan muuta netissä mitä livenä on, livenä voikin olla joku hullu, anteeksi pelotteluni.:/ Kerran tapasin nettituttavan joka hyvä ettei raiskannut ensimmäisellä kerralla kun nähtiin, arvata saattaa jokainen että kyllä pelkäsin. En turhaan kirjoita että suosittelen tutustumaan tarkemmin. Ja voimia päätökseen mihin tahansa päädytkin, voisithan sopia jonkun ystävän kanssa että tapaisitte jossain ja hän olisi jossain lähistöllä ja näkisi ettei sinulle tapahdu mitään vaikka kaappausta.

 

[joojustii]

voe voe, ei jaksa ny muuta
minkämaalainen?

 

[..........]

Se hauluaa oleskeluluvan. Unohda koko juttu.

 

["a p"]

[QUOTE="vieras";26028737]Minä ehkä henkilökohtaisesti tutustuisin hiukan kaemmin ja miettisin ja puntaroisin että onko tästä mihinkään. Pelkään niin kovin niitä miehiä jotka esittää ihan muuta netissä mitä livenä on, livenä voikin olla joku hullu, anteeksi pelotteluni.:/ Kerran tapasin nettituttavan joka hyvä ettei raiskannut ensimmäisellä kerralla kun nähtiin, arvata saattaa jokainen että kyllä pelkäsin. En turhaan kirjoita että suosittelen tutustumaan tarkemmin. Ja voimia päätökseen mihin tahansa päädytkin, voisithan sopia jonkun ystävän kanssa että tapaisitte jossain ja hän olisi jossain lähistöllä ja näkisi ettei sinulle tapahdu mitään vaikka kaappausta.[/QUOTE]

hui kurja kokemus sinulla.


niin ja mies siis on ihan ruotsalainen. ja tuskinpa minkään oleskeluluvan varjolla minusta kiinnostui, kun eiköhän nuo asiat hoidu muuta kautta kun on työtkin täällä sitten yms. enkä minä nyt naimisiintässä heti ajatellut menä

 

[tuntemus]

ok, jos juttu arveluttaa, alä tee sitä. luota sisäiseen tunteeseen. jos tuntuu hyvälle, sillo kaikki ok ja jos joku epäilyttää se varmasti onkin huono juttu. luota omaan tunteeseen.