Mies suuttui, kun en suostu laittamaan 6kk ikäistä hoitoon

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Niinpä, miten se voisi olla liian myöhään? Kylmät väreet menee. Vauvan pitää siis heti alkaa tottua äidistä eroon kun mahasta tulee? Sekö olisi tarpeeksi aikaisin?

Multakin tsempit heille, joilta vanhemmuus ei ole niin hukassa kuin monilta muilta täällä.
 
Ja iso halaus ja tsemppiä niille, jotka jaksavat asettaa lapsensa etusijalle ja YMMÄRTÄVÄT hoitaa parisuhdettaan myös sen ensimmäisen vuoden, niin että lapsella on perhe koossa myös myöhemmässä vaiheessa. Satoa niitetään myöhemmin ja tiedätte sen =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Ja yhdessä sovittu kompromissi ei siis voi olla se, että isommat lapset on hoidossa ja tehdään jotain vauva mukanamme? Yhdessä sovittu kompromissi pitäisi siis olla kuitenkin se, että vauva väen vängällä opetetaan pullolle ja jätetään vieraan ihmisen hoiviin. Ja sitä siis hänelle tällä hetkellä kaikki perheen ulkopuoliset ihmiset on - vieraita, vaikka me itse heidät tunnemmekin. Vauva ei tunne.

Tottakait kompromissiin kannattaa pyrkiä! Aloitusviestistäsi ei vain saanut sitä käsitystä, että olisit halunnut johonkin kompromissiin.

Tyrmäsit miehesi ajatuksen ilmeisen suoralta kädeltä, perusteluina sitten monen monta faktaa. Varmasti pahoittaisit itsekkin mielesi, jos joku sinun hyvä ajatuksesi tyrmätään suoraan...?

Tähän peesi.

En tietysti itse ollut paikalla kuuntelemassa ap:n ja miehen keskustelua. Mielikuva muodostui puhtaasti ap:n aloitusviestistä, jossa hän kuvaili tilannetta.

Suoria kysymyksiä ap:lle: mitkä konkreettiset, vauvaan liittyvät asiat miehesi on perheessänne yksin päättänyt? Entä mitkä sinä itse? Mitkä asiat päätitte yhdessä?

Pidätkö rehellisesti puolisoasi yhtä hyvänä vanhempana kuin itse olet?

Olen itse suhteessani pohtinut paljon näitä asioita. Kolmannen lapsen syntymän aikoihin päätin, että miehestäni tulee tasaveroinen huoltaja ja että kaikki lapsia koskevat päätökset tehdään tästä lähin aidosti yhdessä. Päätin, että minä en miestä neuvo, vaikka olisi vaipat väärinpäin lapsen päällä, jos ei siitä ole lapselle suoranaista haittaa.

Tuloksena minulla on nyt työmääräänsä vähentänyt, lasten kanssa huomattavasti entistä enemmän aikaansa käyttävä mies, joka jäi juuri yksivuotiaamme kanssa muutamaksi kuukaudeksi kotiin, kun minä palasin työhön. Olen tyytyväinen.

En tarkoita, että kaikkien miesten pitäisi vähentää työmääräänsä tms. Mutta tasaveroisiksi vanhemmiksi heillä on oikeus tulla. Turha vedota siihen, kuka lasta enemmän hoitaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Ja iso halaus ja tsemppiä niille, jotka jaksavat asettaa lapsensa etusijalle ja YMMÄRTÄVÄT hoitaa parisuhdettaan myös sen ensimmäisen vuoden, niin että lapsella on perhe koossa myös myöhemmässä vaiheessa. Satoa niitetään myöhemmin ja tiedätte sen =)

Ääni tälle!
 
Tiesitkö, että näitä kahta voi tehdä samaan aikaan ilman että lasta pitää jättää päiväksi vieraille hoitoon? Lapsensa voi siis asettaa etusijalle JA hoitaa parisuhdetta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Ja iso halaus ja tsemppiä niille, jotka jaksavat asettaa lapsensa etusijalle ja YMMÄRTÄVÄT hoitaa parisuhdettaan myös sen ensimmäisen vuoden, niin että lapsella on perhe koossa myös myöhemmässä vaiheessa. Satoa niitetään myöhemmin ja tiedätte sen =)

Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Ja iso halaus ja tsemppiä niille, jotka jaksavat asettaa lapsensa etusijalle ja YMMÄRTÄVÄT hoitaa parisuhdettaan myös sen ensimmäisen vuoden, niin että lapsella on perhe koossa myös myöhemmässä vaiheessa. Satoa niitetään myöhemmin ja tiedätte sen =)

Ääni tälle!

Juu näin se on. Ja miehet on erilaisia, heille kahdenkeskinen aika (=seksi) on naista tärkeämpää tässäkin vaiheessa lapsen elämää, eli naisella se jää taka-alalle, miehellä ei niin pitkäksi aikaa.

 
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D

Mitens sen muutaman tunnin silloin tällöin järjestää, jos vauva on täysimetyksessä ja äiti niin väsynyt, että vauvan nukkuessa ei jaksa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Ja iso halaus ja tsemppiä niille, jotka jaksavat asettaa lapsensa etusijalle ja YMMÄRTÄVÄT hoitaa parisuhdettaan myös sen ensimmäisen vuoden, niin että lapsella on perhe koossa myös myöhemmässä vaiheessa. Satoa niitetään myöhemmin ja tiedätte sen =)

Ääni tälle!

Isä hyvä voinee tässä välissä kertoa, miksi muutama-kuukausi - vuosi on liikaa odotusta aikuiselle miehelle? Eikö tällaisella aikavälillä oikeastikaan tunti-muutama tunti sitä parisuhteen nk. "laatuaikaa" riitä? Tiedätkö, että kypsyyteen (vanhemman toivoisi olevan kypsä) kuuluu siirtyminen välittömän mielihyvän tavoittelusta pitkän tähtäimen mielihyvään. Voinet tuntea tyydytystä myös onnistuessasi isänä ja vanhempana? Vauva ei kykene vielä kovin kauaskantoiseen ajatustoimintaan. Sinun vanhempana tulee tehdä se hänen puolestaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Alkuperäinen kirjoittaja :
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Ja iso halaus ja tsemppiä niille, jotka jaksavat asettaa lapsensa etusijalle ja YMMÄRTÄVÄT hoitaa parisuhdettaan myös sen ensimmäisen vuoden, niin että lapsella on perhe koossa myös myöhemmässä vaiheessa. Satoa niitetään myöhemmin ja tiedätte sen =)

Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D


Peesi.

Äidin ei tarvitse jättää pientä vauvaansa hoitajalle koko päiväksi vain isän miellyttämiseksi. Tuo parisuhteen hoitaminen on monelle jonkinlainen oikeutus itkettää lasta, huudattaa ja tehdä muita ratkaisuja, joidne mukaan lapsi ei ole ykkössijalla. Terve parisuhde todellakin kestää vauvavuoden.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D

Mitens sen muutaman tunnin silloin tällöin järjestää, jos vauva on täysimetyksessä ja äiti niin väsynyt, että vauvan nukkuessa ei jaksa?

Voihan toki täysimetetynkin jättää yleensä tunniksi-pariksi tuttuun hoitoon. Ja jos niin on, ettei voi, sitten odotetaan, että pieni vähän kasvaa, eikö?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D

Mitens sen muutaman tunnin silloin tällöin järjestää, jos vauva on täysimetyksessä ja äiti niin väsynyt, että vauvan nukkuessa ei jaksa?


Ap:hän nimenomaan sanoi, että kahdenkeskinen aika kotona tai muuten vauvan ollessa samassa huoneistossa, onnistuu...... Ei hän ole sanonut olevansa liian väsynyt viettämään aikaa miehensä kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KolmeKertaa:
Miksi sitten niin moni eroaa vauvavuotena?

Siksi, että moni parisuhde on alkujaan kehnonlainen, aikuiset itsekkäitä ja kypsymättömiä, lapsia hankitaan ilman harkintaa ja vaikeuksien tullen luovutetaan liian helposti sen sijaan, että avoimesti tarkasteltaisiin tilannetta. Tavoitellaan sitä välitöntä mielihyvää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Isä hyvä voinee tässä välissä kertoa, miksi muutama-kuukausi - vuosi on liikaa odotusta aikuiselle miehelle? Eikö tällaisella aikavälillä oikeastikaan tunti-muutama tunti sitä parisuhteen nk. "laatuaikaa" riitä? Tiedätkö, että kypsyyteen (vanhemman toivoisi olevan kypsä) kuuluu siirtyminen välittömän mielihyvän tavoittelusta pitkän tähtäimen mielihyvään. Voinet tuntea tyydytystä myös onnistuessasi isänä ja vanhempana? Vauva ei kykene vielä kovin kauaskantoiseen ajatustoimintaan. Sinun vanhempana tulee tehdä se hänen puolestaan.

Ja taas asiat käännetään komeasti päälaelleen!

Siis isän pitää ulkoistaa itsensä perheestä, siirtyä sivummalle ja odottaa kiltisti siihen asti, että äidille passaa taas vauvan lisäksi myös parisuhde?

Ja jos haluaa hoitaa parisuhdettaan, niin se yhtäkkiä on välittömän mielihyvän tavoittelemista?

Ja jos äiti hoitaa lasta lähes yksin täysin, niin miten puoliso voi sitten tuntea tyydytystä isänä ja vanhempana?

Ja äidilläkö ei ole velvoitetta kauaskantoiseen ajatustoimintaan, eli parisuhteen hoitamiseen -myös vauva-aikana?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D

Mitens sen muutaman tunnin silloin tällöin järjestää, jos vauva on täysimetyksessä ja äiti niin väsynyt, että vauvan nukkuessa ei jaksa?


Ap:hän nimenomaan sanoi, että kahdenkeskinen aika kotona tai muuten vauvan ollessa samassa huoneistossa, onnistuu...... Ei hän ole sanonut olevansa liian väsynyt viettämään aikaa miehensä kanssa.

Höh. Tässä puhuttiin nyt yleisesti, ei ap:n tapauksesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Isä hyvä voinee tässä välissä kertoa, miksi muutama-kuukausi - vuosi on liikaa odotusta aikuiselle miehelle? Eikö tällaisella aikavälillä oikeastikaan tunti-muutama tunti sitä parisuhteen nk. "laatuaikaa" riitä? Tiedätkö, että kypsyyteen (vanhemman toivoisi olevan kypsä) kuuluu siirtyminen välittömän mielihyvän tavoittelusta pitkän tähtäimen mielihyvään. Voinet tuntea tyydytystä myös onnistuessasi isänä ja vanhempana? Vauva ei kykene vielä kovin kauaskantoiseen ajatustoimintaan. Sinun vanhempana tulee tehdä se hänen puolestaan.

Ja taas asiat käännetään komeasti päälaelleen!

Siis isän pitää ulkoistaa itsensä perheestä, siirtyä sivummalle ja odottaa kiltisti siihen asti, että äidille passaa taas vauvan lisäksi myös parisuhde?

Ja jos haluaa hoitaa parisuhdettaan, niin se yhtäkkiä on välittömän mielihyvän tavoittelemista?

Ja jos äiti hoitaa lasta lähes yksin täysin, niin miten puoliso voi sitten tuntea tyydytystä isänä ja vanhempana?

Ja äidilläkö ei ole velvoitetta kauaskantoiseen ajatustoimintaan, eli parisuhteen hoitamiseen -myös vauva-aikana?

Eikös äiti ole valmis hoitamaan parisuhdetta, mutta ei halua käyttää siihen niin paljon aikaa kuin isä? Eihän äiti käsittääkseni ole kokonaan isää "hyllyttämässä" ollenkaan, ei vain halua noin pitkäksi aikaa pois vauvan luota.

Tässähän pääpointti on nyt imetys, sitä isä ei voi tehdä. Muutoin hän varmasti voi osallistua täysillä lapsenhoitoon.

Kyse on tosiaankin vain siitä ensimmäisestä vuodesta, sinä aikana parisuhteen hoitoon voisi minustakin äidin toiveen mukaan riittää lyhyempi irtiotto arjesta. Minun oli hyvin vaikea lähteä imetysaikana mihinkään, koska maitoa pakkautui nousemaan hyvin paljon, eikä ollut rentouttavaa viettää ns. laatuaikaa, kun piti käydä usein pumppaamassa maitoa. Eikä minullakaan ollut halua olla pois vauvan luota yhtään enempää kuin oli pakko. En tiedä miten sitten onnistui hoitaa parisuhdetta silloin kun lapset nukkuivat, mutta jotenkin se onnistui.

Tosin täytyy sanoa, että minun mieheni ei koskaan edellyttänyt tällaista väkisin tehtyä parisuhteen hoitoa kuin ap:n mies, minusta on parempi kun parisuhdettakin hoidetaan niin, että molemmat ovat siinä täysillä mukana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja KolmeKertaa:
Miksi sitten niin moni eroaa vauvavuotena?

Koska eivät ole valmiita siihen mitä elämänmuutokseen, jonka vauva tuo mukanaan. Liian moni pari ei ole valmistautunut ja sitten realismi iskee päälle. Osa eroista on sitten mun mielestä ihan ok, sillä tosiaan jos ei vauvavuotta kestä, niin suhde ei ole hyvällä mallilla. Toisekseen, vauvavuosi on rankka ja arkinen ja tästä täytyy etukäteen keskustella ja siihen tulee varautua että yhteinen aika jää. Vauvan hyvinvointia ei saa uhrata parisuhteelle, jos parisuhteen hoitaminen vaatii vauvan itkettämistä ja turvattomuuden tunteita. Ratkaisut täytyy olla kypsiä vanhemmuuden ymmärtäviä ratkaisuja. Ja syömässähän voi käydä lähellä sijaitsevassa ravintolassa, jonkun ollessa hoitamassa. Sieltä pääsee sitten nopsasti kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja evita:
Tosin täytyy sanoa, että minun mieheni ei koskaan edellyttänyt tällaista väkisin tehtyä parisuhteen hoitoa kuin ap:n mies, minusta on parempi kun parisuhdettakin hoidetaan niin, että molemmat ovat siinä täysillä mukana.

"Väkisin tehtyä parisuhteen hoitoa"??? Miten se nyt tuommoiseksi kääntyi ja missä välissä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja joo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja no:
voi kauheeta.eikö pulloo voi opetella?

Voi kauheeta kuule ei voi. Minä tahdon imettää ja sillä siisti. Se on minun valintani ja minun ratkaisuni. En todellakaan opeta pullolle ja ala ostella korvikkeita ja pestä pulloja. Tai pumpata. Minulla on aina steriilisti pakattua maitoa rinnat täynnä, sopivan lämpöisenä ja se on kaikenlisäksi ilmaista. Ei mitään helpompaa ja kätevämpää enkätodellakaan kolmen lapsen äitinä yhden teatterikeikan takia ala tehdä elämästäni vaikeampaa.

mä en ymmärrä näitä jotka ei voi koskaan joustaa.tai ajatella miestään.sympatiat miehellesi.

Jaaha, ja miehen takia pitäisi vaimon venyä pienen vauvan kustannuksella.... Mä taas en ymmärrä näitä bilehileitä, joille muutama kuukaisi elämästä on maailmanloppu kun pitäisi omistautua sille kaikkein pienimmälle ja hauraimmalle ja riippuvaisimmalle yksilölle perheessä. Meillä on lapset 3 ja 1v ja koskaan eivät ole yökylässä muilla olleet eivätkä tule olemaan. Kotona meillä on ollu hoitaja sen jälkeen kun olemme panneet itse lapset nukkumaan, muussa tapauksessa emme jättäisi lapsia koskaan kelleen. Emme isovanhemmille emmekä muillekaan, korkeintaan muutamaksi tunniksi jos on pakottava tarve. Me ollaan oltu 10 vuotta yhdessä ennen lapsia ja nyt nautitaan kympillä ajasta lasten kanssa. Yhdessä taas ehditään nyhvätä. Toki kuitenkin tuulettumassa käymme, mutta kaikki lasten ehdoilla. Miehellänikään ei ole sydäntä eikä haluja jättää lapsia taa sen enempää kuin mullakaan. Joillekin lapset vaan on kaikki kaikessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Voihan toki täysimetetynkin jättää yleensä tunniksi-pariksi tuttuun hoitoon. Ja jos niin on, ettei voi, sitten odotetaan, että pieni vähän kasvaa, eikö?

No voi jättää tunniksi-pariksi tuttuun hoitoon. Tai eiku ei voikkaan jättää, kun se kuulemma on vauvan itkettämistä ja aiheuttaa vauvalle turvattomuuden tunteita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Näin ja monin muun keinoin toimintaansa voi yrittää oikeuttaa. Totuus on, että muutama tunti illassa/päivässä tätä "kahdenkeskistä aikaa" silloin tällöin tulisi olla tarpeeksi näin vauva-aikana. Turha katsoa parisuhteen hoitoa mustavalkoisesti. Hyvä, kahden aikuisen vanhemman välinen parisuhde kestää mainiosti vuoden tai useammankin ilman näin pitkää erossa oloa lapsista. Terveessä parisuhteessa ja vanhemmuudessa iso osa hyvinvointia on lasten hyvinvoinnin seuraaminen. Ja satoa niitetään :D

Mitens sen muutaman tunnin silloin tällöin järjestää, jos vauva on täysimetyksessä ja äiti niin väsynyt, että vauvan nukkuessa ei jaksa?


Ap:hän nimenomaan sanoi, että kahdenkeskinen aika kotona tai muuten vauvan ollessa samassa huoneistossa, onnistuu...... Ei hän ole sanonut olevansa liian väsynyt viettämään aikaa miehensä kanssa.

Höh. Tässä puhuttiin nyt yleisesti, ei ap:n tapauksesta.


En tiedä ovatko äidit yleisesti niin väsyneitä, mutta jos todellakin ovat niin silloin kaikki hälytyskellot soimaan ja isä täysillä apuun. Siihen ei auta pariskunnan kahdenkeskinen aika vaan lepoa heti äidille ja arjen rutiinien muutos niin että voimat riittää taas. Sitten voidaan miettiä yhteisiä ajanviettotapoja vauvavuoden aikana.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja huhhuh:
Voihan toki täysimetetynkin jättää yleensä tunniksi-pariksi tuttuun hoitoon. Ja jos niin on, ettei voi, sitten odotetaan, että pieni vähän kasvaa, eikö?

No voi jättää tunniksi-pariksi tuttuun hoitoon. Tai eiku ei voikkaan jättää, kun se kuulemma on vauvan itkettämistä ja aiheuttaa vauvalle turvattomuuden tunteita.

Kukaan ei ole sanonut nini. Puhuttiin siitä, että vauva jätetään tuntemattomaan hoitoon koko päiväksi. Jos vauva nukkuu ja paikalla on tuttu, hyvin voi jossakin käydä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isä:
Alkuperäinen kirjoittaja evita:
Tosin täytyy sanoa, että minun mieheni ei koskaan edellyttänyt tällaista väkisin tehtyä parisuhteen hoitoa kuin ap:n mies, minusta on parempi kun parisuhdettakin hoidetaan niin, että molemmat ovat siinä täysillä mukana.

"Väkisin tehtyä parisuhteen hoitoa"??? Miten se nyt tuommoiseksi kääntyi ja missä välissä?

Jos äiti ei halua ja lähtee miestä miellyttääkseen ulos eikä haluaisi jättää vauvaa, niin silloinhan tämä parisuhteen hoitaminen on hyvin väkinäistä eikä tuota varmasti haluttua lopputulosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
En tiedä ovatko äidit yleisesti niin väsyneitä, mutta jos todellakin ovat niin silloin kaikki hälytyskellot soimaan ja isä täysillä apuun. Siihen ei auta pariskunnan kahdenkeskinen aika vaan lepoa heti äidille ja arjen rutiinien muutos niin että voimat riittää taas. Sitten voidaan miettiä yhteisiä ajanviettotapoja vauvavuoden aikana.

Mitens isä täysimettää?
 

Yhteistyössä