Mies mussuttaa koko ajan lasten leluista ja minulla menee hermo

[VissiinTiukkaÄiti]

Ajattelin vaan että kun noin kärkkäästi sitä pitää puolustaa niin luulisi olevan jotain hyötyäkin. Jos kieltäminen on niiiiiin väärin ja sun mielestä väärin. Mä olen tyytyväisempi kun lapsi keksii itse niitä leikkejä, eikä vain matki toisen tekemää. Totta kai joistakin ohjelmista tulee leikkejä ja hyvä niin, mutta vasta sen ohjelman jälkeen. Jokainen tietty tyylillään. Itse en vaan näe tuossa mitään järkeä, parempi että ei ole liikaa ärsykkeitä.

Ja meillä on lapsella oma huone, neliöitä hieman vähemmän kuin teillä. Ja isompi huone on lapsella, juurikin siksi että lapsella on tilaa touhuta. Me kun ei makkarissa muuta kuin nukuta (ja harrastetaan tietysti seksiä. ), ja lapsella on myös vaatehuoneen lattiataso tiettyjä leluja varten (ettei kissat vie leluja). Valintojahan nämä on, me haluttiin kämppä jossa lapsella on oma tila jonne saa mennä yksin niin halutessaan. Ja kyllä itse ainakin pidän kämpän siistinä, ei ole tarvetta keksiä tekosyitä miksen voisi siivoilla vaikka pitkin päivää, silloinkin kun lapsi oli pieni. Ja jopa sisustettukin on, ja on tavaroita esillä joihin lapsi ei saa koska.

 

["a p"]

Ei, vaan lasten kanssa leikitään niissä lastenhuoneissa. Olkkarissa katsellaan telkkaria, luetaan satuja sohvalla löhöten jne. Ilman leluja olkkarissa siellä voi viettää mukavaa aikaa muutenkin.

Ja aikaisemmin meilläkin oli 57neliötä. Lapsilla yhteinen huone jossa nukkuivat ja leikkivät.

NIIN???! Kun MEILLÄ nyt ei mahdu mukavasti sinne lastenhuoneeseen näillä neliöillä edes leikkimään, niin minkäs teet. On se joidenkin vaikeaa ymmärtää että kaikilla muilla ei mene aina asiat niinkuin omassa elämässä. Jos teillä neliöt oli makkareissa, niin kaikilla muilla ehkä ei ole. Ehkäpä meillä ne neliöt on siinä olohuoneessa :,D Jos teillä on varaa nyt 69 neliön kämppään, niin ehkä meillä ei silti ole varaa kuin tähän 57 neliön kämppään. Olipas turha aihe-

 

["a p"]

Ajattelin vaan että kun noin kärkkäästi sitä pitää puolustaa niin luulisi olevan jotain hyötyäkin. Jos kieltäminen on niiiiiin väärin ja sun mielestä väärin. Mä olen tyytyväisempi kun lapsi keksii itse niitä leikkejä, eikä vain matki toisen tekemää. Totta kai joistakin ohjelmista tulee leikkejä ja hyvä niin, mutta vasta sen ohjelman jälkeen. Jokainen tietty tyylillään. Itse en vaan näe tuossa mitään järkeä, parempi että ei ole liikaa ärsykkeitä.

Ja meillä on lapsella oma huone, neliöitä hieman vähemmän kuin teillä. Ja isompi huone on lapsella, juurikin siksi että lapsella on tilaa touhuta. Me kun ei makkarissa muuta kuin nukuta (ja harrastetaan tietysti seksiä. ), ja lapsella on myös vaatehuoneen lattiataso tiettyjä leluja varten (ettei kissat vie leluja). Valintojahan nämä on, me haluttiin kämppä jossa lapsella on oma tila jonne saa mennä yksin niin halutessaan. Ja kyllä itse ainakin pidän kämpän siistinä, ei ole tarvetta keksiä tekosyitä miksen voisi siivoilla vaikka pitkin päivää, silloinkin kun lapsi oli pieni. Ja jopa sisustettukin on, ja on tavaroita esillä joihin lapsi ei saa koska.

Mun mielestä kieltojen pitää olla johdonmukaisia ja ne pitää pystyä perustelemaan järkevästi. Mielestäni ei ole mitään järjellistä perustetta kieltää sekoittamasta palapelien paloja kattilassa taikka määrätä että telkkua saa katsoa vain hiljaa sohvan nurkassa, muuta tekemättä. Minulle on myös ihan ok että ohjelma ilmoittaa uusiin leikkeihin jo ohjelman aikana, ei minun tarvitse määrätä että uusi leikki saa alkaa vasta ohjelman päätteeksi. Jos sun lapsesi menee lukkoon kahdesta ärsykkeestä ja muuttuu vaikka passiiviseksi, niin ehkä sitten tuollainen sääntö teillä on hyvä.

Kyllä minäkin voisin haluta vaikka kuun taivaalta, mutta meidän kämppä on tällä hetkellä tämä eikä se tästä haluamalla isommaksi lastenhuoneeksi tai muuksi muutu. Lapset saa isomman makkarin heti, kun molemmat siirtyy sinne myös nukkumaan. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, koska pikkumakkariin mahtuu tasan vanhempien sänky eikä mitään muuta, ei edes yöpöytää saatikka vauvan pinnistä.

Ja siis en tiedä mitä nyt höpötät siivoamisesta? Kyllä minä siivoan pitkin päivää, enkai minä tälläkään siivoa. Haloo? Tarkoitin vain etten pidä siitä että leluja pitäisi siivoilla olkkarista pois kesken leikkien. Minusta lasten lelut voi hyvin lojua siinä ja he voivat niillä leikkiä vapaasti. Siivotaan ne yleensä nukkumaan mennessä (päikkärit, yöunet) mutta jos siinä on vaikka junaradan rakennus kesken niin kyllä se voi siinä yönkin yli olla.

Meilläkin on sisustettu koti ja tavaroita esillä? Ööö? So? Tarkoitin että on vähän kurjaa, jos se olohuoneen tip top kunto on niin tärkeää, ettei sinne edes leluja saa koskaan kantaa. Etenkin kun kyse on vauvasta ja 3-vuotiaasta....

 

["a p"]

Ilmoittaa=innoittaa

 

["a p"]

Tälläkään = yölläkään

Juu, puhelimella kirjoitan.

 

["jonna"]

Luulen, ett on ihan totta, että jatkuva yleinen sekasorto ja sotku aiheuttaa ahdistusta jokaisesssa, mikä määrä on liikaa on tietty yksilöllistä.

Toisaalta monet turhat säännöt kumpuavat suoraa takaraivosta "Telkkari pois jossei sitä katsota"-ihan niin kuin kotonakin on motkotettu, opittu on, että sääntö on sääntö, vaikka sen taustalla ehkä on ollut anopin tarve päästä katsoo omaa ohjelmaa, tai hillitä sähkön kulutusta.

Siinä mielessä mies on oikeassa, että kannattaa kannustaa ja ohjata lasta leikkimään yhdessä leikissä mahd pitkään. Tämä on hyvä tapa opettaa ihan leikkimistä, mielikuvitusta, kärsivällisyyttä jne. Kun astiastolla on leikitty perintrinen päiväkahvi, nii sen jälkeen pitääkin alkaa miettimään mitä kaikkea muuta näillä tavaroilla voisi tehdä? Tornin? Tiskata ne? Keksiä uusia leikkejä

Mutta itse annan levittää.... Meillä on toisessa kerroksessa makuuhuoneet, ja keittiö ja olohuone samassa kerroksessa, en voi laittaa 2-vuotiasta leluineen omaan huoneeseen leikkimään. Itseasiassa ei meillä ole lapsen huoneessa oikeestaan muuta ku sänky ja pöytä, ja ne lelut joilla lapsi ei nyt leiki.

Enkä minäkään aio käyttää kaikkea aikaani jatkuvaan tavaroiden keräilyyn.. Mää pidän nyt tärkeänpänä vaikka omia päiväunia. Enkä mää ole sellanen muutenkaan, ett kaikki pitäis aina heti laittaa paikalleen.
Meillä on nyt hommattu olohuoneeseen lapsen leluille oma hyllykkö ja pari säilytyslaatikkoa, ei nyt varsinaisesti mikää sisustuksellinen kaunistus, mut on auttanut olohuoneen sekasortoon illalla meillä järjestetään paikat.. Nii on rauhallinen olo viimisenä illalla, ja on mukava herätä aamulla. Ja kyllä ne lapsetkin siitä siististä tykkää

Koti on kaikkien, jossa kaikkien pitäisi viihtyä, myös iskän

 

[V.ieras]

[QUOTE="a p";30779807]NIIN???! Kun MEILLÄ nyt ei mahdu mukavasti sinne lastenhuoneeseen näillä neliöillä edes leikkimään, niin minkäs teet. On se joidenkin vaikeaa ymmärtää että kaikilla muilla ei mene aina asiat niinkuin omassa elämässä. Jos teillä neliöt oli makkareissa, niin kaikilla muilla ehkä ei ole. Ehkäpä meillä ne neliöt on siinä olohuoneessa :,D Jos teillä on varaa nyt 69 neliön kämppään, niin ehkä meillä ei silti ole varaa kuin tähän 57 neliön kämppään. Olipas turha aihe-[/QUOTE]


Ymmärrän miestäsi kyllä hyvin. Kun on vähän tilaa, niin toivoisi että edes yksi huoneista on siinä kunnossa, ettei tarvii katsoa minkä päälle astuu tai istuu.
Ymmärrätkö asian paremmin tuosta vinkkelistä? Vai eikö sillä ole mitään väliä millaista mies haluaisi kotona olevan?

Kun sun mielestä on helpompaa ja rennompaa ja sua ei haittaa jajaja..

 

[kgfkgk]

Olen samaa mieltä, että leluilla pitää saada leikkiä luovastu (palapelin palat kattilassa) enkä näe tarpeellisena eristää lapsia omaan leikkisoppeensa - joskin minä kyllä häiriinnyn niistä lattialla pyörivistä leluista, mutta tämä on mulle henk. koht. kasvun paikka eikä syy pitää puolta kotia "lapsivapaana vyöhykkeenä".

Mutta siitä olen miehesi kanssa samaa mieltä, että jos katsotaan telkkaria, katsotaan telkkaria, ja jos telkkariohjelma ei kiinnosta niin paljon että siihen keskittyisi niin sitä ei pidetä taustalla mölisemässä, harhauttamassa huomiota ja täyttämässä lapsen aivojen vastaanottokeskusta. Ihan niin kuin meillä ei myöskään katsota telkkaria syödessä, kirjaa lukiessa tai lautapeliä pelatessa. Ei mulla lähdeviitteitä ole, mutta en usko että sellainen "taustahäly" on ainakaan eduksi kenellekään. Edelleen, ilman lähdeviitettä, uskon sen lisäävän levottomuutta. Tosin tuskin se lasten aivoja sulattaa jos ei ole jatkuvaa

Mutta oli ne säännöt tiukat tai löysät, olisi tietysti soutavaa löytää puolison kanssa yhteinen sävel TAI olla sovussa eri mieltä. Vaikka isä ei antaisi hyppiä sängyllä niin äiti voi antaa, ja molemmat ottaa vastuun valinnastaan, jos vain tästä sopuun päästään.

 

[päiväkodista päivää]

Lastentarhanopettaja-täti se täältä kyllä suosittelee, että telkkarihetki (mieluusti 3-vuotiaalla vielä hyvin lyhyt sellainen) on erikseen ja leikit erikseen. Näen ihan liikaa töissä lapsia, joilla ei ole leikkitaitoja ja kykyä pitkäkestoiseen leikkiin ja toivoisin, että kodeissakin mahdollistettaisi lapsille leikin häiriytymättömyys. Pienen lapsen keskittymiskyky on vielä hyvin rajallinen ja liikkuva kuva äänellä varustettuna häiritsee merkittävästi leikin kehittelyä aivoissa.

Se puolestaan kuulostaa ihanalta, että koti on myös lasten käytössä kokonaisuutena ja leikit saavat olla siellä missä vanhemmatkin ovat. Kyllähän se epäjärjestys toisinaan häiritsee, mutta sitäkin oppii sietämään. Antakaa lapsen leikille sille kuuluva arvo, älkää keinotekoisesti lakaisko sitä pois silmistänne toiseen huoneeseen tai peittäkö ruutuhommilla.

 

[Talossa talon tavalla]

Meillä on olkkari ollut aina leikkipaikka samalla tavalla kuin lastenhuone. Ja telkkarikin lastenohjelmien aikaan auki, vaikkei kukaan sitä aktiivisesti tapittaisikaan. Leikit siivotaan yhdessä illalla tai jos vieraita tulossa, muuten saavat olla. Sohvalla joskus on pikkuautojen parkkis, jonka saa siivottua yhdellä käden pyyhkäisyllä autolaatikkoon... Meillä järjestely toimii ja tykätään olla kaikki samassa huoneessa yhdessä.

Näin on ollut myös minun ja mieheni lapsuuden kodissa, joten siksi sujuu varmaan niin hyvin meillä.

 

[Mariska*]

No meillä on 150 neliötä ja silti olohuone on täynnä leluja yleensä. Meillä lapset 3,5v ja 10kk. En todellakaan voi jättää noita vahtimatta yläkertaan leikkimään samalla kun itse teen ruokaa tai luen lehteä tai mitä vaan...

Tosin minäkin olen sitä koulukuntaa, että koti on myös lasten koti, en edes halua että olisivat omissa huoneissaan leikkimässä vaan kiva että pyörivät tossa jaloissa ja ollaan yhdessä. Leluille on olkkarissa kaappi mihin ne kerätään sitten välillä pois jaloista.

Joskus toki leikkivät lastenhuoneessakin, esikoinen varsinkin jos on joku kaveri kylässä, muuten ollaan yleensä aina keittiössä ja olkkarissa joten sinne kertyy niitä lelujakin. Ei ole ongelma onneksi meillä kenellekään.

 

[Mites se mies??]

Voisit ehkä ajatella myös sitä miestäs. Jos miettii että teillä ainut paikka missä lapset EI saa leikkiä on vessa, niin sielläkö mies sitten voi hengailla ettei ole pelkkää lasten roinaa ja ohjelmaa esillä?

Entäs jos mies levittäis kaikki omat tavaransa pitkin ja poikin, ja sun mielipiteellä ei olis mitään väliä?

 

["a p"]

Ymmärrän miestäsi kyllä hyvin. Kun on vähän tilaa, niin toivoisi että edes yksi huoneista on siinä kunnossa, ettei tarvii katsoa minkä päälle astuu tai istuu.
Ymmärrätkö asian paremmin tuosta vinkkelistä? Vai eikö sillä ole mitään väliä millaista mies haluaisi kotona olevan?

Kun sun mielestä on helpompaa ja rennompaa ja sua ei haittaa jajaja..

No esim keittiö ja meidän makuuhuone on hyvin siistissä kunnossa, ei mitään loju missään. Ja nyt kevään tullen myös parveke... Lasitettu, lämmin, iso sohva, rahi, pöytä... Ihan vapaata ja siistiä loikoilualuetta miehelle kyllä piisaa. Kyse on siitä että mies ei lasten sotkua siedä ylipäätään missään ja minusta vaatii liikoja.

Juu, olisihan se minustakin toki ihan kivaa jos ei mitään lojuisi koskaan missään... Mutta me ollaankin lapsiperhe jossa lapset on vielä hyvin pieniä. Siksi minusta omasta mukavuudesta pitää vähän tässä tilanteessa tinkiä, kummankin ja sietää sitä sotkuakin.

 

["jonna"]

Ja te jotka olette kovin huolissanne, ettei lastenohjelma saa olla päällä samaa aikaan ku leikitään... Nii eroaakos se lastenohjelma häiritsevyydeltään jotenkin salkkareista, tai master cheffistä, tai uudesta päivästä..?

Ainahan se lapsi on siinä leikkimässä kun katsotte omia ohjelmianne.

Ja yks pointti myös.. Meidän lapsi kun katsoo Muumeja, ihan sitä muumien ensimmäistä jaksoa taikurin hattua jossa muumipeikko muuttuu peikoksi ja alkaa itkemään kun kukaan ei tunnista häntä.. Nii meidän lapsi aina tuon kohdan tullessa hyppää pois sohvalta, menee rakentelee duploja, ja palaa sit sohvalle kun muumipeikko muuttuu takaisin muumiksi. Eli hän pelkää tuota kohtaa, mutta haluaa kuitenkin nähdä onnellisen lopun. Pitäisikö minun käskeä istumaan sohvalla ja tuijottamaan tuota ahdistavaa kohtaust, vain koska samaan aikaan ei leikitä, ja ohjelma kuuluu katsoa sohvannurkassa? Ja josset katso, nii sit sammuu koko toosa, ei onnellisia loppuja.

 

["a p"]

Heh, olen itsekkin "päikyn täti", joten kyllä minulle on kaikki ruutuajat sun muut ihan tuttua kauraa. Itse en koe että siinä on liikaa hälyä, jos telsussa pyörii pikku kakkonen ja samalla lapset rakentaa legopalikoilla. Eikä meillä pyöri telsu aamusta iltaan, kun tehdään paljon muutakin päivittäin. Iltaisin kyllä me vanhemmat tykätään pitää telsua päällä ja samalla lapset leikkii ja me tehdään siinä sivussakin hommia ( jopa tuo raukka mies jota minä nyt kovin terrorisoin...) Itse tykkään taustahälystä jopa, vaikka itse katsominen jää hyvin vähälle.

Ja meidän nappulan keskittymisessä ei kyllä ole mitään vikaa, vaikka hänet on telkkarin taustahälyllä pilattu Ihan normaalisti kehittynyt lapsi, joka osaa keskittyä yhteen juttuun pitkiäkin aikoja.

 

[V.ieras]

[QUOTE="a p";30779887]No esim keittiö ja meidän makuuhuone on hyvin siistissä kunnossa, ei mitään loju missään. Ja nyt kevään tullen myös parveke... Lasitettu, lämmin, iso sohva, rahi, pöytä... Ihan vapaata ja siistiä loikoilualuetta miehelle kyllä piisaa. Kyse on siitä että mies ei lasten sotkua siedä ylipäätään missään ja minusta vaatii liikoja.

Juu, olisihan se minustakin toki ihan kivaa jos ei mitään lojuisi koskaan missään... Mutta me ollaankin lapsiperhe jossa lapset on vielä hyvin pieniä. Siksi minusta omasta mukavuudesta pitää vähän tässä tilanteessa tinkiä, kummankin ja sietää sitä sotkuakin.[/QUOTE]

Ja keittiössä ja makkarissa voi katsella telkkaria rauhassa, istuskella sohvalla ja jutella perheen kanssa? Ja itse tykkäisit viettää aikaa makkarissa tai keittiössä kun ne on ainoat paikat missä saat olla ilman ympärillä lojuvia leluja?

 

[V.ieras]

[QUOTE="jonna";30779907]Ja te jotka olette kovin huolissanne, ettei lastenohjelma saa olla päällä samaa aikaan ku leikitään... Nii eroaakos se lastenohjelma häiritsevyydeltään jotenkin salkkareista, tai master cheffistä, tai uudesta päivästä..?

Ainahan se lapsi on siinä leikkimässä kun katsotte omia ohjelmianne.

[/QUOTE]

No kun siellä olkkarissa ei leikitä lainkaan.

Ja iltaisin katsotaan yhdessä Pikku Kakkonen jonka jälkeen lapset saavat iltapalan, käyvät suihkussa ja kuopus menee nukkumaan. Esikoisen kanssa touhuan huoneessaan Uuteen päivään asti, katsellaan se olkkarissa ja sen jälkeen hän menee nukkumaan.
Että ei siinä iltasella isommin lasten aikana telkkaria katsella.

 

[lkyglouy]

[QUOTE="jonna";30779907]Ja te jotka olette kovin huolissanne, ettei lastenohjelma saa olla päällä samaa aikaan ku leikitään... Nii eroaakos se lastenohjelma häiritsevyydeltään jotenkin salkkareista, tai master cheffistä, tai uudesta päivästä..?

Ainahan se lapsi on siinä leikkimässä kun katsotte omia ohjelmianne.

Ja yks pointti myös.. Meidän lapsi kun katsoo Muumeja, ihan sitä muumien ensimmäistä jaksoa taikurin hattua jossa muumipeikko muuttuu peikoksi ja alkaa itkemään kun kukaan ei tunnista häntä.. Nii meidän lapsi aina tuon kohdan tullessa hyppää pois sohvalta, menee rakentelee duploja, ja palaa sit sohvalle kun muumipeikko muuttuu takaisin muumiksi. Eli hän pelkää tuota kohtaa, mutta haluaa kuitenkin nähdä onnellisen lopun. Pitäisikö minun käskeä istumaan sohvalla ja tuijottamaan tuota ahdistavaa kohtaust, vain koska samaan aikaan ei leikitä, ja ohjelma kuuluu katsoa sohvannurkassa? Ja josset katso, nii sit sammuu koko toosa, ei onnellisia loppuja.[/QUOTE]

Onko yleistäkin, että aikuiset katsoo telkkaria ja lapset leikkii omiaan? Mie voisin lainata meille sellaisia lapsia, ei nimittäin meillä onnistuisi Ihan joskus satunnaisesti voin katsoa jotain lapsikelpoista ohjelmaa esim. itse sairastaessa jos lapsi puuhailee samassa huoneessa, mutta aika poikkeustilanteita. Paitsi, imettäessä on kyllä tullut katsottua tunti jos toinenkin.

 

[kuyt]

Onko yleistäkin, että aikuiset katsoo telkkaria ja lapset leikkii omiaan? Mie voisin lainata meille sellaisia lapsia, ei nimittäin meillä onnistuisi Ihan joskus satunnaisesti voin katsoa jotain lapsikelpoista ohjelmaa esim. itse sairastaessa jos lapsi puuhailee samassa huoneessa, mutta aika poikkeustilanteita. Paitsi, imettäessä on kyllä tullut katsottua tunti jos toinenkin.

No mä lainaan meidän muksuja sitten teille

 

[Muista että teitä on kaksi]

[QUOTE="a p";30779773]Niin, eli teillä on 10 neliötä enemmän + vielä esikoinen on huomattavasti isompi. Laitanko mä tuon alle vuosikkaan myös omaan huoneeseen puuhailemaan sievästi? Olisko sitten hyvä?

Huh, eipä kuulosta siltä että se sievyys tuo elämään mitään kovin kummoista lisäarvoa. Mieluummin yhdessäoloa ja leluista sotkuinen olkkari.[/QUOTE]

No siis ihan ok että ajattelet noin. Mutta etpä jätä paljoa tilaa muiden mielipiteille (vaikka niitä kysyit). Miestäsi käy vähän sääliksi, taidat olla teillä SE joka päättää kaikesta.

 

["a p"]

Ja keittiössä ja makkarissa voi katsella telkkaria rauhassa, istuskella sohvalla ja jutella perheen kanssa? Ja itse tykkäisit viettää aikaa makkarissa tai keittiössä kun ne on ainoat paikat missä saat olla ilman ympärillä lojuvia leluja?

Toki kumppanin ja lasten pitää ahtautua koppiin, jotta yksi saa nauttia leluttomasta olohuoneesta? Ette voi olla tosissanne. Jos lapsia hankkii, niin kyllä niitä leikkejä pitää mielestäni sietää. Ette voi olettaa että ne lapset on jotain koristeita, jotka ei näy eikä kuulu vaan jököttää omassa huoneessaan jotta isi ja äiti saa kattoa telkkaria sievässä olohuoneessa. Tästä oli kysymys. Jos lasten leikit niin häiritsee, niin tehköön jotain muuta kuin katsoo telkkaria. Sitä kyllä ehtii katsomaan joka armias ilta siistissä olkkarissa, sitten kun lapset on nukkumassa.

 

[v.ieras]

Ei vaan lasten kanssa touhutaan siellä leikkihuoneessa. Olkkarissa seurustellaan ja katsellaan telkkaria, ilman leluja.

 

["a p"]

Ei vaan lasten kanssa touhutaan siellä leikkihuoneessa. Olkkarissa seurustellaan ja katsellaan telkkaria, ilman leluja.

Mutta kun meillä ei ole sellaista leikkihuonetta mihin mahtuu kahden mukulan leikit + vielä itse johonkin istumaan mukavasti!

Ja vaikka oliskin, en kyllä tuollaiseen sääntöön suostuisi että lapset ei saa mitään leluja tuoda olohuoneeseen koskaan, ihan älyvapaa sääntö. Kuulostaa juuri siltä että lapset on hankittu koristeiksi. On tämä lastenkin koti ja lelut on lapsille tärkeitä.

 

[ei toimi ei]

Ei vaan lasten kanssa touhutaan siellä leikkihuoneessa. Olkkarissa seurustellaan ja katsellaan telkkaria, ilman leluja.

Eli ukko makaisi yksin olkkarissa telkkaria katselemassa ja muun perheen pitäisi änkeytyä talon pienimpään huoneeseen?

 

[viera.s]

[QUOTE="a p";30779908]Itse en koe että siinä on liikaa hälyä, jos telsussa pyörii pikku kakkonen ja samalla lapset rakentaa legopalikoilla. [/QUOTE]

No jos mies kokee toisin, mikä sääntö se sitten on, että telkkarin on pakko olla päällä vaikka sitä ei katsota? Miksi sen sammuttaminen on joku kamala uhkaus, jos kerran lapset leikkii eikä telkkaria edes katso? Minä kun sammutan turhaan päällä olevan telkkarin, en minä siitä edes mitään sano saati lupia kysele. Eikä kukaan ole koskaan hermostunut, mutta sulla taitaa nyt olla pinna vähän kireällä.