[QUOTE="jonna";30779857]Luulen, ett on ihan totta, että jatkuva yleinen sekasorto ja sotku aiheuttaa ahdistusta jokaisesssa, mikä määrä on liikaa on tietty yksilöllistä.
Toisaalta monet turhat säännöt kumpuavat suoraa takaraivosta "Telkkari pois jossei sitä katsota"-ihan niin kuin kotonakin on motkotettu, opittu on, että sääntö on sääntö, vaikka sen taustalla ehkä on ollut anopin tarve päästä katsoo omaa ohjelmaa, tai hillitä sähkön kulutusta.
Siinä mielessä mies on oikeassa, että kannattaa kannustaa ja ohjata lasta leikkimään yhdessä leikissä mahd pitkään. Tämä on hyvä tapa opettaa ihan leikkimistä, mielikuvitusta, kärsivällisyyttä jne. Kun astiastolla on leikitty perintrinen päiväkahvi, nii sen jälkeen pitääkin alkaa miettimään mitä kaikkea muuta näillä tavaroilla voisi tehdä? Tornin? Tiskata ne? Keksiä uusia leikkejä
Mutta itse annan levittää.... Meillä on toisessa kerroksessa makuuhuoneet, ja keittiö ja olohuone samassa kerroksessa, en voi laittaa 2-vuotiasta leluineen omaan huoneeseen leikkimään. Itseasiassa ei meillä ole lapsen huoneessa oikeestaan muuta ku sänky ja pöytä, ja ne lelut joilla lapsi ei nyt leiki.
Enkä minäkään aio käyttää kaikkea aikaani jatkuvaan tavaroiden keräilyyn.. Mää pidän nyt tärkeänpänä vaikka omia päiväunia. Enkä mää ole sellanen muutenkaan, ett kaikki pitäis aina heti laittaa paikalleen.
Meillä on nyt hommattu olohuoneeseen lapsen leluille oma hyllykkö ja pari säilytyslaatikkoa, ei nyt varsinaisesti mikää sisustuksellinen kaunistus, mut on auttanut olohuoneen sekasortoon

illalla meillä järjestetään paikat.. Nii on rauhallinen olo viimisenä illalla, ja on mukava herätä aamulla. Ja kyllä ne lapsetkin siitä siististä tykkää
Koti on kaikkien, jossa kaikkien pitäisi viihtyä, myös iskän
[/QUOTE]
Näin. Nyt kuulostaa sille että koti on äidin ja lasten ja isä saa luvan alistua siihen mitä loppuperhe vaatii ja haluaa. Äiti ei suostu ymmärtämään isän näkökulmaa ja toiveita edes komromissein.