Miehen naispuolinen ystävä

[Emmuli]

Mitenkäs Ellit suhtautuisitte tällaiseen tilanteeseen? Ollaan oltu kohta vuosi yhdessä (asutaan yhdessä). Olemme noin 30 v kumapainenkin. Kaikki pääpiirteissään hyvin ja suunnitellaan jopa yhteisen asunnon ostoa jne, mutta minua häiritsee yksi asia. Miehellä on naispuolinen ystävä. Puhutaan tästä nyt neiti X:nä. Tiedän, että heillä on muutama vuosi sitten ollut intiimi suhde, joka minulle on kerrottu. Kun mieheni on seurustellut edellisen naisen kanssa on hän silloin kun ollut taukoa käynyt vehtailemassa tämän neiti X:n kanssa. Omien sanojensa mukaan ovat nykyään vain kavereita.

Nooh.. neiti X:ltä tulevat viestit ovat mielestäni jotain muuta kuin kaverillisia. Mieheni on ne minulle usenmiten näyttänyt. Olen sanonut, että jos olette kavereita, niin miten voivat olla viestit tasoa ai lav juu siltä naiselta. Mieheni ei ole meidän suhteen aikana tätä naista tavannut. Ovat välillä facebookissa kirjoitelleet ja tekstiviesteillä. Välillä näistä viesteistä on minulle puhuttu ja välillä ei. Nyt joulun aikaan sitten mieheni kävi siellä, koska nainen oli pyytänyt ulkomaan matkalta ostamaan mieheni jotain tiettyä tuotetta (väitän, että tämä oli vain tapa saada mieheni käymään). Miehen sitten piti viedä tämä tuote hänelle. Sanoin, että pyydä tätä naista leffaan/syömään kanssamme. Ylläri.. eipä nainen lähtenyt. No.. uusimpana on nyt, että nainen muuttaa, niin pitäisi miehen lähteä häntä muuttamaan. Olen sanonut useasti, että itse ainakin tuon reilusti ystäväni miehellenikin esiteltäväksi. Mielestäni ystävyys oli se miehen tai naisen välistä on sitä, että voi reilusti tuoda ja tavata myös toisen kumppanin. Jotenkin homma vituttaa armottamasti, mutta mies vaan sanoo, että miksi hänellä ei saisi olla naispuolisia kavereita. Olen sanonut useasti, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, kunhan se on reilua ja asiallista kaveruutta ja että myös minut esitellään tälle neiti X:lle.

Jotenkin kun suhteemme on näin alussa, niin mietin, että pitäisikö nämä pelimiehet jättää oman onnensa nojaan ja antaa pelailla pelejään sellaisten tyyppien kanssa, jotka eivät sitä näin pahalla katsele kuin minä.

 

[Qwerty]

Samoin ajattelen, että kyllä ystävät pitäisi voida esitellä parisuhteessa ollessaan. Sinun suhtautumisesi Neiti X:ään on ainakin ollut ystävällisistä, vaikka tiedätkin hänen ja miehesi entisestä suhteesta.

Millaisia viestejä miehesi mahtaa tälle naiselle itse lähetellä? Mielenkiintoista sekin, etteivät he ole ilmeisimmin vuoteen tavanneet, mutta daami lähettelee edelleenkin ei-kaverillisia viestejä miehellesi.

 

[DeepaDeepa]

Vaikutat järkevältä ihmiseltä ja silloin on helppo vastata, että miehesi naisystävä ei pelaa erityisen avointa peliä sinun kanssasi. Olkootkin maailmamme vapaa(?), demokraattinen(?) ja salliva(?), niin aina joukossa luuhaa joku lusmu ja kääntää asiat vain omaksi edukseen.

Jos nyt jonkun pitäisi ryhdikkyyttä osoittaa, niin miehesi. Kysehän on hänen ihmissuhteistaan, joissa ei selkeästi ole tapahtunut päivitystä tähän hetkeen. Miehesi ei ole enää yksi, vaan kaksi ja sinä olet olennainen osa hänen elämäänsä,joten silloin miesystäväsi on kyettävä tuomaan se naisystävänkin tiedoksi eikä juoksennella muuttokuormien kanssa ympäriinsä.

Olen niin järjettömän vanhanaikainen ihminen ja arvostan huomaavaisuutta ja hyvätapaisuutta, joten jos naisystävä olisi fiksu hänen pitäisi esittäytyä sinulle ja täten osoittaa arvostavaa kunnioitusta miehellesi, joka on löytänyt sinusta onnensa.

Mitä avoimempaa ja reilumpaa peliä me keskenämme pelaisimme, sen helpommin selviäisimme myös ihmissuhdesotkuista. Se ei kai ole liikaa vaadittu? Kaikkea ei tarvitse hukuttaa sosiaaliseen vehtaamiseen, joka ei aina johda toivotulle tielle.

 

[ystispystis]

Kuulostaa kyllä oudolta asetelmalta ja herättäisi varmasti kysymyksiä aika useissa suhteissa. Eihän ystävyydessä sinänsä ole mitään pahaa, ei edes jos kyseessä on ns. vanha hoito. Mutta tuollainen pelaaminen, muuttohommat ja tuliaiset saati hellät tekstarit ovat jo ihan oma lukunsa, kun ne esiintyvät samassa paketissa. Varsinkin, jos eivät ole edes vuoteen nähneet, niin tuntuu tosi kummalliselta, että yhtäkkiä ollaan vailla muuttoapua. Kun yhtälöön vielä lisätään se, ettei nainen halua edes tutustua sinuun, niin onhan se kummallista ystävyyttä.

On minullakin ystävänä mies, jonka kanssa olemme joskus vehdanneet. Vaihdamme kuulumisia, jopa leikkimielistä flirttailua, mutta jos hän alkaisi seurustelemaan niin kunnioittaisin kyllä hänen suhdettaan ja tyttöystäväänsä. Ei tulisi mieleenikään pyydellä kahdenkeskisiin tapaamisiin tai muuttoavuksi ilman, että pyytäisin myös mahdollisen tyttöystävänsä mukaan.

En tiedä, mutta itse en kyllä tuollaista säätämistä jaksaisi katsella ja yhteisen asunnon osto jäisi kyllä vaihtoehdoista aika nopeaa. Ystävyys exien kanssa on ok, silloin kun se on avointa ja reilua eikä synnytä turhia kysymysmerkkejä. Olisiko aika keskustella asiasta vakavasti miehesi kanssa? Mies voisi miettiä vastaavaa asetelmaa toisinpäin eli kuinka hän reagoisi, jos sinulla olisi joku ex-pano ystävänä, joka ei miestäsi haluaisi tavata ja jonka luo menisit avuksi muuttamaan jne. Välttämättähän mies ei edes tajua, miltä tuo vaikuttaa sinun näkökulmastasi.

 

[mies C]

Mitä tuota YHYTTELEMÄÄN ja valittamaan. Mene ja soita sille neiti X :lle ja kysy miten menee äläkä arvuuttele että naiskenteleeko ne ukkos kans salaa josaki.

 

[//..\\]

Mitä tuota YHYTTELEMÄÄN ja valittamaan. Mene ja soita sille neiti X :lle ja kysy miten menee äläkä arvuuttele että naiskenteleeko ne ukkos kans salaa josaki.

Miksi naisten pitäisi selvittää äijien sotkut?

 

[luulee kai]

ukkoas sinkuksi.

 

[Emmuli]

Kiitoksia vastauksista. Sen tiedän, että neiti X tietää mieheni olevan varattu. Olen kuullut kun puhelimessa mieheni on sanonut, että olen tässä mielitiettyni kanssa syömässä jne.. ja esimerkiksi silloin kun oli siellä käymässä soitin ja sanoin, että pyydä leffaan tai syömään Neiti x kanssamme, niin kuulin kuinka nainen vastasi taustalla, että ei nyt lähde eli siitä, että nainen ei tietäisi mieheni olevan varattu ei ole kysymys.

Sitäkin olen miettinyt, että jos lähestyisin naista, mutta olen sitä mieltä, että tämä on sellainen asia, jonka mieheni pitää hoitaa. Tuntuu jotenkin lapselliseslta lähteä miehestä "tappelemaan". Jos mieheni ei hoida asiaa järkevästi, niin sitten ei ole reilu minua kohtaan ja teen siitä omat päätelmäni monien asioiden suhteen. Toisaalta täytyy sanoa, että mieleni tekisi tavalla tai toisella tätä naista lähestyä, mutta en vaan ajattele sen olevan minun asiani.

Tuntuu jotenkin tylsältä tätä miehenikään kanssa enää veivata, koska jostain syystä se ei johda mihinkään. Menee usein siihen, että mieheni ihmettelee, että enkö tosiaan luota häneen ja eikö ole luottamuksen arvoinen.. rasittavaa. Olen vääntänyt ja kääntänyt asiaa, että miettisi asiaa minun kannaltani ja ajattelisi asiaa toisin päin, jos minulla olisi samanlaista toimintaa. Jotenkin vähän umpikujassa homman kanssa. Olen kuullut naisen mahdollisesti muuttavan muutamien kymmenien kilometrien päähän ja toivon sen jotenkin tätä asiaa helpottavan.. tiedä sitä.

 

[toimintaa]

Onko sinulla jotain kivaa kaverimiestä, jonka kanssa voisit alkaa viestittelemään ja käymään kyläilemässä hänen luonaan ja viemään ostoksiasi hänelle? Ilman muuta samanlaista toimintaa nyt sulta kehiin! Ja katso mitä tapahtuu. Arvaan kyllä mitä! Mutta saapa maistaa omaa lääkettään kun ihmettelet silmät hämmästyksestä pyöreinä luottamuksen puutetta!

 

[Tirlittan...]

Itelläni on kans monta kertaa ollut tuo tilanne parisuhteessa, että löytyy joku nainen joka viestittelee yms. Varsinkin tässä nykyisessä 4 vuotta kestäneessä suhteessa, koska mieheni on erittäin sosiaalinen ja supliikki, jolla on paljon ystäviä. Hänelle näitä viestittelijöitä ilmaantuu vähän väliä. Viime viikolla hän kävi verikokeessa työterveydenhuollossa ja jälkeenpäin tuli lähihoitajalta viesti "tiedän, että teen väärin mutta olit niin mukava...haluaisitko tavata vapaa-ajalla?" Lähihoitaja luovutti yhden viestin jälkeen, jotkut jatkavat pidempään ja palaavat tasaisin väliajoin asiaan viesteinensä.

No joka tapauksessa näitä "perskärpäsiä" siis riittää ja eniten ärsyttää kyllä miehen asenne. Hän ajattelee niistä kaikista "miksi mulla ei saisi olla paljon kavereita, kivaahan se on", vaikka lähestyvällä naisella on selkeästi jotain muuta mielessään. Ärsyttää, että mies ei voi vaan suoraan sanoa heti alussa, että tällanen "kaveruus" ei valitettavasti ole sopivaa koska seurustelen! Minunkin mieheeni ovat nämä naikkoset käyttäneet mm. tekniikkaa "tuo jotain ulkomailta ja toimita perille".

Olen sitä mieltä, että miehet (ja miksei naisetkin kys. tilanteessa) nauttivat niin paljon siitä saamastaan huomiosta, että ei vaan yksinkertaisesti pysty sanomaan että ei kiinnosta edes viestitellä! Niitä viestejä on niin kiva saada ja näin on varmasti myös ap:n miehen tapauksessa!

 

[täh?]

^ Numeron miehes kuitenkin antaa?

 

[X viehtynyt varattuihin]

Sen tiedän, että neiti X tietää mieheni olevan varattu.

Vai tarvitsisi neiti X apua muutossa? Monelle muulle taitaisi löytyä tuokin palvelu muuttofirmalta Tästä hieman mieleen erään naispuolisen sinkkututtavani käyttäytyminen. Hän tuntuu ihastuvan koko ajan - varattuihin miehiin.

Näitä varattuja miehiä sitten pyydetään auttamaan esimerkiksi lamppujen ripustamisessa kattoon, digiboksin asetusten säätämisessä tai taulukoukkujen ripustamisessa. Erityisen tärkeää on saada mies paikalle, sillä naispuolisten tuttavien tarjoama apu ei noiden asioiden suhteen hänelle kelpaa. Eikä asioita voi tietenkään hoitaa itse...

Yleensä noista ei ole kehkeytynyt mitään. Nekin miehet, jotka ovat hetkellisesti alkaneet tapailemaan sinkkututtavaani, ovat palanneet kohtuullisen nopeasti oman daaminsa luo takaisin. Sinänsä harmi, sillä vastaavanlaisella yrittämisellä tämä tietämäni sinkkunainen voisi löytää itselleen sinkkumiehenkin.

Aloittajalle lohduksi: ajattele, että miehesi kuitenkin haluaa olla sinun kanssasi eikä neiti X:n kanssa. Neiti X on kuitenkin antanut selvästi ymmärtää, että hän olisi saatavilla. Toinen asia sitten on, että haluatko itse, että seurustelukumppanisi kaveeraa häneen ihastuneen naisen kanssa...

 

[Sinkkunaisen ystävät]

Hieman sitä ”perskärpäsen” tai Neiti X:n näkökulmaa Olen sinkkunainen ja töissä miesvaltaisella alalla. Tässäpä muutama kuvaus ystävyyssuhteistani miespuolisten ihmisten kanssa. Päätelköön sitten kukin tykönään, kuinka miehenkipeä vokottelija ja synkkä pilvi kaikkien onnellisten parisuhteiden yllä olenkaan.

Ystävä 1 – vakavassa parisuhteessa
Vietämme paljon aikaa yhdessä, juhlien ja harrastaen. Halailemme, viesteilemme kaksimielisiä, nauramme kippurassa, autamme toisiamme elämän monissa käänteissä (muutot ym). Tämä on vain kyseisen miehen tyyli naispuolisten ystäviensä kanssa. Luulen, että mies oli jossain vaiheessa hieman ihastunut minuun (ennen parisuhdettaan), mutta mitään halausta kummempaa ei ole koskaan tapahtunut, ja tilanne on ollut poissa päiväjärjestyksestä jo pitkään. Olen erittäin hyvissä väleissä myös miehen valitun kanssa ja taapaan häntä usein, mahtava persoona!

Ystävä 2 – deittailee
Käymme kahdestaan ulkona, harrastamme, juttelemme melkein kaikesta. Mies on yöpynyt luonani useita kertoja. Hän auttaa minua ”miesten hommissa”, ja minä olen kaverina miettimässä mitä viedä tuliaisiksi treffeille. Mitään ”sellaista” ei ole ikinä tapahtunut. En ole (ainakaan vielä) tavannut miehen uutta tuttavuutta.

Ystävä 3 – sinkku
Seurustelimme muutama vuosi sitten. Jaamme historian ja sitä kautta kyvyn ymmärtää, ilahduttaa ja lohduttaa toisiamme. Vietämme paljon aikaa yhdessä. Eron jälkeen mitään ”sellaista” ei ole tapahtunut. Toivomme molemmat toisillemme onnea rakkaudessa tahoillamme.

Ystävä ja kollega 4 – vakavassa parisuhteessa
Näemme päivittäin töissä, ja vietämme toisinaan työntäyteisiä tunteja kahden aikataulujen paukkuessa. Jaamme ihmissuhdehuoliamme ja -ilojamme, porisemme muutenkin avoimesti niitä näitä. Tiedän paljon miehen perheestä, lapsuudesta, toiveista ja peloista. Tyypillisiä ystävien juttuja Toisinaan tekstailemme ja chattailemme vapaa-ajalla päättömyyksiä, ihan muuten vain. Mies on tuonut minulle työmatkoiltaan muutamia kyseisissä maissa edullisia tuotteita, itse tuon toisinaan hänelle vitsikkäitä tuliaisia. Puolin tai toisin ei koskaan ole ollut ”sellaista” vetovoimaa. Miehen tyttöystävää en ole koskaan tavannut. Se tuntuisi jotenkin hassulta, koska emme ole miehenkään kanssa juuri tekemisissä vapaa-ajalla työmatkat poislukien.

Ystävä ja kollega 5 – tuore parisuhde
Tämän miehen kanssa rakastuimme muutama vuosi sitten molempien ollessa sinkkuja. Seurustelimme tovin ja erosimme hyvässä hengessä. Nykyään näemme päivittäin töissä ja käymme usein samassa porukassa iltaa viettämässä. Chattailemme ja viesteilemme vapaa-ajalla aika harvoin. Mies tuo minulle töihin omasta aloitteestaan musiikkia ja elokuvia, joista tietää minun pitävän. Reissaamme yhdessä työn puolesta toisinaan, ja tällöin käymme tanssimassa, syömässä, ym. normaalia. Mies auttaa tietokoneeni kanssa ja minä puolestaan annan hänelle lahjavinkkejä veljen poikien synttäreiksi. Mies oli myös apuna muutossani. Vaikka ero otti aikoinaan koville, ”sellaista” toimintaa (tai edes sen yritystä) ei ole ollut kertaakaan eron jälkeen. En ole tavannut miehen tyttöystävää ja tuskin tapaankaan, mikäli emme sattumalta törmää.

Ystävä ja kollega 6 – vakavassa parisuhteessa
Olemme paljon tekemisissä töissä ja vapaalla, myös kahdestaan. Reissaamme työn puolesta kaksin, kotona käymme kahvilla, leffassa, syömässä... Jaamme ilot ja surut – tiedämme paljon eritäin henkilökohtaisia asioita toisistamme. Nauramme jatkuvasti ja viihdymme erittäin hyvin yhdessä. Viesteilemme usein. Huumorimme on todella hurttia ja viestit saattaisivat järkyttää heikkohermoisia. Olen tavannut miehen tyttöystävän pari kertaa ja pidän häntä upeana ihmisenä. Hän ei kuitenkaan varsinaisesti ole ystäväni, joten meistä kaikista tuntuisi oudolta tapailla kolmisin. Mies ei salaile kanssani viettämäänsä aikaa eikä meidän välistä suhdettamme tyttöystävältä koskaan. Emme vedä toisiamme puoleen ”siinä mielessä” eikä mitään ”sinne suuntaankaan” ole koskaan tapahtunut.

...listaa voisi jatkaa vielä parilla upealla miehillä. Mutta ymmärtänette, mitä yritin sanoa.

 

[suhe]

Sinkkunainen, sinä olet kaikkien miesten paras kaveri, miksi sinulla ei ole omaa miestä? Jos olisi pakko parisuhe jonkun noista esimerkkimiehistäsi, eli kavereistasi kanssa luomaan, niin kenet ottaisit, ihan hypoteettisesti?

Nimimerkillä, ihan ite oon samanmoinen -ystävä monen miehen kanssa ja tätä ei kaikki jaksa ymmärätää.

 

[Neiti Äksäkö]

Vai ei saisi muuttoapua miehesi tarjota? Taidat olla aika omistushaluinen ja mustasukkainen. Niinhän se on, että täällä Suomen yhteiskunnassa kaikkien pitää pitää omista asioistaan huoli ja apua ei saa pyytää. Jos pyytää, niin siitä pitää maksaa ammattilaiselle.

Itse olen juuri tällaisen "entisen hoidon" nykyinen ystävä, ja olemme paljon jutuissa. Syy: Ihminen harvemmin kohtaa toista sellaista jonka kanssa voi jutella niinkin syvällä tasolla kuin me juttelemme. Välillämme on silti pelkkää ystävyyttä. Toivottavasti hänen tuleva tyttöystävänsä ei ole sinun kaltaisesi. Minulla on ennenkin rikkoutunut hyviä ihmissuhteita itsekeskeisten ja omistushaluisten naisten takia, ja näiden aiempien kaverimiesten kanssa ei ollut alun alkaenkaan muuta kuin kaveruutta. Asiaa ei ole auttanut että olen mennyt näytille ja ollut ystävällinen - pirttihirmut tekevät tuhonsa tästä huolimatta.

Lukitkaa ne miehenne kellariin jos haluatte ne omistaa ja olette niin epävarmoja itsestänne. Minulla ei ole mitään mielenkiintoa vehtailla miespuolisten ystävieni kanssa, mutta suonet anteeksi jos en tyttöystävästä halua itselleni uutta ystävää, kyseessä on kuitenkin eri ihminen. En minä naispuolisten kaverienikaan poikaystävistä pakota itselleni uutta tuttavuutta, miksi tässä ei siis päde tasa-arvo?

Kerran eräs naispuolinen kaverini romutti ystävyytemme tokaisemalla, että jos hänen kanssaan haluaa jatkaa ystävyyttä, minun täytyy ystävystyä myös hänen nykyiseen poikaystäväänsä. Lisäsi vielä, että he eivät salaa toisiltaan mitään.
Siihen loppui se ystävyys. Parisuhde ei ole mikään symbioosi, siinä kummallakin kuuluu olla omaa elämää. Luottamus meni välittömästi kun minusta alettiin leipoa uuden kumppanin ystävää. Sanoin että ei kiitos.

 

[Theofano]

Kerran eräs naispuolinen kaverini romutti ystävyytemme tokaisemalla, että jos hänen kanssaan haluaa jatkaa ystävyyttä, minun täytyy ystävystyä myös hänen nykyiseen poikaystäväänsä. Lisäsi vielä, että he eivät salaa toisiltaan mitään.
Siihen loppui se ystävyys. Parisuhde ei ole mikään symbioosi, siinä kummallakin kuuluu olla omaa elämää. Luottamus meni välittömästi kun minusta alettiin leipoa uuden kumppanin ystävää. Sanoin että ei kiitos.

Kyse ei ole ystävystymisestä ystävän puolison kanssa vaan siitä, että ylipäätään tulee esitellyksi ja tapaa ystävän puolison. Siitä on usean valovuoden matka mihinkään ystävystymiseen. Kyllä minustakin olisi epäilyttävää, jos puolisollani olisi joku naispuolinen ystävä, jota puolisoni ei haluaisi esitellä minulle tai joka selkeästi ei mitenkään haluaisi minua tavata. Se luo vahvan vaikutelman, että kyseessä on jotain salamyhkäistä. Jos ei ole, miksi pelkkä esittely olisi niin mahdotonta?

 

[Emmuli]

Pakko kommentoida tuohon kirjoitukseen, että olen omistuksen haluinen ja epävarma itsestäni. Pointtina tässä jutussa on se, että miehelläni on toinen naispuoleinen kaveri, joka ei minussa herätä minkäänlaista epäilyvyyttä. Hän on minulle esitelty ja ovat tekemisissä mielestäni aidosti kavereina. Hän on känyt meillä ja me olemme käyneet hänen ja hänen nykyisen miehen kotonaan. Kyseessä ei siis mikään, että kehenkään naiseen ei saisi pitää yhteyttä. Jostain syystä tämän neiti X:n käytös on aivan erilaista, kuin esimerkiksi tämän entisen exän, jota on avoimesti esitelty eikä ole naisen puolelta mitään välttelyä. Noh, ehkä tässä vaan katsellaan ja onneksi neiti X:n muutto meni jo, eikä mies sinne mennyt Ehdottelin, että täällä pk-seudulla on ainakin sellainen yritys kin poika & van, että tilaa sieltä, jos miehen sinne tahtoo

 

[//..\\]

Pakko kommentoida tuohon kirjoitukseen, että olen omistuksen haluinen ja epävarma itsestäni. Pointtina tässä jutussa on se, että miehelläni on toinen naispuoleinen kaveri, joka ei minussa herätä minkäänlaista epäilyvyyttä. Hän on minulle esitelty ja ovat tekemisissä mielestäni aidosti kavereina. Hän on känyt meillä ja me olemme käyneet hänen ja hänen nykyisen miehen kotonaan. Kyseessä ei siis mikään, että kehenkään naiseen ei saisi pitää yhteyttä. Jostain syystä tämän neiti X:n käytös on aivan erilaista, kuin esimerkiksi tämän entisen exän, jota on avoimesti esitelty eikä ole naisen puolelta mitään välttelyä. Noh, ehkä tässä vaan katsellaan ja onneksi neiti X:n muutto meni jo, eikä mies sinne mennyt Ehdottelin, että täällä pk-seudulla on ainakin sellainen yritys kin poika & van, että tilaa sieltä, jos miehen sinne tahtoo

Varmasti osa meistä on lukenut _kaikki_ viestisi ja todennut, ettet todellakaan vaikuta omistushaluiselta saati mustasukkaiselta pirttihirmulta. Nimimerkki Neiti Äksäkö päätyi melko yksioikoiseen näkökantaan ymmärtämättä, että sinä pyrit nimenomaan rakentamaan asiallista ja ystävällismielistä kontaktia miehesi naisystävään. Neiti Äksäkö olisi voinut vankalla kokemuspohjallaan ehdottaa rakentavampaakin tapaa käsitellä miehesi ystävää, mutta näkisin Neiti Äksäkön vain edustavan tyypillistä nykyihmistä puimassa nyrkkiään ainoastaan ja vain omien etujensa puolesta.

Käytöstavat ovat vaikea asia sisäistää ja jos jollakin ei siihen ole pohjaa kodistaan saati älliä ottaa mallia muista kannattaa vain puida nyrkkiään, koska se näyttää olevan ainoa keino hoidella asiat yhteiskunnassamme :O

 

[Neiti Äksäkö]

Pointtini on se, että jos puoliso on mustasukkainen ja epävarma itsestään, niin ei se näyttäytyminen ja tutustuminen mitään auta. Ei ainakaan minun kokemusteni perusteella, joskus jopa pahentaa tilannetta.

Joillakin naisilla on ihmeellisiä "rajoja", juuri tuo ettei naispuoleista kaveria saa auttaa muutossa tai että puheluita saa soittaa enintään 2 viikossa, muuten se on jo epäilyttävää. Jos tyyppi olisi mies, niin lähestulkoon kaikki kävisi.

Koittakaa oikeasti päästä noista asioista yli.

Miksi haet ratkaisua toisesta ihmisestä omaan epävarmuuteesi ja mustasukkaisuuteesi, etkä ennemmin pohdi sitä että luotatko oikeasti miehesi arvostelukykyyn ja miksi tunnet tuollaisia tunteita jos suhteenne on hyvällä pohjalla? On minunkin exilläni ollut moukkia kavereita, jotka eivät ole puhua pukahtaneet kanssani. Olen antanut heidän olla omissa oloissaan, enkä ole erotellut heitä naisiin tai miehiin, odottanut että jonkun pitää NAISENA tulla esittäytymään jotta oma haavoittuvainen naiseuteni ei kärsisi hänen vuokseen. He ovat olleet miesten kavereita ja that's it.

Naisilla on tapana olla susia toisilleen, siksi ehkä nämä "käytöstavat" ovat kariutuneet minussakin. On hirveää kun hyvä kaveri sanoo ettei voi enää olla kanssani tekemisissä kun tyttöystävä ei halua meidän tapailevan.
Ehkäpä sinä olet sitten fiksumpi tapaus, mene ja tiedä. Mutta mustasukkaisuus on aina hankala asia, varsinkin sille kolmannelle osapuolelle joka joutuu siihen väliin pelinappulaksi vain siksi kun ei omista munia.

 

[ehdotus]

Et voi kertakaikkiaan saada molempia, jos et nyt seurustele. Et voi elää itsenäisesti ilman miestä ja sitten kun tarvitset miestä muuttoon tai telkkarin asennuksen, niin ring, se on vain soiton päässä? Mikään muukaan elämässä ei toimi samalla tavoin, näin helposti.

Ja miksi sinä et voi palkata sitä muuttoapua jostain muuttofirmasta, vaan pitää soitella Mieskavereiden numerot läpi, ne, joiden kanssa olet enemmän tai vähemmän ollut "suhteissa"? Eikö sinulla ole tyttöystäviä, veljeä, siskoja, isää, tai vaikka taloyhtiön isännöitsijää tai huoltomiestä, joilta voisit kysyä apua? Ja mikset voi kanniskella kamoja vähitellen itse?

Parempi olisi, että soittaisit ihan ammattilaisen paikalle, sen sijaan, että yrität selvitä halvemmalla ja helpommalla. Kavereita ei kuulu soitella apuun. Niillä muilla voi olla parempaakin tekemistä, ja jo sovittuja menoja. Tai sitten haluavat olla vain kahdestaan. Ei ole kivaa, että puhelin soi jatkuvasti, kun molemmilla on vapaapäivä.

Olen eri mieltä kanssasi tuosta symbioosista. Parisuhde on parhaimmassa tapauksessa juuri symbioosi, jossa molemmat saavat suhteesta jotain "hyötyä". Auttavat toisiaan etenemään elämässä, hitsautuvat yhteen ja arvostavat toistensa mielipiteitä. Parisuhteessa kuuluu olla omaa elämää, totta, mutta sen elämän sisältöä, aikataulua, ei todellakaan määrää jokin sen parisuhteen ulkopuolinen henkilö. Ei vanhemmat, ei naapurin Ville, ei pomo, ei veli, ei sisko, ei ex eikä kukaan muukaan, on sitten nainen tai mies.

Ja jos olet aikaisemmin kokenut samaa, että ne vain-ystävä-poikakavereiden naiset eivät tykkää soitoistasi, ja suhteet ovat rikkoutuneet, niin eikö sen pitäisi kertoa sinulle jotain? Ja kukas on sinulle kertonut, että juuri ne naiset tuhosivat ne aiemmat kaverisuhteet, se kaveri vai päättelitkö itse? Ja se, että tulet näytille esittäytymään, ettei sinusta ole mitään vaaraa, ei auta. Parisuhteen Nainen ja Mies suojelee reviiriään ulkopuolisilta tunkeilijoilta, vaikka kuinka näyttäisi viattomalta ja pyytäisi ihan vain pikkupalvelusta.

Parisuhteen epävarmuuksista ja mustasukkaisuuskohtauksista. Vedetäänpä käsitteet asteikon ääripäähän. Siinä vaiheessa, kun puoliso alkaa pitää sitä toista itsestäänselvyytenä, eikä enää välitä, kenelle tämä soittelee, tekstailee ja kuinka kauan viipyilee kahvilla, on suhde jo finitovaiheessa.

 

[vajavainen selostus]

"Sinkkunaisen ystävät"
Kenen kanssa sinä sitten seksiä harrastat? Tuntemattomien irtopanojen vai jokun "ystävän" kanssa?

 

[Neiti Äksäkö]

Et voi kertakaikkiaan saada molempia, jos et nyt seurustele. Et voi elää itsenäisesti ilman miestä ja sitten kun tarvitset miestä muuttoon tai telkkarin asennuksen, niin ring, se on vain soiton päässä? Mikään muukaan elämässä ei toimi samalla tavoin, näin helposti.

Ja miksi sinä et voi palkata sitä muuttoapua jostain muuttofirmasta, vaan pitää soitella Mieskavereiden numerot läpi, ne, joiden kanssa olet enemmän tai vähemmän ollut "suhteissa"? Eikö sinulla ole tyttöystäviä, veljeä, siskoja, isää, tai vaikka taloyhtiön isännöitsijää tai huoltomiestä, joilta voisit kysyä apua? Ja mikset voi kanniskella kamoja vähitellen itse?

Parempi olisi, että soittaisit ihan ammattilaisen paikalle, sen sijaan, että yrität selvitä halvemmalla ja helpommalla. Kavereita ei kuulu soitella apuun. Niillä muilla voi olla parempaakin tekemistä, ja jo sovittuja menoja. Tai sitten haluavat olla vain kahdestaan. Ei ole kivaa, että puhelin soi jatkuvasti, kun molemmilla on vapaapäivä.

Olen eri mieltä kanssasi tuosta symbioosista. Parisuhde on parhaimmassa tapauksessa juuri symbioosi, jossa molemmat saavat suhteesta jotain "hyötyä". Auttavat toisiaan etenemään elämässä, hitsautuvat yhteen ja arvostavat toistensa mielipiteitä. Parisuhteessa kuuluu olla omaa elämää, totta, mutta sen elämän sisältöä, aikataulua, ei todellakaan määrää jokin sen parisuhteen ulkopuolinen henkilö. Ei vanhemmat, ei naapurin Ville, ei pomo, ei veli, ei sisko, ei ex eikä kukaan muukaan, on sitten nainen tai mies.

Ja jos olet aikaisemmin kokenut samaa, että ne vain-ystävä-poikakavereiden naiset eivät tykkää soitoistasi, ja suhteet ovat rikkoutuneet, niin eikö sen pitäisi kertoa sinulle jotain? Ja kukas on sinulle kertonut, että juuri ne naiset tuhosivat ne aiemmat kaverisuhteet, se kaveri vai päättelitkö itse? Ja se, että tulet näytille esittäytymään, ettei sinusta ole mitään vaaraa, ei auta. Parisuhteen Nainen ja Mies suojelee reviiriään ulkopuolisilta tunkeilijoilta, vaikka kuinka näyttäisi viattomalta ja pyytäisi ihan vain pikkupalvelusta.

Parisuhteen epävarmuuksista ja mustasukkaisuuskohtauksista. Vedetäänpä käsitteet asteikon ääripäähän. Siinä vaiheessa, kun puoliso alkaa pitää sitä toista itsestäänselvyytenä, eikä enää välitä, kenelle tämä soittelee, tekstailee ja kuinka kauan viipyilee kahvilla, on suhde jo finitovaiheessa.

Onneksi omassa kaveripiirissäni ei ole ihan noin ääritapausta.

Ja joo, symbioosi suhteessa ei ole mielestäni tervettä vaan menee pahasti riippuvuuden puolelle. Parisuhteessa normaali kehitys jatkuu siten, että intensiivisen rakastumisen jälkeen tulee eriytymisvaihe, jossa kumpikin tiedostaa olevansa yksilö sekä elävänsä myös omaakin elämää. Silloin hakeudutaan uudestaan kavereiden luokse ja harrastellaan, muuten parisuhde tukahduttaa toisen tai molemmat.

Ja kyllä, mulla ei ole isukkia jota soitella muuttoapuun kun makaa 5 metriä mullan alla. Joillekin suomalaisille kun on käsittämätöntä, että joskus myös kaverit voivat jeesata toisiaan, soitellaan ja pidetään yhteyttä. Eteläeuroopassakin se on normaalia toimintaa. Täällä tietysti kun ei välitetä edes naapurista, saa muumioitua 3 vuotta asunnossaan ihan rauhassa...
Olen tosi pahoillani jos teillä päin ei ole tapana soitella kavereita apuun. Meillä päin on tapana, ja se kuuluu normaaliin elämään jossa jokainen auttaa toista omien kykyjensä mukaan oli tämä mies tai nainen, sillä ihmissuhteet antavat vastavuoroisesti jotain. Kukaan ihminen ei tule toimeen yksin, ilman toisia ihmisiä ja se on täysin biologinen sekä psykologinen fakta. Hyvä parisuhde kestää kyllä kavereiden soittelutkin. Onkohan teillä kavereita, kun ikinä ei tarvitse heiltä apua pyytää? Tai jospa teillä on iso suku joka rientää hätiin. Paljon rahaa täytyy ainakin olla.

Puhelimen voi laittaa vapaapäivänä äänettömälle jos haluaa olla rauhassa.

Parisuhteessa ei tosiaankaan päätä ulkopuoliset ihmiset. Jos mieskaverini haluaa tulla mua auttamaan muutossa, hän osaa tehdä päätöksen ihan itsenäisesti ja osaa kieltäytyä jos on jotain muuta tekemistä.

Olisi aika kauheaa, jos pitäisi ottaa mies vaan jotta voisi muuttaa koska kavereilla on niin mustasukkaiset tyttöystävät ettei parane soitella heille. Meillä on ollut ihan hauskaa, ollaan muuton jälkeen vedetty kaljat ja lihikset, eikä kukaan ole valittanut että mikset soittanut isännöitsijälle.

Jos pitäisi jatkuvasti tiedustella kuka soitti ja miksi viipyi kahvilla niin kauan, niin en sanoisi sitä välinpitämättömyyden vastakohdaksi vaan lieväksi kontrollintarpeeksi sekä epävarmuudeksi.

Tää nyt vaan oli tietysti tällaisen ihmisen mielipide, joka vaan yrittää varastaa teidän muiden ukot. )))

PS. Voihan se olla, että kaverisuhteita ei rikkonutkaan mustasukkainen nainen. Jostain kumman syystä kun ero on tullut, niin nämä miehet ovat taas palanneet yhteydenpitoon ja jopa pyytäneet minulta anteeksi tökeröä käytöstään.

 

[jaahavainiin]

Jos Neiti Äksän asenne ja käyttäytyminen on tuollaista näiden ystävämiesten vaimoja kohtaan, niin ei mikään ihme, jos vaimot/tyttöystävät eivät iloiten tue miehen ja Äksän ystävyyttä. Ei tarvitse olla miehen muijan ystävä, mutta yleensä ystävien puolisoita/kumppaneita kohdellaan hyvien tapojen mukaisesti eikä nirppailla turhaa tai haukuta niitä netissä kontrollifriikeiksi.

 

[Neiti Äksäkö]

Jos Neiti Äksän asenne ja käyttäytyminen on tuollaista näiden ystävämiesten vaimoja kohtaan, niin ei mikään ihme, jos vaimot/tyttöystävät eivät iloiten tue miehen ja Äksän ystävyyttä. Ei tarvitse olla miehen muijan ystävä, mutta yleensä ystävien puolisoita/kumppaneita kohdellaan hyvien tapojen mukaisesti eikä nirppailla turhaa tai haukuta niitä netissä kontrollifriikeiksi.

Kirjoitukseni alussa julistin, että onneksi kyseisenlaisia vaimokkeita tai tyttöystäviä ei esiinny omassa kaveripiirissäni mitä tällä palstalla on kirjoituksia saanut lukea. Onneksi!

Kavereitteni naisten kanssa olemme hyvissä väleissä tai näemme hyvin harvoin, jos olemme jutuissa ollenkaan. Ihan hyvin ovat suhtautuneet vaikka onkin tällainen "asennevamma", eivätkä ole mustasukkaisia. Eikä heillä kyllä ole aihettakaan.

Ja mitä tulee tohon nirppailuun niin kyllä ne miehetkin minulle välillä tyttöystävistään avautuu. Sitä tapahtuu kaveripiirissä, eikä sillä tarkoiteta mitään pahaa. Ja siihen avautumiseen verrattuna mun "kontrollifriikit" on ihan lempeä ilmaisu, kunnioittava suorastaan. Että se niistä hyvistä tavoista...

 

[jaahavainiin]

Ja mitä tulee tohon nirppailuun niin kyllä ne miehetkin minulle välillä tyttöystävistään avautuu. Sitä tapahtuu kaveripiirissä, eikä sillä tarkoiteta mitään pahaa. Ja siihen avautumiseen verrattuna mun "kontrollifriikit" on ihan lempeä ilmaisu, kunnioittava suorastaan. Että se niistä hyvistä tavoista...

Eli aikamoisista junttipiireistä on sitten kyse, jos puolisoita haukutaan törkeyksillä toisille.

Aloittajan kohdallahan oli muuten niin, että miehellä oli toinen naispuolinen kaveri, joka suhtautui aloittajaan normaalisti ja se oli ok. Sitten oli tämä, joka herätti hämmennystä karttelemalla miehen tyttöystävää. Kaiketi turhasta mustasukkaisuudesta jälkimmäisessä ei siis ollut kyse vaan tuon naisen käytös herätti ansaittua ihmetystä.