Väsyttää... onkin tänään sitten niin aikainen nukkumaanmeno mitä pikkupoikani sallii. Mies on iltavuorossa, tulee sitten myöhään.
Olen vähän leikkinyt tuolla äitienpäivälahjallani mikä tuli postin mukana eilen. Tilasin kotidopplerin kun mies kyseli mitä haluaisin. Sopivasti tuli kun maanantaina olin siellä lapsivesipunktiossa niin nyt olen saanut ihan kotioloissa varmistua sydänäänistä. Tosi hyvin siitä kuuluu, ihan yhtä hyvin kuin neuvolassa.
Siellä Naistenklinikalla tehtiin myös rakenneultra, sanoivat että se korvaa sen normaalin rakenneultran, jos haluaa jättää sen väliin. Mutta sitten tuli huoli mulle, kun kuitenkin sitten lopuksi lääkäri sanoi että kannattaisi käydä kuitenkin siinä ultrassa myöhemmin, kun hän ei nähnyt kunnolla verisuonia, jotka menevät sydämeen. Siis valtimoa ja laskimoa. Kun sitten tietenkin hätäännyin siitä niin hän väitti että vauva vaan on vielä sen verran pieni että ei sen takia kunnolla nähnyt. Eli ei sanonut että olisi nähnyt jotain hälyttävää vaan ettei kunnolla nähnyt vauvan pienuuden takia. Kyllä olen pyöritellyt tuota asiaa vaikka millä tavalla mielessäni. Mutta ei auta muu kuin odottaa sitä rakenneultraa, sittenhän sen kuulee.
Muutenhan vauva oli aivan ihana. Aivot, sydän, selkäranka jne näytti normaalilta ja kun vauveli nosti kättään nyrkki avoinna, niin viisi sormeakin näytti olevan. Oli jo iso, 6 päivää isompi mitä viikot näytti. En sitten nyt tiedä millä viikolla nyt olen, kun tänään pitäis olla 15 viikkoa täynnä, mutta ultran mukaan huomenna olisi 16 viikkoa. No, ensi viikolla neuvolassa saa kertoa. Pään ympärysmitta oli 30 mm. Tässä vaiheessa eivät enää mittaa pää-perämittaa vaan tulee pään halkaisija. Niin minä ainakin sen olen ymmärtänyt että se 30 mm minkä se merkkas lapsen mitaks, olisi pään halkaisija. Tämä vauva vaikuttaa rauhallisemmalta kuin tuo Ville Vallaton mikä tuolla olohuoneessa kuuluu leikkivän. Se poika heilui ultrassakin vilkkaasti ja sama tahti on jatkunut syntymänkin jälkeen. Tämäkin kyllä ihan tomerasti siellä potkiskeli. Ja nyrkillä naamaansa koputteli. Olisiko ollut peukun imeminen lähellä... Tippa siinä silmiin tuli sitä katsellessa. Aina yhtä hellyttävä näky. Onneksi ei sentään ultralaitetta ole mahdollista saada kotiin, sitä vaan vauvelia tuijottelisi jatkuvasti.
Mutta, tässä minun kuulumiset tällä hetkellä, ensi viikolla olis neuvola ja se rakenneultra pitäisi tilata pikkuhiljaa. Ja tietysti sen punktion tulokset jännittävät, mutta ne tulevat aikaisintaan 2 viikon päästä. 2-4 viikkoa sanoivat.
Ai niin, lääkärin ensimmäinen kommentti oli kun näki mun mahan että onpas se iso viikkoihin nähden. En itsekään ymmärrä miten minä näin iso olen, muuten olen hoikkasorttinen enkä viimeksikään tähän tyyliin kasvanyt, alkuturvotus on kyllä aina ollut mahtava, mutta nyt on kunnon maha. No, jospa tämä on sitten se tyttömaha... Vaikka kyllähän minulle olisi kovastikin pullat ja suklaat maistunut, mutta aika hyvin olen aisoissa omasta mielestäni sen puolen pitänyt. Mutta jotain kyllä joka päivä, tänäänkin vähän suklaata ja 2 keksiä kahvilla töissä. Jospa se tasaantuisi tässä...
Mutta keväistä odotusta teille kaikille
Terveisin Pömppöli & Iita rv. 15
