Heippa pitkästä aikaa!
Mulla on ollut supisteluja jonkin aikaa aina kun vähänkin enemmän kävelen. Ei siis puhuta maratoneista, vaan ehkä kilometrin jälkeen alkaa tuntumaan. Kovia vihlaisuja on tuonne alas ollut ja välillä tuntuu ettei häpyluu anna kävellä metriäkään, niin kipeä se on.
Nukuin sitten yhden yön tosi huonosti, ja heräsin järrrjettömän kipeään supistukseen. Aamulla päätin tokkurassa ettei musta työhön sinä päivänä ole ja varasin ajan lääkäriin, kun halusin varmuuden näihin kipuihin yms yms. Kävin sitten siellä ja lääkäri tutki. Hän kysyi että saisiko pyytää toisen lääkärin siihen konsultaatioon ja no, sopihan se. Sitten tulee toinen lääkäri ja tutkii- kohdunkaula pehmennyt ja "sormelle auki". Siitä sitten lähete sairaalaan päivystykseen kiireellisenä- tämäkin tarkistettiin sieltä sairaalasta että pistetäänkö kiireellisenä vai ei. No, päivystykseen ja otettiin supparikäyrää ja sydänkäyrää vauvalta. Veijari hermostui laitteista ja alkoi potkimaan niitä pois
No, ei sillä onneksi vielä niin paljon voimaa ole että laitteet saisi vatsan päältä irrotettua. Lääkäri tutki ja totesi että täällä on vuotoa... No niinpä, kolmas lääkäri kahden tunnin sisään murjoo mua niin onko se nyt niin outoa..? Se toinen lääkäri terveyskeskuksessa sanoi, että voi tulla vuotoa, kun hän tutki. No, mutta auki ei olla, mutta pehmennytty kyllä, ja vuodon ja supistusten takia osastolle tarkkailuun. Meinasi itku päästä kun vielä aamulla mietin että menisinkö töihin........
Saatiin painoarviokin; 2183
Tiesinhän mä että masu on iso, mutta.....
No, osastolle sitten lepäilemään ja käyrää otettiin tosi usein. Yritin kyllä sanoa ettei niitä suppareita YLEENSÄ tule levossa, etteivät turhaan niitä odottele. Liikkeessähän ne on tähänkin asti muutamaa hurjaa poikkeusta lukuunottamatta tulleet. No mutta, muutama piirtyi paperille niin etten itsekään mitään tuntenut....
En tiedä oliko ne sitten vauvan liikkeitä vai mitä, mutta voikohan sellaisia supistuksia olla, joita ei itse tunne?
Aamupalankin kätilö toi sänkyyn kun ei antanut nousta ylös. Kuitenkin lääkäri päästi heti kotiin, eli yhden yön vietin siellä osastolla. Nyt sitten kotona tänään ja ma pitäisi mennä töihin.
Tässäkin on jotenkin hassu kohta; päivystyksessä lääkäri sanoi, että et sä kyllä enää töihin mene. Osastolla lääkäri sanoi, että hän kirjoittaa vain sunnuntaihin ja maanantaina töihin. Jos tarvitsee pidemmän sairasloman niin neuvolan kautta. Yritin kysyä, että onko varma että voin nyt mennä töihin, että istuminen on aika hankalaa koko päivän, vaikka välillä kävelisikin. Tämä oli sitä mieltä että juu. Ja taas päivystyksen lääkäri oli sitä mieltä että et missään nimessä istuskele töissä....
Nyt sitten mietin että mikä tässä on tilanne, mitä pitäisi tehdä. Olenhan mä ollut töiden jälkeen tosi väsynyt ja kroppa ollut aika kipeänä päivän jälkeen. Istuminen ottaa tuohon luuhun aika napakasti ja kävely on välillä tosi hankalaa, sekä luun kivun että supistusten takia. Mietin vain että missä menee se raja, milloin voi olla ja milloin ei voi olla töissä...
Kaipa sitä pitäisi vkonloppu seurailla. Käskivät kylläkin levätä koko vkl, mielellään sängyssä. No, kyllähän olo silloin on hyvä!
Että näin täällä. Eipä tuo synnytys aiemmin jännittänyt, mutta nytpä alkoi vähän mietityttämään. Iso Veijari sieltä on tulossa näillä näkymin- piruuttaan menee kuitenkin vielä yliaikaiseksi!
