Aurinkoista huomenta kanssaodottajat! :heart:
Täällä taas yöllä nähty niin hurjia unia, että oksat pois. Kaikenkaikkiaan taitaa noi munkin unet olla aika aggressiivisia, vaikkei varsinaisia painajaisia olekaan. Huh,huh.
niina, oli kyllä aika hurjat kivut ja syy noinkin tavanomainen. Nyt ei ole enää mitään vaivoja. Toivottavasti ei tule tavaksi moiset mahaoireet...
tupunalle pikaista paranemista! :flower:
Jennyli, olen käynyt varovaisesti ilmoittelemassa olemassaolostani monikkopuolella. Jalka on siis jo oven välissä ja lopullisesti uskallan mennä sisään sitten np-ultran jälkeen.
Np-ultra on myös siitäkin syystä hyvään aikaan, että ehditään sen jälkeen ilmoittautua vielä meidän paikallisen monikkoperheet-yhdistyksen puolivuosittain järjestämään monikkovalmennukseen. Sillä se, jos mikä, tulee meille tarpeen. Ja kiva saada siinä samalla sitäkin kautta vertaistukea.
On se hassua, miten tää raskaus on edennyt.
- Aluksi pelkäsin kohdunulkoista, kunnes yksityisellä gynellä noin rv 5 nähtiin pienen olevan oikeassa paikassa.
- Sitten pelkäsin tuulimunaa, kunnes äitipolilla rv 7+1 nähtiin kaksi sykkivää sydäntä.
- Nyt np-ultraa kohden mentäessä lietson itseni paniikkiin keskeytyneellä keskenmenolla.
Mitä sitä sitten keksii pelätä seuraavaksi, jos np-ultrassa kaikki onkin hyvin?! :ashamed:
Jaahas, se olis matka taas miehen ja koirien kera metsään, mihinkäs muualle kuin polttopuuhommiin. Eilen oli taas sellainen päivä, ettei kiinnostanut yhtään. Vatsa kramppasi ja otti muutenkin päähän. Mies meinasi jo kyllästyä muhun, kun en tehnyt muuta kuin rutkutin. :kieh: Enpä tiedä, onko tänään yhtään parempi päivä. :| Sain kuitenkin vapautuksen aamupäivän jälkeen tulla siivoamaan ja pesemään pyykkiä. No jipii!