niiskuneiti ja liitoskivut voi ei... :hug: ne on viheliäiset ... kun tuntuu että neljännestäkin niitä vielä riittää... en ite osaa antaa neuvoa mikä veisi ne kokonaan pois, ei kai sellaista olekaan...
mutta yhden jutun voit tehdä mikä saattaa ajan myötä helpottaa: mene syvä-kyykkyyn (tai mikä se sit oikeella sanalla onkaan)
niin että lantio aukee oikeen kunnolla. venyttää mukavasti. särkylääkkeestä luulis olevan apua, mutta jos oot yhden panadolin ottanut kerrallaan, ni ei se kyllä autakkaan... ota kaksi... koskapa kaksi vastaa teholtaan vasta yhtä buranaa...
linea negra olikos se niin, et jos se aikaisin ilmaantuu eikä vasta loppupuolella, ni tulokas on poika , vai oliko tytöstä? kellä nyt sit sukupuoli tiedossa, niin kertookaas onko nyt tän suhteen pitänyt paikkaansa
stressin vaikutus vauvaantästä saa sitten olla eriävää mieltä, mutta oon ite pohtinut pitäisikö paikkaansa?
-kaverillani on viisi lasta. kolme isointa on saatu nuorena, 12-15 vuotta sitten. elämä ollut kotiäitinä, mies tehnyt kovasti töitä, näennäisesti elivät tavallista perheen elämää, vaikkakin miestä ei paljoa kotona näkynyt eikä lastenkaan hoidossa. lapset jokainen kuitenkin täysin terveitä.
vuosia tuli väliin, tuli myös valtavan talon rakennus, taloudellisia huolia, vaimon yrityksen aloitus ja ympäripyöreät päivät sekä TODELLA vähäuniset yöt... mies kärähti erilaisista säädöistä, avioliittokin rakoili pahemman kerran. vaimo alkoi odottaa vauvaa, jonka aikana koki rajuakin fyysistä väkivaltaa. kovia riitoja kotona, sinnitteli fyysisesti raskaassa työssään niin pitkälle, että pari viikkoa ennen laskettua aikaa jäi töistä pois.
syntyi lapsi, joka on erittäin pahasti atooppinen, useita sairaalajaksoja takana, talvisin ei voineet ulkoilla lainkaan, kun iho oli ihan verellä. useita allergioita,päälle astma. alkoi uuden vauvan odotus, paineet kotona järkyttävät. firma meni nurin, miehen säätämiset jatkui, avioero käsittelyyn, poliiseja kotona väkivallan vuoksi.. paljon surua ja henkistä stressiä...
syntyi lapsi, joka on myös erittäin pahasti atooppinen, allerginen, sekä hyvin apea olossaan koko ajan. ei paljonkaan iloisena leiki.
Onni tässä kaikessa kuitenkin on ollut se että vaikka vaikeuksia on ollutkin, he ovat taistelleet niiden läpi, mies on muuttunut, perheellä on nyt hyvä olla. tai ainakin miljoonasti parempi.
MUTTA: mikä yhteys voisi olla, siihen että äidillä on jatkuva hermopaine, univaje, eikä ehdi ollenkaan levätä saati olla stressaamatta jostain. heillä ei suvussa ole muuta kuin astmaa, eikä tuollaisia iho-oireita kellään. että kuinka paljon voisi olla todennäköistä, että odotusaikana äidin kokemat asiat heijastuisi noin , tulevaan lapseen? koska tiedän läheltä heidän elämää seurannut, että se muuttui AIVAN totaalisesti noin vuotta ennen kuin alkoi tätä neljättä odottaa, oikea syöksykierre...
mielipiteitä kehiin siis :wave:
aamukahvi autuas aina
uuteen viikkoon mars
opcorn: