En oo tainnu viikkoon jaksaa käydä kirjottelemassa, oon kyllä lueskellu mutta aika menny enempi tuolla Facebookin puolella. Viimeksi menin sanomaan että tässä joku suvantovaihe meneillään ettei ole mistä valittaa niin eiköhän täältä alkanu sitä katastrofia tulemaan sitte heti... ! :kieh:
Raskausdiapetes (ja nyt seuraa avautuminen/pahan mielen purkaus) kyllähän siinä niin kävi että viime viikon sokerirasituksessa 2h arvo oli sama kuin raja-arvo ja sitten sain mittarin kotia. Ja ei jumalauta vaikka minkä tekee niin mulla ei arvot pysy kurissa, oon hemmetti soikoon koittanu elää näkkileivällä ja jäävuorisalaatilla, tehny täytettyjä paprikoita ja gluteenitonta kasvispitsaa, jättäny karkit pois ja vaihtanu janojuoman mehusta vedeksi, en syö hedelmiäkään muutakuin banaania ja viinirypäleitä kun muille oon allerginen, kerralla puolikkaan banskun tai 1 dl rypäleitä. Maidonki oon melkee hylänny maitosokerin takia. Aikatauluttanu syömisen, lisänny välipaloja, kaikki juustot maidot kermat levitteet on vaihdettu rasvattomiin/vähärasvaisiin ja herkut sokerittomiin (niin.. eli jogurtti ja rahka taitaa enää olla syömislistoilla?) mutta ei auta mikään, 11 mittauksesta kolmen päivän aikana vain 4 on mahtunu rajojen sisälle ja nekin rimaa hipoen että ei tässä auta kuin yrittää saaha puhuttua ne insuliinit ittelle. :ashamed:
Ruokavaliohoito ei mun tapauksessa ole kyllä enää järkevää, jos nämä ruoat mitä nyt oon vetäny ei riitä - niin en tiedä mitä teen, mulla on niin laajat ruoka-aineallergiat että tässä 3kk aikana menisi ruokavalio niin rajalliseksi ja muuten kuin sokerien kannalta sitten epäterveelliseksi että oon nyt niellyt ylpeyteni ja omanarvontuntoni ja taipunut ajatukseen insuliineistä. Eihän voi olla hyväksi että raskaana ollessa pitäisi syödä kaikki ruoka 0%-kevyt-light-sokeriton-rasvaton-makeutettu aspartaamilla ja asesulfaami K:lla -tyyppisenä? Varsinkin kun kalaa en edes saa syödä, ja alkuraskaudessa ravintoterapeutti jo sanoi että mun täytyisi korvata sen puuttuminen omegoita sisältävillä rasvoilla/öljyillä sitten, ja nyt rasvat on kielletty sokereiden takia? :kieh:
Koko RD on tuntunu alusta asti hirveän isolta ja pelottavalta asialta,
mielikuva päässäni diapeetikosta on ylipainoinen paskaruokavalioinen itse itselleen diapeteksen aiheuttanut lahna (en tunne ketään 2 tyypin diapetestä sairastavaa joka ei olisi ylipainoinen, tosin en tunne montaa diapeetikkoakaan kuin melkeimpä omat sukulaiseni) ja tuntuu aivan absurdilta että koko kirous voisi langeta mulle. Oon kuitenkin pienikokoinen ja normaalipainoinen, liikun päivittäin ja allergioiden takia syön kotona itsetehtyä ruokaa lähes pääasiallisesti ja oon yrittäny allergioiden suomissa rajoissa lisätä sitä vihreääkin koko ajan. Neukkutäti sanoikin mulle että hei et sä ole tätä itse aiheuttanut, se riittää se sukurasite ja raskauden aikana blaa blaa blaa.. Silti oon itkeny koko viime viikonlopun sitä kuinka huono ihminen ja äiti nyt oon kun tämmösen taudin päästin ittelleni tulemaan ja hävennyt koko asiaa silmät päästäni. Mieskin on ihan loppu jo koko sokereista eikä uskalla mun edessä ees syödä mitään ettei pahoittaisi mun mieltä yhtään enempää. :ashamed:
Ainoa millä koitan nyt itseäni tsempata on, että ainakaan
ei ilmeisesti tarvi huolehtia siitä ultrasta, sillä taitaa olla edessä ä-polilla seuranta ja RD:n takia ylimääräinen ultra sittenkin. :headwall: *huoh
Ja sitten muihin aiheisiin...
Synnytys en uskalla sitä sen enempää suunnitella kyllä, ainoa mitä tosiaan kammoan on ajatus kipulääkkeistä, oon niin lääkeherkkä, pelkään että ilokaasusta tulisi huono olo, niin mieluummin jotain puudutusta voisi ottaa. Tosin jos nyt näyttää siltä että vauva on iso, niin mulla on aina ollut tuo lantio hartioiden kanssa samaa leveyttä niin saattaa olla että jopa toivoisin sitä sektiota. Ajatus sektiosta on ollu mielessä jo enne RD:tä mutta nyt se alkaa tuntua vielä houkuttelevammalta.
Perhehuoneesta no nyt kun joku mainitsi niin rupesin miettimään että tämä oli yksi toivomus mikä tupsahti mieleen ekana ja jota en selkeästi ollut ajatellut, koska mua rupes kauheesti ny vaivaamaa se että niin aivan en tosiaan halua jäähä yksin sen lapsen kanssa johonki sairaalahuoneeseen ilman apua, kun mieluummin sittenki ehkä olisin siinä ihmisten tavoitettavissa. Epäilen ettei mies ihan noin vaan voi 24/7 sielä sairaalassa olla paikalla sitten, kun meillä on nuo koiratkin ja heillä on töissä niin avuton tilanne että hän joutuu hoitamaan kaiken että pysyy koko putiikki pystyssä.... Enkä kyllä elätellytkään tuon Taysin suhteen niitä toiveita
yritän henkisesti varautua hirveään sumaan, mun tuurilla joudun vielä ajaan ees taas hämeenlinnaan sitte synnyttään piru vie niin että koirat jää Treelle ja koti on Valkeakoskissa..... Eikä mies ole vieläkään saanut sitä ajokorttia töiden takia niin ei huvittais ihan hirveästi ylimäärästä joutua häntä ajattamaan sitte kun koko ajaminen uutta :O
Liikunta nyt kun tuo sokerirasitus pomppas viime viikolla niin oon joka päivä alkanu käymään noiden sessejen kanssa kerran sellasella reippaalla puolen tunnin lenkillä. Saa luvan riittää, hyötyliikuntaa tulee muutenkin eikä meillä ole esim hissiä niin tulee ravattua noita portaitakin päivittäin. On ennen tätäkin käyty koirien kanssa tietysti ulkona päivittäin mutta jotenkin tossa puoliväli-kohdassa kävely teki kauhean kipeää, nyt tuntuu että jaksaa jopa paremmin kuin kuukausi sitten
päivitin puhelimen musiikkivarastoa niin lenkeistä on tullu nautinto kun napit korviin ja eikun menoksi!
Salaa haaveilen Nintendo Wiistä ja siitä jumppapelistä.. sitä jaksaisin varmaan harrastaa
Tarvikkeet meillä alkaa olla kaikki kasassa, katsotaan tuleeko pinnis ennen vai jälkeen vauvan mutta muuten alkaa olla kaikki huonekalut paikalla jo, paitsi amme pienelle ja sitten kaikennäköset rasvat öljyt pyyhkeet ja erinäiset tekstiilit puuttuu. Vaatteita on varmaan jo liikaakin!
Kelasta tuli päätös äitiysavustuksesta, mutta pakkausta ei ole vielä näkynyt. Pidän sormia ristissä jos kuitenkin kerettäis saada se uusi pakkaus, mutta epäilen että näin ei tule käymään. Kelan sivuilla lukee vieläkin vain että "pakkaus tilattu".
Nukkumisista ja heräilyistä onko muut huomanneet, tuli tuolla facen puolella puheeksi, että alkais olla valmentautumista keholta tuohon yöheräilyyn? Meinaan tänään kävi niin että meillä oli eilen näiden ihanien eläkeläisasukkaiden toimesta pihalla jotkin taloyhtiön pullakahvisessiot ja pitkälle yöhön kuului kiitos illmeisesti kofeiinin mummeleiden höpinöitä sitten ja harmonikat soi, niin sain unen päästä kiinni vasta 3 jälkeen yöllä. Siis mua ei ole koskaan naapurista/ulkoa kuuluva hiljainen ihmiselämän ääni häirinnyt, kun kyse siis pienestä puheäänestä josta ei saa edes selvää, mutta nyt oikeen säpsähtelin siitä hereille. Aina oon taas heränny herätyskelloon tosi hyvin ja meillä miehen herätyskello aina herättääkin minut ja minä sitten herätän miehen, tänään miehen herätyskello oli soinut 5-7 aikana taukoamatta enkä mä ole herännyt ollenkaan - näin ollen mieskin oli nukkunut pommiin
alkaako tässä tulla herkäksi ihmisäänille vauvaa varten vai mitä hemmettiä?
Tämmöisiä terveisiä meiltäpäin
Lumineiti ja Uubo-puubo 25+4